Terhi Koulumiehen blogi

Vettä ei tarvitsekaan säästää, eikä jätteitä vähentää

Kukapa olisi uskonut, että vettä ei todellisuudessa kannatakaan säästää, eikä jätteitä vähentää? Se on tullut minullekin täytenä yllätyksenä aloitettuani Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän hallituksessa. Tuntuu melkein pyhänhäväistykseltä kirjoittaa tätä..., mutta toisin kuin meille kansalaisille on vuosia teroitettu, kumpainenkaan noista toimista ei tuo taloudellista säästöä eikä ole erityisen ympäristöystävällistä.

Ensinnäkin, mitä tehokkaammin taloyhtiöt vähentävät jätteiden tuotantoa, sitä enemmän jätemaksuja on pakko korottaa. Säästöä ei synny ihmisille ollenkaan. Jätehuolto on pääomavaltainen ala, jossa valtaosa kuluista muodostuu isoista investoinneista ja niiden rahoituskustannuksista. Jätehuolto rahoitetaan keräämällä asukkailta eli taloyhtiöiltä jätemaksua. Jos jätteistä pihistellään ja maksukertymä uhkaa laskea, jätemaksua korotetaan. Se on nollasummapeliä.

Vantaan Energialle valmistuu vuoden päästä jätevoimala, jossa poltetaan jätteitä energiaksi ja päästään niistä lopullisesti eroon. Se on hieno uutinen! Kyse on merkittävästä ympäristöpoliittisesta suunnanmuutoksesta. Aikaisemmin on pidetty pyhänä periaatteena sitä, että jätettä ei saa polttaa, koska se on joidenkin mielestä liian helppo ja edullinen tapa päästä jätteistä eroon. Viherpipertäjät haluaisivat mieluummin luoda kalliin ja mahdollisimman monimutkaisen järjestelmän jätteiden lajittelemiseksi, kierrättämiseksi ja jatkokäsittelyksi. Eikö teistäkin tunnu paljon järkevämmältä polttaa kaikki irtoava jäte, saada siitä sähköä ja lakkauttaa ylimääräiset kaatopaikat?

Ikävä kyllä meillä on pulaa jätteestä, sitä ei riitä tarpeeksi poltettavaksi! HSY joutui aikaisempina vuosina tekemään Vantaan Energian kanssa sopimuksen, jonka mukaan kuntayhtymän pitää toimittaa voimalaan tarpeeksi jätettä ja jos raja alittuu, kustannukset nousevat sakkomaksunluonteisesti. Se raja uhkaa nyt alittua, vaikka HSY yrittää kissojen ja koirien kanssa etsiä yhteistyökumppaneita, joiden jätteitä se voisi toimittaa poltettavaksi omassa kiintiössään. 

Jätteiden makuuttaminen kaatopaikalla maksaa ja paljon.  Meillä on pk-seudulla viimeisen päälle hienoksi rakennettu, raskaasti tappiollinen ja tyhjäkäytössä oleva Ämmässuon kaatopaikka, jonka mittavia ekoinvestointeja ei pystytä kattamaan. On osoittautunut, että kukaan asiakas ei halua maksaa Ämmässuon epäluonnollisen korkeita palvelumaksuja vaan he vievät jätteensä mieluummin muiden kaupunkien halvemmille kaatopaikoille. Se ei joitakin poliitikkoja haittaa, vaan Ämmässuolle puuhataan parhaillaan uutta investointia biojätteen mädätyslaitokseksi.

Menenkö liian pitkälle jos ehdotan, että taloyhtiöiden asukkaista ne, jotka välttämättä haluavat kuntien näpertelevän kalliiden biojätteiden parissa, saisivat pulittaa muita kalliimpaa jätemaksua puuhastelun kustantamiseksi ja vaikkapa sen mädätyslaitosten rakentamiseksi? Tällainen ajatus nimittäin pikkuhiljaa hiipii mieleen. Muut taas saisivat alennusta jätemaksuunsa, jos heidän roskiksensa yksinkertaisesti kärrättäisiin jätevoimalaan ja käräytettäisiin sähköksi.

Voisiko joku oikeasti selittää, miksi olisi fiksumpaa säästää banaaninkuoret ja laittaa ne talteen, siis talteen, niille vartavasten rakennettuun mauseleumiin. Ja sitten palkata henkilökuntaa seuraamaan viikko- tai kuukausikaupalla, kun ne mätänevät? Banaaninkuorilla on vielpä se pirullinen ominaisuus, että ne lisääntyvät nopeammin kuin kanit. Joka päivä joku haukkaa uutta banaania ja tuottaa yhä uusia ja uusia kuorenrääpäleitä säilöttäväksi, vaikka edellisetkään eivät ole vielä ehtineet muuttua mullaksi. Tiedän, että tämä on todella epäortodoksinen kysymys, mutta oikeasti..., miksi tuo olisi järkevämpää kuin päästä haisevista kuorista kertaheitolla eroon viskaamalla ne voimalaitoksen polttouuniin ja saada siitä sähköä, josta on pulaa?

Entäpä sitten veden säästäminen? Maailmanlaajuisesti vettä tosiaan pitäisi säästää, mutta meillä tuhansien järvien maassa tilanne on toinen. Vesihuolto on liäsäksi samalla lailla pääomavaltaista kuin jätehuolto, eli infrastruktuuri on ja pysyy, käytettiin vettä paljon tai vähän. Mitä enemmän taloyhtiöt säästävät vettä, sitä enemmän vesimaksua joudutaan korottamaan, kuten nyt onkin taas käymässä. Veden säästäminen kotitalouksissa ei myöskään vähennä veden kulutusta kokonaisuutena. Vesi on tuote, joka pilaantuu seistessään putkistoissa tarpeeksi pitkään. Jos virtaus kaupungin vesijohtoverkostoissa ei ole tarpeeksi tehokas, vanhaa vettä joudutaan vesilaitoksen toimesta juoksuttamaan putkistoista pois ja laskemaan se luontoon. 

Tiedän - lämmin vesi on eri asia. Taloyhtiöt haluaisivat säästää sitä, ei veden itsensä takia vaan siksi, että se säästää kiinteistön lämmityskustannuksissa.  

Hmm. Kommentteja?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

23Suosittele

23 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (103 kommenttia)

Rauno Kontiainen

Olipas virkistävää lukea rationaalinen kirjoitus asiasta. Yleensä aiheen ympärillä esiin nousevat liturgiat muistuttavat lähinnä henkimaailman moraalisaarnoja joissa faktoilla ei ole sijaa. Säästä, säästä, korkeimman kruunun saat. Paitsi että et saa, maksat vain enemmän,

Hyvä kirjoitus, kiitos siitä. Tsemppiä kestämään kohta kimppuusi hyökkävään inkvisition syytökset ja roviot joilla kerettiläiset mielipiteesi tullaan polttamaan. :-)

Jani Heinonen

Totta puhuen, ainoa inkvisitio ainakin täällä Usarissa on mölisevä troglodyyttilauma, joka huutaa veristä murhaa aina kun joku kehtaa ehdottaa, että lapsilla ja lapsenlapsillakin olisi kiva olla kelvollinen elinympäristö. Tämä lauma on erityisen aktiivinen Satu Hassin blogissa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

"toisin kuin meille kansalaisille on vuosia teroitettu, kumpainenkaan noista toimista ei tuo taloudellista säästöä eikä ole erityisen ympäristöystävällistä."
Onhan nämä nyt olleet tiedossa vaikka kuinka kauan. Veden osaltahan tuota säästökampanjaa yritettiinkin jo kauan sitten mutta hintoja piti heti nostaa. :)

Tietoa asioista on mutta sitä ei kerrota vaan äänessä ovat aina omia ratkaisujaan lobbaavat erilaiset "ympäristöasiantuntijat". Follow the money kuten sanotaan...

Rauno Kontiainen

Vedensäästökampanjat on ehtaa tuontitavaraa. Monikansalliset ympäristöjärjestöt ajavat isoja kampanjoita joiden päämäärät voivat olla erittäin hyviä esimerkiksi Australiassa, mutta täysin järjettömiä esimerkiksi Suomessa. Paras keskustelu minkä aiheesta kävin päättyi erään aktiivin möläytykseen: "entä sitten??? Se että meillä onkin vettä läträttäväksi ei tarkoita että meillä on siihen moraalinen oikeus kun maailmassa on niin monta ihmistä joilla ei ole vettä".

Tuota argumenttia vastaan jäin sanattomaksi.

Se muistutti minua eräästä saarnamiehestä jonka mielestä tiede on humpuukkia siksi että se ei ole vieläkään pystynyt selittämään enkeleiden olemassa oloa.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

No shot sherlock, tuo pätee suunnilleen kaikkeen lakisääteiseen pääomavaltaiseen.

vaikka emme yhtäkkiä enää tuottaisi roskan roskaa,
lakisääteinen jätehuolto ottaisi likimain saman rahan kuin tähänkin asti,
sama pätee myös energiankulutukseen jnejnejnejne. valtion laillistamien -varsinkin ympäristön tai ilmaston nimissä- lypsäjien lista alkaa olla loputon.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Porissa muuten vedensäästökampanja kuulemma aiheutti viemärien kuivumista ja siten rapautumista sekä tukkeentumista, huoltotarve siis kasvoi jyrkästi,
tästä hyvästä jätevesimaksua nostettiin niin paljon, että lopputulemana veden hinta nousi enemmän kuin sitä säästyi.

Sama homma kävi kaksoisviemäröinnin kanssa, sen seurauksena tuli mm. hulevesimaksu.

jätevesistä poistettiin 99,8% fosforista jo aikapäiviä sitten,
uusien ympäristömääräysten seurauksena nyt poistetaan 99,9%

Tämä maksoi noin kymmenkertaisesti verrattuna ensimmäiseen parannukseen ja lisäsi puhdistuskemikaalien määrää räjähdysmäisesti, mutta mitä sen on väliä, ympäristöä, rahaa ja vaivaa säästämättä pääasia on,

että muutama pässi pääsi kimaltamaan sillä, että heidän ansiostaan fosforipäästöt vähenivät puoleen, vaan aina joskus joku saattaa päästä ääneen kysymään, että mitä on puolet nollasta,
"kuhnureita" käytetään häikäilemättä hyväksi.

Ossi Väänänen

Kaksoisviemärin mukana tulee lisäksi jätemaksu. 2011 päätettiin, että kentän imeytysmassa on vaihdettava 10 vuoden välein, se tarkoittaa koko imeytyskentän uusimista ja vanhan maa-aineksen kärräämisen kaatopaikoille.

Käyttäjän sirpakauppinen kuva
Sirpa Kauppinen

Hulevedet kyllä kuormittavat vesihuollon infrastruktuuria. HSY:ssä veden investoinnit ovat suuria, ja olemassa olevien viemäreiden laajennukset maksavat järkyttävän paljon. Tämä kustannetaan veroilla ja vesimaksuilla.

Veden kulutuksen lisääntyminen nostaa siis vesimaksuja. Olen yllättynyt siitä, että kokoomus haluaa lisätä painetta vesimaksujen korottamiselle.

Viemäri-investointeja joudutaan tekemään varmasti tulevaisuudessa joka tapauksessa: Lontoo joutui EU-tuomioistuimeen, koska ei ollut erottanut hulevesiviemäreitä likaviemäreistä. HSY:n alueella rankat ja nopeat sateet saavat aikaan ylivuotoja koska viemäreiden kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä. Ylivuotavat käsittelemättömät jätevedet rehevöittävät rantoja ja lisäävät mm. sinilevää. EU:n linjan mukaan Suomessakin on parhaillaan valmisteilla on lainsäädöntö, jossa hulevedet ja jätevedet tulee erottaa paremmin toisistaan. Näin päästäisiin eroon ylivuodoista, eli käsittelemättömän jäteveden pääsystä kotivesiimme. Tämä toki, jos vedenkulutus ei lisäänny yli viemäreiden kapasiteetin.

Tulee muistaa, että jätevedet ja jätteet ovat haittaa, jonka vuoksi yhteiskunta joutuu investoimaan. Jätteiden poltto ei ole energiataloudellisesti kovin kannattava investointi verrattuna muihin energiainvestointeihin eli investoinin tuottaprosentti on tavallista pienempi. Vantaan energian jätteenpolttolaitoksen investointivaiheen vuoksi kunnat saavat tulevaisuudessa hieman vähemmän osinkoja energiayhtiöltä - eli ainakin Vantaalla veronkorotuspaineet kasvavat. Helsingin talouteen vaikutus ei ole yhtä suuri.

Tottakai jätehuoltojohtajan näkökulmasta mahdollisimman suuri jätevirta on positiivienn asia. Yhteiskunnan kannalta näin ei kuitenkaan ole. Samaan tapaan sairaalan budjetin kannalta suuronnettomuudet joissa loukkaantuu paljon ihmisiä, ovat kannattavia, mutta yhteiskunnan kannalta ne eivät missään tapauksessa ole. Kyse on kaikissa tapauksissa haittojen minimoimisesta.

Pekka Salo

Perusteltu ja oikeaa asiaa sisältävä blogi.

Helsingissä lähinnä vihreät idealistit ovat estäneet jo pitkän aikaa jätteiden polton se kun laimentaa halut kierrätykseen. Kuulemma siis. Kaatopaikat ja kustannukset ovat kasvaneet, mutta viis niistä, kun on ihanaa olla oikeassa tai ainakin luulla olevansa. Ruotsissa on ollut polttolaitoksia keskellä kaupunkeja jo vuosia. Tekniikka on antanut mahdollisuuden tähän, mutta ei meidän vihreät salli sitä.

Vesiverkostomme vaatii määrätyn määrän veden läpikulkua, jotta sen huollon vaatimat kustannukset olisivat minimissään. Tätä eivät vihreät ole ymmärtäneet. Veden lämmitys onkin sitten aivan eri juttu ja hyvä säästökohde.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ja selväksi tuli, että vesi- ja jätehuolto on itseään aatttelevvaa bisnestä. Tulin provosoiduksi! Lapissaki ajethaan satoja kilometrejä jätteitten kans. Haaparannalla on niin hieno veenpuhistamo, ettei se toimi ilman paljoa jätevettä, niin Suomen puolella myyän tarjouksessa vesi- ja viemärisysteemiä, siis alemmalla toisilekko toisile, ko se systeemi nyt tarttee sitä sotku vettä.

Tuossa kirjotuksessa oli monta monessa.

Käyttäjän vraiha kuva
Ville Räihä

On myös tullut huomattua, että jätebisnes taitaa olla melko kannattavaa. Asun maaseudulla. Täällä on sinne tänne sijoitettuna aluejätekeräyspisteitä lasille, metallille jne. Näin on ymmärtääkseni koko Suomessa. Vuosimaksu kunnan asukkaalle on ihan siedettävä. Tilanne muuttuu, kun hankkii kesämökin. Hankimme muutama vuosi pienen mökin n. viiden kilometrin päästä kotoamme. Samassa kunnassa ollaan edelleen. Sinnekin paukahtaa jätehuoltofirmalta vuosimaksu aluejätekeräyspisteen käytöstä. Se sitten onkin moninkertainen verrattuna asuinkiinteistön maksuun. Nyt sitten maksamme kahta eri maksua saman jätekeräyspisteen käytöstä! Soitin ko. firmaan, ja kysyin, eikö tässä ole mitään kohtuullistamismahdollisuutta ja selitin juurta jaksain, että maksamme jo saman pisteen käytöstä asuinkiinteistömme perusteella. Virkailija sanoi, että ei tässä ole mitään perustetta kohtuullistaa maksuja. Sanoin asian olevan selvän. Meidän perheessä jätteiden lajittelu loppui siihen.

Juhani Putkinen

Kiitos Terhi hyvästä kirjoituksesta.

Kuitenkin haluan tuoda esille pari näkökohtaa.

1. Jätteiden kuljettaminen pitkän matkaa paikasta a paikkaan c maksaa ja saastuttaa.

2. Jätteiden polttamisestakin syntyy merkittävä määrä ilmansaasteita.

Käyttäjän pikarisen kuva
Mikko Pikarinen

Tietenkin Suomessa on säästettävä vettä, koska Afrikassa on niin kuivaa :P

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

"Ensinnäkin, mitä tehokkaammin taloyhtiöt vähentävät jätteiden tuotantoa, sitä enemmän jätemaksuja on pakko korottaa. Säästöä ei synny ihmisille ollenkaan. Jätehuolto on pääomavaltainen ala, jossa valtaosa kuluista muodostuu isoista investoinneista ja niiden rahoituskustannuksista. Jätehuolto rahoitetaan keräämällä asukkailta eli taloyhtiöiltä jätemaksua. Jos jätteistä pihistellään ja maksukertymä uhkaa laskea, jätemaksua korotetaan. Se on nollasummapeliä."

Tuossa on ajatusvirhe. Jätehuolto rakennetaan ja sitä ylläpidetään sen mukaan kuinka paljon jätettä tulee. Jätehuolto alkaa nopeasti supistua jos jätteiden määrä vähenee. Eli esittämäsi syy ja seuraus ovat organisaation lyhyen tähtäimen reagoimista. Pidemmällä tähtäimellä seurauksena olisi jätehuollon kutistuminen ja sitä kautta säästöt kuntalaisille. Eli kyseessä ei ole nollasummapeli. Ja tämä täysin riippumatta siitä miten noita jätteitä käsitellään.

Toinen ongelma ajatuksessasi on se, että näytät kuvittelevan biojätteiden olevan sopivaa polttoainetta jätteenpolttoon. Itseasiassa biojätteistä valtaosa on vettä - riippumatta onko kyse lihasta tai vihanneksesta. Biojätteiden poltto on toki mahdollista, mutta se on varsin hyödytöntä. Eli niiden suhteen kannattaa joka tapauksessa pitää yllä toista käsittelytapaa. Pidemmän päälle paras tapa lienee biokaasun tuotanto joka käytettäisiin energiaksi.

Lisäksi unohdat jätteistä ehkä keskeisimmän asian, eli sen että niiden tuotteiden joita käytät ja jotka muuttuvat jätteiksi tuottaminen vaatii paljon erilaisia resursseja. Tuotteiden ympäristövaikutukset ovat se varsinainen ongelma, ei jätteiden hävittäminen itsessään. Eli säästeliäämmällä elämäntavalla vähennämme ympäristökuormitusta nimenomaan tuotannosta.

Pentti Järvi

"Eli säästeliäämmällä elämäntavalla vähennämme ympäristökuormitusta nimenomaan tuotannosta."

Eiköhän tuo ole itsestäänselvyys :)

Mites se veden säästäminen vs. veden hinta?

Vettä ei todellakaan kannata säästää (siis rahallisesti, moraaliasiat erikseen).

Pasi Ensio

Vettä ei kannata säästää?
Ainakin minulla on sitä suurempi vesi-/viemärimaksu, mitä enemmän käytän vettä.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Juurikin näin. Ne banaaninkuoret kun ovat pääosin vettä ja näin oikeasti laskevat jätteen kokonaislämpöarvoa. Veden polttaminen ei liene koskaan ollut kovin tehokasta sähköntuotantoa.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S...

Sen sijaan siinä mädätysmauseleumissa vesi ei haittaa, banaaninkuoret hajoavat parissa viikossa ja tuottavat biokaasua hyvällä hyötysuhteella.

Pelottavaa ajatella että HSY:n hallituksessa ollaan näin pihalla eikä edes yritetä ottaa asioista selvää. Pakko uskoa että kyseessä on provosointi.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Kivelä kirjoitti:
"Tuossa on ajatusvirhe. Jätehuolto rakennetaan ja sitä ylläpidetään sen mukaan kuinka paljon jätettä tulee. Jätehuolto alkaa nopeasti supistua jos jätteiden määrä vähenee. Eli esittämäsi syy ja seuraus ovat organisaation lyhyen tähtäimen reagoimista. Pidemmällä tähtäimellä seurauksena olisi jätehuollon kutistuminen ja sitä kautta säästöt kuntalaisille. Eli kyseessä ei ole nollasummapeli. Ja tämä täysin riippumatta siitä miten noita jätteitä käsitellään."

------------

Kivelä voisikin sitten alkaa lobbaamaan takaisin mm. jätemääristä riippuvaa jätekeräyskiertotaajuutta ja hinnoittelua jotta ajatuskuviosi toteutuminen ylipäätään on mahdollista.

Meilläkin käydään lakisääteisesti kerran kahdessa viikossa tyhjäämässä tyhjää sekajäteastiaa ja siitä laskutetaan täyden jätemäärän mukaan, kuten Terhi Koulumieskin jo sanoi, että kustannukset pääosin muodostuvat kaikesta muusta kuin itse jätteestä.

Jätteiden vähentyessä astiakoko toki keskimäärin pienenee vaan vastaavasti taksa nousee myös siksi,
että kokonaankin ilman jätteitä roska-autot ajelisivat lakisääteisiä terveisiä samat reitit kuin aina ennenkin,
eikä auta mikkään.

------------

Kerrostaloasukit eivät tällaisia epäkohtia yksinkertaisti vain tiedä?

Pekka Heliste

Jätemäärien väheneminen ei nosta keräyskuluja, koska silloin tyhjennyskertoja vähennetään

Erityiseti, jos biojäte on jo eroteltu niin haju ym haitat ovat vähäisiä ja nekin voidaan ratkaista säliörakenteella

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #43

Tämä alkaa nyt mennä saman toistamiseksi, tyhjennyskertojen määrään ei voi vaikuttaa kuin hyvin vähän ja käytännössä vain tihentävästi,
itse perustelet sillä että jätteidesi määrä väheni "katastrofaalisesta" järjelliseksi,

vain vähän jätteitä tuottaville -lailla velvoitettu- nykysysteemi tarjoaa keppiä
ja mitäs muutakaan kuin ympäristöä käytettiin keppihevosena kiinteistökohtaisen jätehuollon ja maksimityhjennyvälivelvoitteen luomiseksi.

Minä esimerkiksi syön "biojätteeni",
minä en kuulu siihen kansanosaan joka heittää kolmanneksen ostamastaan ruasta pois.

http://terhikoulumies.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143...

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

"Itseasiassa biojätteistä valtaosa on vettä - riippumatta onko kyse lihasta tai vihanneksesta."

Myös varsinainen energiajäte on usein märkää, kaikkea tuoreesta puusta rakennus- ja purkujätteisiin. Polttotekniikka mahdollistaa hyödyntämisen silti. Tietysti energiatehokkainta olisi kuljettaa ja hyödyntää kaikki jäte rutikuivana.

HSY:n nykytouhuissa eniten ottaa pattiin, että biojäte kompostoidaan mutta sitä ei hyödynnetä. Kalliilla tuotettu multa kelpaa vain maantäyttöön ja maisemointiin, ja ravinteista suuri osa päätyy ilmeisesti Itämereen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Voit miettiä polttotapahtumaa vähän tarkemmin. jos sinulla on jätettä josta 90% massasta on vettä ja 10% palavaa ainetta, niin kuinka paljon siitä energiasta menee veden kiehauttamiseen? Jos taas sinulla on vaikkapa puujätettä jonka ei tarvitse olla mitenkään kuivaa on sen kosteusprosentti luokkaa 10-25% eli näet kai eron. Eli onko polttoainetta 10% vaiko 90% massasta? Veden kuumentaminen ja kiehauttaminen on muuten aika paljon energiaa vaativaa puuhaa.

Biojätettä voidaan hävittää polttamalla, mutta siitä ei saada lisäenergiaa tuolla tavoin. Joten biojätteen käyttö polttoaineena on aika lailla haaskausta.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #83

http://www.mwpower.fi/mwpower/mwpower_pages.nsf/WebWID/WTB-100825-22575-24198/$File/Bioheat%20FI.pdf. Tällä tekniikalla voidaa polttaa 60% vesipitosta ainetta, joten jos biojäte sekotetaan seka jätteeseen, sen vesimäärä tippuu paljon tämän alle, jolloin lajitelu on täysin turhaa.

Eli tekniikka kyllä on millä voidaan tehokkaasti jätteet poltaa, mutta tässä on vihervasemistolaisilla ideologia kriisi, jossa he ovat valivaiheesa ja sietävät nyky systeemin paremmin, kuin suoran polton.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #89

Ei se kylläkään noin mene. Totta kai jäte voidaan polttaa sopivilla tavoilla hyvin märkänäkin, mutta se ei ole pointti. Kyse on siitä, että jos jäte on kovin vesipitoista, ei siitä saada polttotapahtuman yhteydessä juurikaan energiaa irti. Ja silloin kyse on pelkästään jätteen hävittämisestä, ei sen käyttämisestä hyödyksi polttoaineena. Ongelmana on koko ajan se, että palotapahtuman yhteydessä sinun täytyy käytännössä höyrystää polttoaineessa oleva vesi ja se vaatii tavattomasti energiaa.

Artturi Noitalahti

Marko Kivelälle:

"Biojätteiden poltto on toki mahdollista, mutta se on varsin hyödytöntä. Eli niiden suhteen kannattaa joka tapauksessa pitää yllä toista käsittelytapaa. Pidemmän päälle paras tapa lienee biokaasun tuotanto joka käytettäisiin energiaksi."

Ei pidä paikkaansa. Paras tapa on turauttaa ne heti kotona jätemyllyllä (sellaisia on sivistysvaltioissa) muusiksi ja huuhtoa viemäriin. Viemärit ja puhdistamot ovat jo valmiina.

Käyttäjän Tkope kuva
Tommi Jalava

"Lisäksi unohdat jätteistä ehkä keskeisimmän asian, eli sen että niiden tuotteiden joita käytät ja jotka muuttuvat jätteiksi tuottaminen vaatii paljon erilaisia resursseja."

Tuossa projektissa syntyy kuitenkin paljon työtä. Ja jos tuotteet voidaan mielekkäästi loppukäyttää nergiajätteeksi, eivät ne ole "jätettä", vaan hyödyke.

Minä en juurikaan arvosta kulutusyhteiskuntameininkiä, mutta maailma on tällä erää järjestetty niin, että kulutuksen lopettaminen on ikävä vaihtoehto.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Eiköhän se biojäte sisällä niin paljon muovia että märkäkin palaa

Pekka Heliste

Vesi-ja viemäriverkossa kulurakenne on sellaine, että kiinteät kulut ovat merkittävin kulu.Vesi-ja viemäriverkon rakentaminen ja uusiminen on kallista.Samoin verkon ylläpito on lähes riippumatonta veden/jäteveden määrästä

Päijänteestä tuleva vesi eli raaka-aine on ilmaista .
Jäteveden määrä riippuu puhtaan veden kulutuksesta, joten siihen ei voi juuri vaikuttaa

Kun nämä yhdistetään niin , jos veden kulutus laskee niin kokonaiskulut eivät juuri muutu ja jos kulutus laskee niin vede hintaa on nostettava

Toinen haitta on, että kun kulutus laskee niin vesi on putkistossa pidempään ja laatu huononee , kun varastointiaika pitenee, aivan kuten muissakin tuoretuotteissa ja siten kemikalisointia ja puhdistusta on lisättävä.Helsingissä tämä merkitsi satojen miljoonien investointia (markoissa) 90-luvun lopulla

Myöskään viemärit eivät toimi vähällä vedellä ja niinpä on jouduttu rakentamaan viemärilinjojen päihin puhtaan veden juoksutus viemäriin, jotta viemärit toimisivat eli täyttä hölmöläisten touhua

Veden säästössä ei ole mitään järkeä

Jäte on eri asia, sillä banaaninkuori sisältää paljon vettä ja veden höyrystäminen sitoo paljon energiaa eli laskee jätepolton hyödyllisyyttä
Niinpä biojäte pitäisi erottaa ja kompostoida edelleen, jotta jätteen polton hyöty olisi maksimaalinen.

Jätteenpolton hyötysuhde on alempi kuin muilla aineilla, lisäksi syntyy myrkyllisiä kaasuja , jotka pitää puhdistaa, mikä nostaa energian hintaa

Samoin raaka-aineista on pulaa maailmassa, jote metalli ja lasi ja uu palamaton aines olisi hyvä saada joukosta pois ennen polttoa.

Voimalat pitäisi suunnitella , että ne toimivat muullakin polttoaineella kuin jätteellä , sillä voimalan ikä on kymminiä vuosia ja jätteen määrä vaihtelee.

Tuntuu oudolta, että yhteiskunnan johdossa on ihmisiä, jotka eivät lue lehtiä ?

Kaikki tämä tieto on ollut Hesarissa vuosien varrella

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

T.K.> ....Ikävä kyllä meillä on pulaa jätteestä....

oooooooooooooo

Aika lailla vinoutunut on tämä yhteiskunta, jos tuo on totta.

Eikö voimavaroja pitäisi sitoa siihen että päästäisiin aivan minimiin jätteen tuottamisessa.
Pakkausteollisuus, varastointi, jakelu yms pitäisi laittaa tehotarkkailuun, paketti paketilta, kääre kääreeltä. Mitä tehdään ja miksi?
Kuka keksii kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut?

Käyttäjän AnnePyklist kuva
Anne Pykälistö

Veden säästöstä Suomen oloissa olen jokseenkin samaa mieltä.
Jäteasiassa sen sijaan..

Takavuosina ei ole ollut käytettävissä sellaista tekniikkaa jolla voitaisiin polttaa kaikki jätteet (tai se olisi niin kallista että saatava hyöty ei riittäisi läheskään kattamaan kustannuksia.)

Banaaninkuoren tai säilykepurkin polttaminen vaatii laitteistolta melkoisesti enemmän kuin pahvin polttaminen. Siinä ei ole kyse viherpiipertäjien v*ttuilusta ;)
Jos polttoon laitettaisiin vaikka autonrengas, niin palamisesta syntyisi niin paljon myrkyllisiä yhdisteitä ettei se olisi missään suhteessa saatavan hyödyn kanssa.

Biojätteestä vielä: Onko siellä Helsingissä menty takaisin keskiajalle, kun biojäte mätänee?! Muualla Suomessa siitä kompostoidaan multaa. (Ja se multa myydään, niin saadaan keräys- ja käsittelykuluihin fyrkkaa..)

Aika hullun hommalta vaikuttaisi banaaninkuorien polttaminen, mutta jos tekniset edellytykset ovat riittävät, niin mikä ettei.

Käyttäjän OutiUgas kuva
Outi Ugas

Hyvä kun pohdit asiaa ja vielä näin avoimesti, nämä ovat ihan tyypillisiä ensioivalluksia alaan uutena perehtyvälle, joten et ole pohdinnoissasi yksin (kuten kommentitkin todistavat). Muutamia näkökulmia:

- Jätteiden lajittelun tarve ja tavoittelut on moninaiset, kyse ei ole vain energiasta (ja mullasta) vaan esim. harvinaisten metallien talteenotosta romuttamoilla, varautumisesta öljyn hinnannousuun (biokaasuvalmius), jätteen synnyn vähentämisestä (jotta materiaaleja riittää kulutukseen myös tulevaisuudessa) jne. Ihmisten toimintakulttuuri muuttuu hitaasti, joten koko teollisen ekosysteemin kannalta on tärkeää, että meillä on materiaalien erotteluun pyrkivä mindset. Mitä paremmin saamme eri materiaalityypit (kuten jätejakeet) pidettyä erillään, sitä suurempi arvo niillä on, ja vastaavasti pienempi ympäristövaikutus.

- Erottelu on tärkeää myös tulevaisuuden markkinoiden kannalta, mm. materiaaliomavaraisuuden vuoksi. Esim. Sitra on juuri aloittanut uuden teemaohjelmansa teollisille symbiooseille, kannattaa tutustua käsitteeseen. Suljetut kierrot, materiaalivirtojen erottelu ja puhtaus ovat avainasemassa tässä. ks. www.sitra.fi/teolliset-symbioosit
- HSY:n tulee tarkkailla näitä asioita ei vain talouden tai tämän valtuustokauden vaan vuosikymmenten mittakaavalla. Jätteenpoltto on yksi ratkaisu energiantuotantoon ja jätehuoltoon, mutta vaarana on, että polttokulttuuriin mentäessä mittava määrä arvokasta materiaalia haihtuu savuna ilmaan, ja toisaalta jätemäärien vähentämistä ei enää pidetä merkittävänä. Polttoaineen kuljettaminen kaupasta kotiin pikkupusseissa ja sitten keräily pitkin lähiötä polttolaitokseen voi mitenkään olla taloudellisempaa kuin sen vieminen suoraan poltettavaksi, siksi ei riitä pelkän talouden ja energiantuotannon tarkkailu.

Ja vielä kulutuksesta: Täällä joku totesi että eihän me kuluteta mitään kun mikään ei katoa. Tämä on yksi ekosysteemin perussäännöistä. Mikään ei katoa, mutta kaikki hajoaa tai pitäisi hajota. Siitä, että kemikaalit ja vaikka muovit eivät hajoa luonnossa, seuraa ongelmia, viime kädessä myös ihmisten terveydelle, ne aineethan kertyvät ravintoketjun yläpäähän.

Esim. veden kulutus tarkoittaa puhtaan veden kulutusta, ja kun vesi likaantuu (esim. muuttuu virtsaksi tai sekoittuu muiden aineiden kanssa) sen laatu huononee, ja jotta siitä taas saadaan kuluttettava hyödyke, se pitää puhdistaa, johon tarvitaan joko ekosysteemipalveluja tai ihmisen väliintuloa. Kuluttaminen on laadun, järjestyksen (molekyylirakenteet, tuotteiden rakenteet) hajoamista, ja jotta voidaan taas kuluttaa lisää, pitää meidän jostain saada sitä laatua lisää. Ja tässä kohtaa meillä ei ikinä ole varaa korvata luonnon meille antamia "palveluita" kuten vedenpuhdistusta, ruokaa ja rakennusmateriaaleja, siksi ympäristöstä pitää huolehtia (meni vähän offtopic, mutta tärkeää silti :) )

Kirjoitit itsekin, että HSY:n toimiala on kovin pääomavaltaista. Pääoman liikkeet ovat hitaampia kuin arjen toiminnastamme johtuva päättely, siksi jätehuoltoa (ja puhdasta vettä) pitää teidän ainakin HSY:n hallituksessa tarkastella koko investointien elinkaaren mittakaavalla. 40 vuoden kuluttua, tai jo 10 vuoden kuluttua maailma näyttää kovin erilaiselta. Onnea ja viisautta luottamustehtäväsi hoitoon, pengo nyt tämä asia kunnolla kun kerta aloitit :)

Touko Apajalahti

Poltetaan koko maailma - kätevä tapa päästä siitä eroon!

Vakavammin: jätteenpoltto on minusta hyvä viime käden vaihtoehto, mutta sen ei pidä antaa estää materiaalien kierrättämistä. Kestävä tulevaisuus ei voi perustua sille, että aina vain kaivetaan lisää ja lisää materiaaleja maasta. Talvivaarassa nähdään tämän suuntauksen pahimpia seurauksia Suomessa - maailmalla meno on monesti vielä pahempaa.

Eli kierrätysjärjestelmät toimimaan ja vasta viime kädessä poltetaan se, mitä ei voi kierrättää.

Artturi Noitalahti

Touko Ajajalahti on siis sitä mieltä, että on viisasta huuhdella tyhjät maitotölkit puhtaalla juomavedellä, pakata ne, kuljettaa Varkauteen Godenson laitokselle, jossa niistä kovalla kemialla erotetaan muovikelmu kartongista, jonka jälkeen muovi poltetaan ja pahvista tehdään hylsykartonkia? Tyhmempi voisi kuvitella, että sen tyhjän maitopurkin kannattaa nakata sellaisenaan muun sekajätteen joukkoon ja viedä poltettavaksi.

Touko Apajalahti

Ai niin kun puhtaita uusia raaka-aineitahan saa aina kaupasta valmiina ilman minkäänlaista kuljetusta, mekaanista työstöä ja kemiallisia prosesseja!

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Terhi ei ilmeisesti ole ymmärtänyt, että jätteen määrän ja kulutetun veden rajoittamisella ei ole ensisijaisesti tarkoitus säästää rahaa, vaan luontoa ja energiaa.

Käyttäjän plommer kuva
Raoul Plommer

Terhi on nyt tainnut poltella niitä banaaninkuoria vähän liikaakin. Kehoitan kirjoittamaan aiheista joista sinulla on oikeasti tietämystä, niin ei käy näin nolosti.

Kommentti 13 summasi aika hyvin sen, mikä tässä tekstissä mättää.

Artturi Noitalahti

Raoul Plommer, lue kommenttini tuosta ylempää.

Käyttäjän Sanna-MariLytkoski kuva
Sanna-Mari Löytökoski

Kiitos Outi Ugas, uskoni sivistykseen palasi juuri. Kumpa kaikki tässä ketjussa ja tuolla lautakunnassa olisivat yhtä perehtyneitä.

Amer M

Tämä on yksinomaan minun mielipinteeni jonka kirjoittamisen koin välttämättömäksi sillä blogikirjoituksen sanoma oli mielestäni pöyristyttävä.

Kirjoitus osui oikeaan siinä että maailma liikkuu rahan ympärillä -- kaikki haluavat sitä eikä mikään ole ilmaista. Mutta jutussa on unohdettu täysin luonto ja ympäristö. Jos maapallon elinkaari asetettaisiin kellotauluun; dinosaurukset elivät 6 tuntia ja ihmiset vain 5 minuuttia. Ihmislajin vaikutus luontoon on viimeisen sadan vuoden aikana ollut mittavampi kuin minkään muun lajin. Näinkin lyhyellä aikavälillä ihmiset ovat muovanneet luontoa, maisemaa ja ilmakehää maailmanlaajuisesti. Ja tämä jälki näkyy myös avaruudesta käsin (viittaus NASA:n viimeaikaisiin kuviin).

Tässä vaiheessa minun on turha keskittyä kaatopaikkoihin, bio- ja kotitalousjätteisiin, vesihuoltoon, tehtaisiin, kulutustavaroihin, yksityisautoiluun, saasteisiin, sähköön, rahaan tai ihmisulosteen loppusijoituspaikkoihin. Sen sijaan haluaisin keskittyä Suomeen globaalissa mittakaavassa.

Se on totta että voimme olla hyvällä omatunnolla ylpeitä Suomen järvistä, puhtaasta vedestä ja luonnosta. Mutta globaalissa ja luonnonhistoriallisessa mielessä Suomi on mitätön maa. Kehottaisin tässä vaiheessa tutustumaan ”Point of No Return” raporttiin (löytyy helposti millä tahansa internet hakukoneella). Mitä näin pieni ja mitätön maa voi sitten tehdä asian edistämiseksi? Miten mm. veden säästäminen Suomessa vaikuttaa Afrikkaan? Amerikkaan? Australiaan? Japaniin? Kiinaan?

Blogikirjoituksessa on unohdettu eräs tärkeä seikka: niinkin pieni maa kuin Suomi voi esimerkillään näyttää oikean suunnan muulle maailmalle.

Pekka Salo

"Blogikirjoituksessa on unohdettu eräs tärkeä seikka: niinkin pieni maa kuin Suomi voi esimerkillään näyttää oikean suunnan muulle maailmalle."

Aivan erittäin upea ja hieno kirjoitus oman pikkuruisen omantunnon ja maailmankuvan näkökulmasta. Entäpä reaalitodellisuus? Kuinka paljon ja missä tiedetään koko pienen Suomen olemassa olosta ollenkaan? Seurattiinko jossain joskus Suomen tekemää miinakieltoa? Venäjä, Kiina, Luxenburg, Kirkkovaltio?

Ei pidä uskotella itselleen eikä muille aivan mahdottomia epätodellisuudesta. Tätä pientä Suomea ja sen osoittamaa esimerkkiä ei mikään maa ole milloinkaan seurannut eikä tule sitä tekemäänkään koskaan.

Amer M

Kun huomioidaan että vuonna 2010 Suomessa kävi 6,1 miljoonaa turistia ja nykyinen ihmispopulaatio liikuskelee noin 7. biljoonassa, on hyvin epätodennäköistä, että Suomi niittäisi itsensä ympäristöasioissa koko ihmispopulaation tietouteen. Tästä huolimatta uskon että ilmaston muutokset, ympäristöasiat ja luonto huolestuttavat ihmisiä ympäri maailman – toivottavasti myös vallanpitäjiä.

Kuten edellisessä viestissä (n:o 27.) osuvasti osoitettiin: tilastot, ulkopolitiikka, maailmanjärjestöt ja media ovat tässä suhteessa avainasemassa. Ja uskon positiivisin mielin että Suomi kiinnostaa ihmisiä: Kiinnostus voi herätä Conan O'brienin talk-showsta, Kimi Räikkösen suorituksista, Jääkiekon MM kisoista, Suomen teknologiayritysten ja NASAn yhteistöistä, Nokian puhelimista ja muista innovaatioista ja kuuluisuuksista.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #30

YK:n järjestämän äänestyksen perusteella ilmastonmuutos on huomioitava ongelma noin kolmannekselle suomalaisista,

muu maailma pudottaa sen tarjotussa aihepiirissä pahnan pohjimmaiseksi, huomattavan tärkeäksi agendaksi nousee mm. hallinnon rehellisyys.

http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/06/my-wor...

Käykää äänestämässä, vaan ottakaa huomioon, että äänestys on biasoitu YK agendalla,
jos annat äänesi vaikkapa energiatoimitusten varmuudelle,
vastoin todennäköistä luuloasi annat äänesi bio- kuten tuulienergialle,
koska energiavarmuuden indikaattoriksi tulkitaan riippumattomuus fossiilisesta energiasta esim. toimintavarman kaasu-, hiili- ja ydinvoiman sijaan.

Tämä olisi oikeastaan oman bloginsa paikka,
että jos joku viitsisi?

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Pitäisikö meidän myös hankkia ydinase?

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Ehdottomasti, tai ainakin materiaalit valmistukseen. Suomihan on käsittääkseni listattu niiden maiden joukkoon jotka voivat tarvittaessa nopeallakin aikataululla (viikoissa) toteuttaa käyttökelpoisen ydinaseen.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Onpa jäteyhtiöillä outo logiikka. Jos minä vähennän muovijätettä (muovikasseja, jne), se on kokonaistalouden kannalta muka haitallista. On tainnut unohtua laskuista öljyn rahtaaminen Suomeen ja muovikassien valmistukseen kuluva energia.

Kun minulla on pihassa kompostori, minä olen epäekologinen, koska jäteyhtiö haluaa polttaa minun perunankuoreni. Paljonkohan niistä tulee energiaa, kun vähennämme lopputuloksesta perunankuorien kuskaamisen jätelaitokselle?

Entä veden säästö? Jos vettä olisi säästetty ajoissa, koko Päijänne-tunnelia ei olisi tarvinnut rakentaa, vaan halvemmat ratkaisut olisivat toimineet. Esimerkiksi Ranskassa puhdistettu jätevesi johdetaan takaisin kulutukseen kakkosvesijohtoja myöten. Kakkosvesijohdon vedellä mm. pestään autoja, katuja ja kyllä sillä vessankin voi huuhdella.

Kyllä Terhin esittämä laskelma muistuttaa jokaisen pajatsonpelaajan logiikkaa. He laskevat voitot sentilleen, pajatsoon pistettyjä kolikoita unohdetaan tuloslaskelmasta.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Tämä on kiusallinen kirjoitus, koska käsittelytapa on asiallinen ja jätehuolto on sellainen systeemi, joka todella kaipaisi kriittistä arviointia. Asiallisia korjauksia niin asia-, kuin ajatusvirheistäkin on jo esitetty. (Erityiskiitos taas Marko Kivelälle, uskon että sivistäminen kannattaa, vaikka tulokset voivat olla heikot.) En rupea purkamaan kokonaisuutta, mutta esitän ajatusvirhepuolelle tueksi sarkastisen metaforan:

Jos ihmiset ryhtyisivät noudattamaan lakia selvästi entistä tiukemmin, niin yksittäistä rikosta kohden laskettu kustannus nousisi merkittävästi. Näin laskien moni asia on nollasummapeliä.
---

Entäpä jos kunnallinen jätehuolto ja ennenkaikkea julkinen tuki jätehuoltoyhtiöille vaan lakkautettaisiin? Ihmiset saisivat tehdä jätteillään mitä haluavat, kunhan eivät kippaa niitää toisten maalle tai yhteisille alueille? Ja jos jätteistä tosiaan on huutava pula, niin jätteenpolttolaitokset maksaisivat ihmisten jätöksistä maltaita.
---

Veden säästäminen ei ole meillä täällä tuhansien järvien maassa tarpeen. Ainoastaan veden kuljettamista, putsaamista ja muita infrastruktuuriin liittyviä toimia tulisi rajoittaa. Päijänteestä saa juomakelpoista vettä, kun hakee ämpärillä.
---

Hyvä avaus, toivottavasti keskustelu jatkuu ja polveilee.

Timo Tontti

Terhi unohtaa nyt kokonaan sen, että ketjuun kuuluu myös muita vaiheita kuin vain se jätteen hävittäminen. Kaikki se jäte on täytynyt ensin tehdä, jalostaa ja kuljettaa ennen kuin jäte on edes syntynyt.

Keijo Nordman

Takavuosina lopetettiin pikkukaupunkien omat kaatopaikat, ja jätteitä alettiin kuljettamaan keskitetysti yhteen paikkaan laajalta alueelta. Tämän toiminnan järkevyys on kyseenalaista, sillä nyt jäterekka armadat kuljettavat jätteitä jopa 150 km matkan. Jäteauto polttaa, ehkä 40-50 litraa sadalla dieseliä. Tämä ei vihreiden mielestä kuitenkaan saastuta. Teollisuudessa tiukentuneet jätteenkäsittelymääräykset ovat raskas menoerä, sillä jätekontteja on helposti kymmenkuntakin tehdasalueella eri jätetyypeille. Esim puutavaran muovipressut sai hakettaa puun joukkoon takavuosina, mutta nyt ne on paalattava puristemella, jonka saa vuokrata jäteyhtiöltä vaatimattomaan 650 euron kk hintaan. Jätehuolto maksaa hirvittävän summan jo pienehkollekkin yritykselle,eli 20-30 työllistävälle. Kokonaisuutena ympäristöasiat on valitettavasti annettu hoidettavaksi pääosin haihattelijoiden käsiin, joiden maailmanparannusutopioiden takia kustannukset karkaavat käsistä, ja teollinen toiminta näinollen ei missään tapauksessa ole kannattavaa.Veden säästö on vesiviemäreiden ja vesiputkistojen kannalta ainoastaan tuhoisa asia, sillä tietynmäärän viemäriverkko tarvitsee vettä toimiakseen. Vettä piisaa Suomessa, eikä sen vuoksi, että Saharassa vettä on niukasti vihervasemmiston ole syytä rangaista suomalaisia. Kansantalous ei kuitenkan toimi sillä, että sääntöjä ja pykäliä kokoajan tiukennetaan ja keksitään uusia, vaan tuottavalla teollisuustuotteiden valmistuksella, joista saa rahaa maailmalta. Tämä suojatyöpaikoissa asioita hautovilta byrokraateilta unohtuu, ja se kuka ja millä heidän palkat maksetaan, sillä he eivät niitä maksa, vaan ne, jotka hyödykkeitä maailmalle valmistavat, eli teollisuus.

Susanna Kinnunen

"Jäteauto polttaa, ehkä 40-50 litraa sadalla dieseliä. Tämä ei vihreiden mielestä kuitenkaan saastuta."

Olet väärässä. Vihreät NAUTISKELLEN toteavat, että autoliikenteen päästöt, hiukkaset, fossiilisten kulutus jada jada, ja sitä paitsi jätteen tuottamisen kuluihin lasketaan myös sen kuljetuksen ympäristökuorma, jada jada, ja voilá, olet itse syyllinen siihen että jätteitäsi kuljetetaan 150 km ja pitäähän sitä verottaa.

En vastusta kierrätystä, siitä on vain tullut joku kultaisen vasikan ja virtahevon olohuoneessa risteytys.

Käyttäjän PiviPerttulaOsKarhu kuva
Päivi Perttula Os Karhu

Vai ei kannata vettä säästää. Asuisitpa Kemissä ja Itätuulen talossa (kaupungin) Meillä on vesimaksu tällä hetkellä 22,14e/HLÖ taloudessa ja suunnilleen joka vuosi nousee.Nelihenkinen perhe siis maksaa yli 88e/kk. Jotenkin suututti tuo, että vettä ei kannata säästää. Täällä sitä todellakin pitää säästää jos meinaa pystyä maksamaan korkean vuokran päälle julmetun suuret vesimaksut.

Pekka Heliste

Jos säästät niin nousee vielä enemmän, vesilaitoksen kulut ovat kiinteitä, joten ne jaetaan kulutetulla vesimäärällä

Jos kulutus laskee niin hinta nousee vastaavasti

Säästö kannattaa vain, jos säästät enemmän kuin naapuri, mutta hinta nousee silloinkin, kun perusmaksuakin nostetaan

Jouni Nordman

Tossa itse kövin juuri asentamannsa kaverille sellasen vanhan WC pytyn, jossa on sellane ylä säiliö, jonka tilavuus on 20l. Kaveri sano vaan, kerta on kiinteä hinta vedellä, niin kulutetaan sitä tyylillä. Naapurit kyllä pikkase on siitä valittanut, kun ovat tunteneet että niltä lähtee vedet pöntöstä, kun kaveri pikasen paskojaan huuhtelee.

Pekka Heliste

Jätemäärien väheneminen ei nosta keräyskuluja, koska silloin tyhjennyskertoja vähennetään

Erityiseti, jos biojäte on jo eroteltu niin haju ym haitat ovat vähäisiä ja nekin voidaan ratkaista säliörakenteella

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Vedestä puhuttaessa muistakaa myös se, että asiaan liittyy myös paljon muuta kuin se, että mitä tuloputkessa tapahtuu.

Eli vesi täytyy pumpata tänne, se puhdistetaan, se pumpataan eteenpäin(mm. vesitornit), käytön jälkeen se taas puhdistetaan...

Myös kannattaa muistaa, että Helsingin seudulle on laskettu tulevan noin 300.000 uutta asukasta seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämä luo tiettyjä tarpeita infralle. Eli mitä enemmän vettä kulutetaan sitä nopeammin tulee vastaan piste jossa tarvitaan lisäkapasiteettia luovia investointeja.

Eli vaikka itse vettä piisaakin, ei tuo silti ole täysin ilmaista.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Kannattaisiko asumispolitiikkaa muuttaa?
jos Helsingin infratarve kasvaa, muualla Suomessa muodostuu lähes vastaava määrä ylikapasiteettia ja kokonaishyötysuhde heikkenee, pistekuormituskin kasvaa,
maanlaajuisesti tarkasteltuna ympäristörasite ja kustannukset nousevat siihen asti kunnes muu Suomi on saatu ihmisistä tyhjäksi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuotahan on yritetty hidastaa jo vuosikymmeniä mm. aluepolitiikan avulla. Oikeastaan tuo kietoutuu kanden seikan ympärille. Työpaikkojen keskittymiseen (pitkälti yksityisen puolen työpaikkojen) ja vapaaseen liikkumiseen. Jos emme halua rajoittaa ihmisten liikkumista emmekä yritysten sijoittumista niin tarvitaan aika vahvoja tukia nyt autitoituville alueille, ja kun niitä tuetaan jo nyt paljon, niin en ole oikein toiveikas, että sekään tapa paljoa auttaisi.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #50

Cityvihreä politiikka vastaavasti yrittää kiivastaa tahtia.

pekka numminen

"Myös kannattaa muistaa, että Helsingin seudulle on laskettu tulevan noin 300.000 uutta asukasta seuraavien vuosikymmenten aikana. Tämä luo tiettyjä tarpeita infralle." /Kivelä

Vesi ei lopu ja tunneliin sijoitettu voimala tuottaa mukavasti sähköä.

"Vapaalla putouksella tunnelin kautta saatava suurin virtaama olisi 10 m3/s, mutta vettä otetaan nykyään keskimäärin 3,1 m3/s. Vesilaitoskäytön lisäksi vettä johdetaan Keravanjokeen ja Tuusulan Rusutjärveen parantamaan niiden vedenlaatua. Vettä riittää Päijänteessä, sillä tunneliin otetaan vain noin prosentti Kymijokeen muuten menevästä keskivirtaamasta."

http://www.psv-hrv.fi/paijanne.phtml?lang=fi

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kuten kommentissani annoin ymmärtää, ei tuon veden matka todellakaan pääty siihen, että se tulee pääkaupunkiseudulle. Koko järjestelmän resurssit vaikuttavat, ei pelkästään päijännetunnelin virtaama. Eli emme voi jättää huomioimatta mitä vedelle tapahtuu sen saavuttua Helsingin alueelle.

Jos oikein muistan on tunnelin suunniteltu maksimikapasiteetti noin 1 miljoonan ihmisen käyttämän vesimäärän luokkaa, joten se ei ole vielä lähellä kapasiteettinsa ylärajaa. Mutta moni muu asia kyllä on. Mm. ilmeisesti puhdistuskapasiteetti ei taida riittää vedenkulutuksen kasvaessa huomattavasti.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Katse kohdistuu nyt väärään kohtaan. Jätteiden käsittely on kulutushulluuden toinen pää. Jos huomiota kiinnitettäisiin sinne, mihin pitää, niin jätteen synnyttämisestä se maksu pitäisi kerätä. Tavaroiden hinta jätemaksulla ylös ja suurilla kustannuksilla puhdistettuun juomaveteen paskominen pitää lopettaa. Jätemaksut pitää lisäksi kohdistaa suurempina niihin, jotka sitä surutta tuottavat, mm. sillä on oltava huomattavasti enemmän hintaeroa, tyhjennetäänkö sekajäteastia kerran kuussa vai joka viikko.

Jätevoimala on yhtä järjetön konsepti kuin vesivessa - historialliseen virheelliseen tekniikkaan ja nurinkuriseen ajatteluun sidotaan koko yhteiskunta vuosikymmeniksi.

Ja ei se Vantaan jätevoimala hävitä jäljettömiin niitä sinne syydettyjä jätteitä. Sen tuhka on ongelmajätettä ja sen sijainnin takia saastehaitat satavat sitten muiden kuin HSYn jätteentuottajien niskaan.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Jätemaksut pitää lisäksi kohdistaa suurempina niihin, jotka sitä surutta tuottavat, mm. sillä on oltava huomattavasti enemmän hintaeroa, tyhjennetäänkö sekajäteastia kerran kuussa vai joka viikko."

Ensin pitäisi antaa valita kuinka usein astia tyhjennetään.

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Hieno kirjoitus. Tehokkuus luo resursseja muun hyvän toteuttamiseksi, vaikka talouden lait tuntuvatkin joskus nurinkurisilta. Pitkään on myös vakuuteltu, että korkealaatuinen erikoissairaanhoitokin vaatii paljon sairaita :) Kommentointia twitterissä @terhikoulumies.

Käyttäjän OskariSundstrm kuva
Oskari Sundström

Kiinnostava postaus, ja Helsingin suhteen vesiasiassa olen samaa mieltä. Sinänsä hyvä, että Helsingin vesijärjestelmää suunniteltiin aikoinaan 1 000 000 asukkaan tarpeisiin, koska pitkällä aikavälillä Helsinki kasvanee noihin mittoihin. Tosin suunnitelmissa aikoinaan paljon nopeammin. Huonoa asiassa on tietysti se, että vettä joudutaan käyttämään enemmän kuin sitä ehkä muuten käytettäisiin, jotta vesi ei seiso turhaan tai paikat eivät pääse kuivumaan.

Jäteasia taas... luulin että Kokoomus näkee yritysten sopeutuvaisina ja dynaamisina tekijöinä eivätkä "asiat nyt vain ovat näin, me mennään konkkaan kun valtio tekee näin" -tapaisina ruikuttajina. Jos jätteitä tuotetaan vähemmän, niin voisi olettaa, että pitkällä aikavälillä yritykset sopeutuvat. Ei olisi ensimmäinen kerta kun tehdään virheinvestointeja, mutta vaikuttaa että yritysten on vaikea oppia näistä asioista. Parasta tietysti olisi, jos jätteitä ei tuotettaisi lainkaan. Mitä vähemmän, sen parempi, koska kuten jo huomautettiin, koko tässä kirjoituksessa ohitetaan tavaroiden tuottaminen, tuominen suomeen ja kuluttaminen. Ikäänkuin jäte vain ilmestyisi jostain, ja sitten pitäisi pohtia pois, miten siitä päästään eroon.

Jäteasian tietysti voi hoitaa monella tavalla. Amsterdamissa talouksissa on käytännössä yksi jäteastia johon kaikki laitetaan, ja jätepussin saa pistää parina päivänä ennen 1200 ulko-oven eteen. Jäteautot sitten noukkivat nämä mukaansa, ja lajittelu tapahtuu teollisessa mittakaavassa perillä. Kierrätysaste on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.

Kun pohditaan jonkin tuotteen hyötyjä/haittoja, tulisi ottaa huomioon koko elinkaari. Ruinaaminen siitä, että jätettä ei saisi halvalla polttaa ei vielä kerro kokonaiskuvasta mitään. Mielelläni maksan isomman jätemaksun jos se säästää minulta muualla suuremman summan. Tämän luulisi olevan myös Kokoomukselle mieleistä.

Plus että myös jätteissä on menossa suuri kustannusten ulkoistaminen, esim. elektroniikkajätteestä hankkiudutaan eroon viemällä sitä kehitysmaihin sen sijaan että jäte kierrätettäisiin Suomessa kuten kuuluisikin. Tämän maksavat lähtökohtaisesti paikalliset, eivät suomalaiset, jolloin jätteiden kustannukset ovat pienemmän kuin niiden kuuluisi olla. Kiellettyä, mutta sitä voidaan kiertää viemällä "käytettyä tavaraa myyntiin".

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Jos jätteitä tuotetaan vähemmän, niin voisi olettaa, että pitkällä aikavälillä yritykset sopeutuvat."

Voisi olettaa,
vaan lainsäädännöllä on pidetty huoli siitä että jätehuoltoinfrastruktuurin tarve ei ole enää suoraan jätemääristä riippuvainen kuin kasvun suuntaan,
eli niiden ei tarvitse sopeutua.

Käyttäjän OskariSundstrm kuva
Oskari Sundström

Kannattaa myös muistaa, että kun laitos on rakennettu, se sopeutuu vasta 30-40 vuoden päästä kun käyttöikä on käytetty. Eli alaspäin sopeutuminen ei ole lyhyen välin juttu, jos on alunperin mietitty että jätteitä tulee aina vain lisää.

Samasta syystä esim. "väliajaksi rakennetut" kaasuvoimalaitokset ovat lyhyellä tähtäimellä hyvä idea, mutta pidemmällä aikavälillä huono, koska kun ne rakennetaan, niiden päästötasot eivät ole enää hyväksyttävällä tasolla puolivälissä elinkaarta, vaikka olisivat sitä ensi vuonna.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #61

Kyllä, sitähän minä tässä ihmettelenkin, että toitotetaan kyllä joka käänteessä vähentämisen puolesta ja keppiäkin annetaan,
mutta käytännössä tapahtuu jotain ihan muuta,
että ei meikäläisen eliniän aikana ole odotettavissa tätä "pitkän juoksun" kustannusalenemaa vaan täysin päinvastoin.

kaasuvoimalaitoksiinkin pätee ylempänä tekemäni huomio,
että uraansa pönkittävät "nollasta puolet" ympäristö"huolestuneet" saavat mitättömätkin päästölähteet vaikuttamaan suursaastuttajilta, potrapottadirektiivi ja rikkidirektiivi nyt vaikkapa viimeisimpinä esimerkkeinä,
kustannukset kasvavat exponentiaalisesti mitä puhtaampaa jatkopuhdistetaan.

miettikääpä mitä näillä rahoilla olisi voinut tehdä vaikkapa Puolassa.

Käyttäjän PauliKinanen kuva
Pauli Kinanen

Yhtä typerää on jätepaperin sekä maito ja mehutölkkien kierrätys. Näidenkin polttaminen olisi taloudellisinta.

Käyttäjän OskariSundstrm kuva
Oskari Sundström

Jätepaperin ja pahvin poltto on parempi kuin niiden kierrätys? Tähän on varmastikin jotakin perustelua?

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Semminkin kun tölkkeihin on kätevän taittosulkimen rinnalle tuotu ympäristöhaitalliseksi turhakkeeksi muovinen kierrekorkki,

laittaisivat nyt maitopurkin kanteen paikan vielä pillillekin...

Käyttäjän OskariSundstrm kuva
Oskari Sundström

Valio vastaa:

"Tölkkien muovikorkit voi laittaa kierrätykseen menevien tölkkien mukaan, sillä tölkkien muoviosat voidaan käyttää polttoaineena kartonkitehtaan voimalaitoksessa."

Eli tässä tehdään juuri niinkuin haluattekin. Vai pitäisikö tehdä toisin?

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #63

höpöhöpö, miksi yleensäkään on muovikorkit?

Minä itse käytän tyhjät maitopurkit maalinsekoitusastioina ennen energiajätteeseen laittamista ja paperijätteen peittely ja imeytysmateriaalina, tyhjistä kahvipaketeista tehdään korinpunontatekniikalla lähes ikuisia kauppakasseja jnejne.

tuossa yksi syy miksi osa kotitalousjätteistäni kuskaantuu töimaalle.

Käyttäjän OskariSundstrm kuva
Oskari Sundström Vastaus kommenttiin #72

Siinä olen samaa mieltä, ettei tölkeissä tarvitsisi välttämättä olla muovia lainkaan, mieluummin niin.

Maalin heittäminen poltettavaksi, siitä en tiedä kuinka hyvä idea. Periaatteessa maali(njämät) tulisi laittaa ongelmajätteeseen. Hyvä jos kahvipaketit menee kassikäyttöön, reuse on parempi kuin recycle. Thumb up!

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #75

Purkin seinämiin tarttunut ja kuivanut maali käsitellään normaalina jätteenä, vain märät maalit voidaan jatkokäsitellä,

tällöin otetaan liuottimet talteen ja kiintoaines hävitetään sekajätteenä tai polttamalla.

Käyttäjän PauliKinanen kuva
Pauli Kinanen

Jo pelkästään painomusteen siistaaminen on sekä saastuttavaa että runsaasti energiaa kuluttava toimenpide. Eikä se muovi ja alumiinikaan ilmaiseksi pois lähde tölkeistä.

Käyttäjän MikaMartikainen kuva
Mika Martikainen

Terhi Koulumies,
muistathan, että HSY kirjoittaa visiostaan "Visiomme vuoteen 2015 on ympäristövastuullinen metropoli."
Meistä monelle ympäristövastuullisuus tarkoittaa sitä, että vaikka käyttäisimme luontoa tavalla tai toisella, jätämme sen vähintään yhtä hyvässä kunnossa myös seuraaville "käyttäjille" - kirjoituksestasi jotenkin puuttuu vastuu ympäristöstä ja korostuu kaiken mittaaminen rahalla.
Toivottavasti kirjoitit puheenvuorosi saadaksesi värikästä keskustelua, sillä muutoin olet vain rahaa ajatteleva maailmasta välittämätön opportunisti.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Juuri näin (uus)rationaalisen ajattelun mukaan tulee toimia: Rahan vuoksi, on kulutettava lisää, siis tuhottava elinolosuhteet (=luonto) ympäriltämme.

Artturi Noitalahti

Kyllä näistä asioista on ollut puhetta jo kauan sitten. Suomen ainoa tutkiva journalisti Martti Backman on pöyhinyt tätä paskakasaa varsin ansiokkaasti ainakin pariin otteeseen.

http://yle.fi/mot/310100/kasis.htm

http://www.yle.fi/mot/mb050321/kasikirjoitus.htm

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

OT, mutta en kyllä tajua miten ihmeessä ennakkoluuloisen vihan vallassa toimivaa Backmania voi pitää a) tutkivana b) journalistina - vieläpä Suomen ainoana... Tutustu nyt edes vähän vaikka Juha Kauppisen töihin.

Eljas S. Rahikainen

Lämmintä vettä kannattaa aina säästää. Sen hinta nousee varmasti. Tulevaisuudessa säästät aina enemmän.

Veden kulutuksen lisääminen ja säästämisestä luopuminen sen takia, että nykyiset ylimitoitetut viemäri&vesijohtoverkostostot toimisivat paremmin on tietenkin perustelu muiden joukossa, kun halutaan puolustaa laitoksen, kuten HSY:n investointeja ja vähentää huoltokustannuksia.

Mutta onko se yksittäisen vedenkuluttajan ja vessassa kävijän intressissä?
Tälläkin SOME viestilläsi voi olla vedenkulutusta lisäävä vaikutus. Mitä suurempi se on, sitä kauemmaksi siirtyy vaihtoehtoisten järjestelmien suunnittelu ja käyttöönotto. Mikäli vedenkulutus lisääntyisi esimerkiksi 1970 luvun tasolle, niin saatettaisiin ruveta harkitsemaan nykyisen verkoston riittävyyttä.

Rakennettaisiin siis vetävämmät viemärisysteemit.

Kun vedenkäyttöä jouduttaisiin vuonna 2060 resurssin riittävyyden takia voimakkaasti rajoittamaan ja säätelemään, veden kulutus vähenisi pakosta.

Laajennetut vesihuoltosysteemit kuivuisivat veden puutteesta.

Viestini on, ettei rakennetun järjestelmän ylläpitämiseksi kannata tälläkään hetkellä uhrata/tuhlata ns. ilmaisia luonnonvaroja.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Taannoin rakennettiin Hämeenlinnaan laitos jonka kuului erotella biojätteet pussin värin perusteella muista. Laitos valmistuikin, kansalaiset kuuliaisesti lajittelivat biojätteensä tietyn värisiin pusseihin ja laitos lajitteli jätteet. Prosessin jälkeen biojätteet ajettiin samaan kaatopaikan penkkaan kuin kaikki muutkin...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Minä kompostoin omat biojätteet. Miksei kerrostalojen pihalla ole pikakompostoreita niin saisivat mullat omiin kotitarpeisiin? Mielestäni ei ole järkeä viedä mitään roskiksiin haisemaan.

Kerttu Loukola

1. Helsinki on tehnyt huonoja sopimuksia jätteiden toimittamisesta poltettavaksi, mutta vaikka se sopimus on tehty, ei polttolaitosta vielä ole. Tänään syödyn banaanin kuoret kuuluvat siis sinne biojäteastiaan, jollet tahdo katsella niitä nurkissasi seuraavaa vuotta. Keräävät kärpäsiä jos säilytät keittiössä.
2. Tuskin kukaan laskutaitoinen ajattelee taloyhtiön jätemaksuja, kun lajittelee jätteensä, yhden asukkaan mahdollisuus pienentää asumiskustannuksiaan sitä kautta on häviävän pieni.
Ihmiset lajittelevat jätteensä koska haluavat säästää luontoa, 'jotta maailma pelastuisi'. Kaupungin päättäjien pitäisi ymmärtää viesti ja toimia sen mukaan.
3. Se, että jätteitä kertyy 'liian vähän', kertoo edelleen ihmisten kasvavasta ympäristötietoisuudesta, jätteiden tuottamistä vältetään.
4. Vesi- ja jätehuoltoon tehdään suuria kertainvestointeja. Säästeliäällä kulutuksella ja jätteiden välttämisellä ennaltaehkäistään uusia suuria kertainvestointeja.
5. Ei kannata käskeä asukkaita tuottamaan lisää jätettä siksi, että on tehty hölmö sopimus. Sopii nöyrtyä ja neuvotella uudet jätehinnat muiden kuntien känssa niin, että kokonaisuus pysyy edes jotenkin järkevänä.

Jani Heinonen

"Menenkö liian pitkälle jos ehdotan, että taloyhtiöiden asukkaista ne, jotka välttämättä haluavat kuntien näpertelevän kalliiden biojätteiden parissa, saisivat pulittaa muita kalliimpaa jätemaksua puuhastelun kustantamiseksi ja vaikkapa sen mädätyslaitosten rakentamiseksi?"

Sopiihan tuo, jos Terhi tai muu jätteenpolttoa hinkuva lupaa puolestaan syödä poltosta syntyvät dioksiinit, ettei minun tai perheeni tarvitse. Quid pro quo, niinq.

Mitä biojätteen polttoon tulee, kannatan sitä lämpimästi - kunhan se ensin jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Lajittelun tarvetta tämä ei toki poista.

Jouni Nordman

Jos nytten katotaan miten taloyhtiöissä mennään, niin voi sanoa van että on maalaisjärki kovin kaukan. Ensin raahataa bio- jätteet kaatopaikalle, sitten tilataa se sama multa kuormaautolla tuotuna keväällä pihalle. Sama toiminta joka kevät, siivotaa risut ja oskat, viedään ne siirotlavalla kaatopaikalle, kun oltais voit suoraan hakettaja kutusa paikalle, jolloin se kuorikate kuorma olis saanut jäädä tilaamatta.

Lasse Laaksonen
Käyttäjän KimmoTukiainen kuva
Kimmo Tukiainen

Jos tulkitsen tekstiä oikein, tässä väitetään siis:
a) Ei ole erityisen ympäristöystävällistä minimoida jätteen määrää. Pikemminkin tuotettavan jätteen määrää kannattaisi lisätä.
b) On järkevämpää polttaa kaikki jätteet kuin mädättää biojätteet.

a) Jätettä syntyy kun tuotteita ei voida hyödyntää kokonaan. Kaikella jätteellä on siis jo valmiiksi tuotantoketjusta aiheutuvat ympäristövaikutukset riippumatta siitä miten sitä käsitellään. Jos on olemassa joku ympäristöystävällisempi menetelmä jätteen käsittelyyn kuin jätteen minimointi, käsittelytavan tulisi määritelmän mukaan nollata itse jätteen ja sen käsittelyn ympäristövaikutukset - ja vähän päälle.

En ole kuullut tällaisista menetelmistä ennen. Voisiko joku tarjota linkkejä esimerkkeihin?

b) Biojätteet on osa "kaikkia jätteitä", jonka takia vertailua ei voida suoraan tehdä näistä lähtökohdista. Oletan kumminkin, että Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut on nimenomaan kiinnostunut toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Onko siis olemassa tutkimus, jossa on vertailtu erilaisia lähestymistapoja jätteiden käsittelyyn ympäristövaikutusten kannalta? Miten on päädytty siihen, että "poltetaan kaikki" on optimaalinen ratkaisu?

Käyttäjän Tkope kuva
Tommi Jalava

Jätteenpoltto on erinomainen ratkaisu.

Kuten muutama kommentaattori jo sanoikin, "biojätettä" ei kannata polttaa, kompostointi on järkevämpää. Varsinkin, kun omakotitalossa asuu, saa siitä hyvää multaa ja ravinteet kiertoon.

Hyvin suuri osa bio"jätteestä" tosin kelpaa kanoille sellaisenaan. Kanat tuottavat jätteistä munia, jotka ihmiset voivat taas syödä. Mainioita vekotkottimia, siis.

Oma kaivo ja jätevesien käsittely ihmisten omilla pihamailla olisi myös olennaisen tärkeää. WC-jätevesissäkin todella ongelmalliset aineet, kuten ehkäisypillerien hormonit, jatkavat matkaansa kaupunkien puhdistamoista huolimatta. Sitten joudumme ihmettelemään näiden vaikutuksia itämeren lohissa yms.

Näistä summaamalla pitäisi voida todeta, että kaupunkiasuminen tulisi kieltää mahdollisimman pian ja pyrkiä malliin, jossa kaikki asuisivat omaa tupaa ja perunamaata, josta ravinto tuotettaisiin. Ravinteet kierrätettäisiin pellosta ruokapöydän kautta takaisin peltoon ja luonto kiittäisi.

Vihreä ideologia jossa ihminen halutaan eristää luonnosta ja sulkea kaupunkigettoihin, tuhoaa sekä luonnon että ihmisen.

Jukka Lindgren

"Vihreä ideologia jossa ihminen halutaan eristää luonnosta ja sulkea kaupunkigettoihin, tuhoaa sekä luonnon että ihmisen."

Hassua. Minä kun luulin, että Vihreitä nimenomaan syytetään pyrkimyksistä siirtää meidät takaisin "kivikaudelle" agraariyhteiskuntaan.

Nytkö se kääntyikin toisinpäin?

Päättäisitte jo, kummasta syytätte.

Käyttäjän Tkope kuva
Tommi Jalava

Vihreät nimenomaan haluavat tehdä maalla asumisesta vaikeaa jos ei mahdotonta. Ihmiset harmaaseen betoniviidakkoon, jotta "aito luonto" saa olla rauhassa.

Lasse Laaksonen

Koko jätehomma on aivan samaa kuin mikä tahansa toiminta:

On ongelma - haisevat ja vaaralliset jätteet
On mahdollisuus - materiaaleja

Sitten vain tehdään tarjoukset, joilla ongelma hoidetaan.
Materiaalien antamat mahdollisuudet - vain mielikuvitus on rajana. Mahdollisuudet voivat vaikuttaa siihen, paljonko tarvitaan tukirahaa ongelman hoitamiseen eli tarjoajat itse laskevat ja pyytävät tukirahaa.
Annetaan lisenssejä useille kilpailijoille, jotta estetään monopoli. Mafia rakastaa jätettä. Mafia voi olla klassinen tai vaikkapa suomalainen poliittinen mafia.

Materiaaleista voi saada:
- kalliita hivenaineita
- puristettuja timantteja
- dieseliä - kiitos muovijätteiden
- kaasua
- sähköä
- harmaata vettä
- lannoitetta
- tuhkaa
- maanrakennusainetta.

Hinta ja vain hinta ml. pakollisten tavoitteiden hoito ratkaisee. Ympäristövaikutusselvitys on tehtävä valittavista ratkaisuista.

Mikä ihmeellinen poliittinen eipäs-juupas-intohimo tässä nyt oikein on?

www.materialrefinery.com
jne.

Käyttäjän PerttiMoilanen kuva
Pertti Moilanen

Ehkä ongelmana on se, että jätteiden merkitystä raaka-aineina ei vielä ymmärretä. Oikeastaan voimaloissa pitäisi polttaa vähän jalostettua öljyä kuin pitkälle jalostettuja muoveja.

Mitä vikaa vihreässä ajattelussa on, jos niistä biojätteistä saadaan energia ja ravinteet talteen. Vettäkään ei saisi säästää vaan ylijäämäjätevsi sitten "lirautellaan" Vantaanjokeen ja muihin Suomen vesiin.

Kannattaako siis vaikka banaaninkuoret siis polttaa voimalassa, jossa biojätteestä ei saada yhtään energiaa talteen vesipitoisuuden vuoksi. Jos kaikki biojätteet mädättäisi, niin polttoainetta saataisiin sadoille tuhansille autoille, mutta nesteen bisnes kärsisi.

Käyttäjän PerttiMoilanen kuva
Pertti Moilanen

Ehkä ongelmana on se, että jätteiden merkitystä raaka-aineina ei vielä ymmärretä. Oikeastaan voimaloissa pitäisi polttaa vähän jalostettua öljyä kuin pitkälle jalostettuja muoveja.

Mitä vikaa vihreässä ajattelussa on, jos niistä biojätteistä saadaan energia ja ravinteet talteen. Vettäkään ei saisi säästää vaan ylijäämäjätevsi sitten "lirautellaan" Vantaanjokeen ja muihin Suomen vesiin.

Kannattaako siis vaikka banaaninkuoret siis polttaa voimalassa, jossa biojätteestä ei saada yhtään energiaa talteen vesipitoisuuden vuoksi. Jos kaikki biojätteet mädättäisi, niin polttoainetta saataisiin sadoille tuhansille autoille, mutta nesteen bisnes kärsisi.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Itse kummastelen miksi teemme tarpeemme posliinipönttöön ja huuhtelemme sen pois näkyvistä puhtaalla vedellä. Olen viherpiiperö mieleltäni, porkkananpurija, en sentään aktivisti, silti esitän idean kun tässä ideoimaan on lähdetty, että ihmispaska, se meidän ruumiimme toiminnoista syntyvä jäte, kuivatetaan ja kärrätään voimaloihin poltettavaksi ja se vesi jota käytettiin ainoastaan saadaksemme rumat jätöksemme pois näköpiiristä, sen voisi käyttää puhdistamiseen paperin sijalla.

Esa-Petri Tuomola

Perustetaan vaan uusia talvivaaroja paskoineen ja saasteineen, niin päästään tienaamaan :)

Käyttäjän VilleSuomi kuva
Ville Suomi

Arkielämän asioiden kyseenalaistaminen kannattaa, mutta tämä blogikirjoitus on yksi esimerkki siitä kuinka jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu joka on nopea, siisti, helppo ja väärä. Jos jotain pitäisi ko. tekstin perusteella muuttaa tai korjata, se on (jätehuolto)systeemi joka näemmä kannustaa kulutukseen. Lienee turvallista olettaa että ko. systeemissä yksityiset tahot korjaavat nopeasti realisoituvat voitot ja yhteiskunta maksaa laskut jotka erääntyvät todellisuudessa vasta sukupolvien päästä.

Monia oleellisia asioita on jo käsitelty aiemmissa kommenteissa, mutta yksi mielestäni oleellinen vinkkeli on jäänyt vähälle huomiolle; tavat ja tottumukset. Kun ihminen tottuu johonkin, varsinkin sellaiseen joka voidaan käsittää etuoikeutena, siitä on monasti miltei mahdotonta enää luopua, oli syytä tai ei. Keskivertoihminen omaksuisi eittämättä mielellään elämäntavan jossa yhteiskunta ei juurikaan enää kiinnitä huomiota syntyvän jätteen määrään koska kaikki poltetaan ja samalla saadaan sähköä josta on kuulemma pulaa (mistä tällainen väite/oletus kumpuaa?). Mikäli tuollaiseen elämäntapaan totutaan - puhumattakaan siitä että se otettaisiin itsestäänselvyytenä - mitä luulette seurausten olevan pitkällä tähtäimellä? Pitäisikö fokuksen olla suurissa tuloissa vai pienissä menoissa?

Marina Furuhjelm

Hei,

täsmentäisin kirjoitustasi hieman. Yksittäisen taloyhtiön ja ennen kaikkea yksittäisen osakkaan kannalta on merkitystä sillä, että jätteitä kierrätetään ja vettä käytetään säästeliäästi.

Jätteitä kierrättämällä jätekulut pysyvät kohtuullisina. Lämpimän veden säästäminen on puolestaan helpoin keino vaikuttaa energiakuluihin taloyhtiöissä. Osakas maksaa sekä jätekustannukset että kaukolämmön kustannukset vastikkeessaan.

Ystävällisin terveisin
Marina Furuhjelm
lakiasiantuntija, OTM
Isännöintiliitto
www.isannointiliitto.fi
www.pihaparlamentti.fi

Pekka Salo

Talvivaaran ja pääkaupunkiseudun jätteitä voidaan verrata suhteellisesti. Pääkaupunkiseutu ylittää Talvivaaran. Sen vuoksi pääkaupunkiseutu pitäisi sulkea. Mutta, kun sitä ei haluta eikä voida tehdä, niin vihreät eivät uskalla esittääkään. Nyt pidetään mekkalaa jostain Talvivaarasta.

Käyttäjän JarkkoAhokas kuva
Jarkko Ahokas

onneksi teitä kokoomuslaisia ei ole enempää, muuten vois olla kannattavampaa polttaa teitä uuneissa et saatais sähköä....

Pekka Salo

J.Ahokas: Onni yksillä kesä kaikilla. Ihminen sisältää niin paljon vettä, että minun polttoni vaatii energiaa eikä tuota sitä. Tuo fasistisen mielikuvituksesi tulos on siis väärä.

Toisaalta uskon demokratiaan ja olen demokraatti. Minun on siis hyväksyttävä Ahokkaankin fasistiset ja natsistiset mielipiteet vai onko?

Käyttäjän PetriPepiTakala kuva
Petri Takala

Mielestäni kirjoistu paljastaa surullisella tavalla poliittisen päätöksenteon muka-rationaalista ajattelua: julkisen palvelun tehtävänä ei ole taloudellisen tuloksen tekeminen vaan toiminnallisen tuloksen (yhteiskunnan jäsenille koituvan hyödyn) saavuttaminen taloudellisesti. Toiminnalliset tulokset, kuten yhteiskunnan toimivuus ja ympäristöarvot jne ovat unohtuneet tyystin. Pelkän investoinnin rahallisen tehokkuuden mittaus ohjaa toimintaa juuri koomiseen suuntaan. Toivon, että Terhin kirjoitus on provokaatio tukemaan hänen mahdollista toimintaansa HSYn hallituksessa eikä hänen todellista ajatteluaan siitä, miten asiasta tulisi ajatella

Julkisia palveluita voidaan alihankkia liikelaitoksilta (joiksi on ollut muodikasta siirtää nk. julkisia monopoleja), jos niiden tavoitteet osataan asettaa muidenkin kuin liiketaloudellisten tulosten näkökulmasta. Klassinen esimerkki on ollut vuosia sitten alkanut bussilinjojen "kilpailuttaminen", sillä kyseessä on vain käytännössä alihankintaketjun kurjistaminen muka taloudellisin perustein. Vapaassa kilpailussa reitit ja tariffit voisi myös määritellä eri toimijoiden kesken.

Yritysten tehtävänä on tuottaa tulosta omistajilleen, julkisen palvelun toiminnallista hyötyä yhteiskunnan kaikille osille ja kolmannen sektorin kohderyhmälleen. Se, että julkinen sektori yrittää ohjata julkisen monopolin toimintaa lähes yksin yrityksille soveltuvin mittarein on huonoja johtamista.

Julkisen palvelun omistajan tehtävänä olisi varmistaa, että laitokset toteuttavat niille annettua tehtävää. Jos tehtävänanto on huono, niin tulokset ovat myös huonoja. Johtaminen ei ole niin helppoa, kuin usein luullaan, sillä tällainen monitavoitteinen tavoiteasetanta vaati monen eri tavoitteen samanaikaisen hahmottamisen.

Pidän huolestuttavana sitä, että politiikan ytimessä yritetään argumentoida muka-taloudellis-rationaalisella etukenolla, kun tavoitteena pitäisi olla kokonaishyvinvoinnin etu. Niin saa toki tehdä, mutta ei kannata pitää sitä ainoana oikeana tapana.

Toivoisin keskusteluun ensin tavoitteiden asettamista kokonaisvaltaisesti ja sitten keinojen löytämnistä sen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Kirjoitus paljastaa huolestuttavan kuvan yhteiskuntamme johtavissa elimissä olevien puutteellisesta tavasta tai kyvystä hoitaa asioita. HSYn hallituksen tulisi ottaa sille kuuluva poliittinen valta ja asettaa julkisten palveluiden tuottajien tavoitteet ja kannustimet oikein.

Käyttäjän EevakaisaPalokangas kuva
Eevakaisa Palokangas

Meillä ainakin jokainen maatuva jäte muuttuu ihanaksi mullaksi lämpökompostorissa. Jätettä sais olla enemmänkin. Kompostoiminen vain opetteluttaa ensin, ei saa olla liian kuivaa, tulee muurahaisia, jos on liian märkä tulee kärpäsiä ja niiden toukkia, mutta kun oppii kuivikkeen oikean määrän, saa hyvää multaa, eikä kopostissa ole mitään hajua ;)

Toimituksen poiminnat