*

Terhi Koulumiehen blogi

Guggenheim-ehdotus valtava pettymys

Tässä muutamia ensikommentteja uuteen Guggenheim-esitykseen. Mielestäni se on suuri pettymys. Esitys ei suinkaan ole radikaalisti erilaisempi kuin viime kerralla, miten hanketta nyt markkinoidaan, vaan päinvastoin se on hyvin samansuuntainen kuin ennen, mutta vieläkin epärealistisempi.

On täysin hullua odottaa, että Helsingin Guggenheimissa kävisi vuosittain 550 000 kävijää. Sekä Kiasmassa että Ateneumissa on ollut vuosittain vain 200 000 kävijää. Suuren kulttuurikaupungin, Berliinin Guggenheim-museossa kävi vuosittain vain 140 000 ihmistä. Tuloarvio on siis todellisuudessa aivan olemattomalla pohjalla tässä rahoitussuunnitelmassa.

Yritysrahoituksen osuutta on kasvatettu tässä uudessa esityksessä 1 miljoonasta eurosta 1,85 miljoonaan euroon. Sinänsä yksityinen rahoitus on aina positiivista, mutta tällä kertaa se liikkuu lähinnä toiveiden tasolla. Jos guggiksella on tiedossa yksikin yksityinen taho, joka sitoutuu rahoittajaksi, niin ei muuta kuin nimiä kehiin. Toistaiseksi ei ole ollut. Tällä kertaa Amos anderssonin erinomainen, kokonaan yksityisesti rahoitettu uusi museohanke lisäksi kilpailee yksityisestä sponsorirahoituksesta Guggenheimin kanssa. Jos yksityistä tukea oli viime guggiskierroksella vaikea saada, nyt se on entistä vaikeampaa, kun Amos Andersson julkisti omat suunnitelmansa.

Rakennuskustannukset: noin130 miljoonaa euroa (ei sis. ALV) eli sama kuin ennenkin.

Lisenssimaksu: 30 miljoonaa dollaria. Edelleen tämä rahoitettaisiin yksityisesti, mikä olisi tietysti ehdoton edellytyksin. Jos tiedossa on yksityisiä lahjoittajia/sijoittajia, niin ne kannattaisi julkistaa pian. Aikaisemmin ei ole ollut. Samat ongelmat yksityisen rahoituksen osalta kuin ylemmässä kohdassa, periaatteessa hienoa, mutta toteutus toiveiden tasolla.

Mikä on Guggenheimin oma panostus hankkeeseen? "Osoittaakseen omaa taloudellista panostustaan G-säätiö on sitonut 1 miljoonan euron vuosittaisen hallintomaksun 550 000 vierailijan tavoitekävijämäärän saavuttamiseen. Vuosittainen maksu kattaisi säätiön johtotason työn Guggenheim Helsingin hallinnoinnissa. Hallintomaksu kasvaisi asteittain kunnes tavoitekävijämäärä saavutetaan. Tämän jälkeen maksun suuruus olisi kiinteä 1 miljoonaa euroa vuosittain." 

Eli G-säätiö ei ottaisi mitään taloudellista riskiä kantaakseen, vaan ainoastaan sitoutuisi kustantamaan (omista johtajistaan aiheutuvia) kustannuksia max miljoonalla sillä edellytyksellä, että saa vastaavasti tuloja 550 000 vuosittaisesta kävijästä... -> Tämä ei siis ole ulkomainen sijoitus Suomeen vaan tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta G-säätiölle.

(Tarkennus, helsinkiläisiltä, espoolaisilta, vantaalaisilta veronmaksajilta ja koko Suomen veronmaksajilta, joille Guggenheim-säätiö on tällä kertaa lätkäissyt maksuvelvollisuuden helsinkiläisten lisäksi. Mitenköhän espoolaiset ja vantaalaiset ottavat tuon rahanpyynnin vastaan? Haluavatko naapurikaupungit ryhtyä rahoittamaan Guggenheimia Helsinkiin?)

Entä kovasti mainostetut taloudelliset hyödyt pääkaupunkiseudulle? Jotta yksin Guggenheimissa vieraileva turisti toisi Suomeen lisätuloja aikaisempaan verrattuna, hänen pitää olla tullut tänne uutena "extraturistina nimenomaan Guggenheimin ansiosta. Tällaisia uusia modernin taiteen turisteja, ihan rehellisesti arvioiden, ei ole odotettavissa meille puolta miljoonaa vuosittain.

Raportissa hehkutetaan mahtavia tulovaikutuksia Helsingin seudulle. Oikeasti kun tulovaikutusta katsoo vaihtoehtoiskustannusten näkökulmasta, pitää miettiä, millaisen talousvaikutuksen turisti jättäisi jälkeensä, jos käyttäisi täällä olo aikansa esimerkiksi shoppaillen, eikä harhailemalla taidemuseossa ja katselemalla tauluja - silloin turismin tulovaikutus olisi moninkertainen Guggenheimissa vierailuun verrattuna.

Itse voin jo nyt kertoa, että en tule äänestämään sellaisen Guggenheim-esityksen puolesta, johon täytyisi laittaa veronmaksajien rahaa. Kokonaan yksityisellä rahalla toteutettuna se olisi tänne tervetullut, mutta sellaista vaihtoehtoa ei nyt näköjään ole tarjolla, ikävä kyllä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

36Suosittele

36 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Olen ymmärtänyt että Tukholma ja Kööpenhamina ovat aiemmin torjuneet G:n ja Oslossa on oma uusi museo satamassaan, joten Helsinki on ainoa jäljelle jäänyt Pohjoismaiden pääkaupunki, jonka virkakunta on tunnetusti hyvin markkinahenkistä (=verorahaa syydetään yksityisille bisneksille).

"Talousvaikutus"laskelmat ovat sitä mitä ovat. Kävijöitäkin pitäisi niiden mukaan käydä Helsingin G:ssa viisi kertaa enemmän kuin New Yorkin G:ssa. Kukaan ei kykene todentamaan, mikä talouskasvu tai -lasku mistäkin firmasta aiheutuu, joten näitä on helppo ilmoille nakella.

Näitä asioita harvemmin mainitaan Helsinki-Guggenheim -akselilla.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Alan enemmän ja enemmän arvostamaan suomenruotsalaisia. Meillä on Amos Andersonit jotka yksityisesti pärjäävät museoineen eivätkä ole valtion kukkarolla pummilla kuten amerikkalaiset Guggenheimeineen.

Jani Virtanen

Joo, pistetään Eeloppi vetämään projektia, niin ei tule edes sitä rumilusta rantaan - rahat kyllä menee. Kerjäämiskielto olisi ehdottomasti paikallaan kun kerrasta eivät tunnu uskovan.

PS. Jo se, että kuukkelimiehet kuvittelevat saavansa rakentaa Eteläranta kympin eteen pilaamaan näköalaa, osoittaa kuinka huonosti ja vähin tiedoin tätä asiaa on valmisteltu.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kiitos Terhi helsinkiläisten ja vantaalaisten ja kaikkien suomalaisten veronmaksajien puolesta.
Joillakin kokoomukselaisilla näyttää vielä olevan järki ja suhteellisuustaju tallella. Pidä vaan pääsi kylmänä.
Minä en usko ikinä, että 130 milj.euroa riittäisi rakennuskustannuksiksi.
Vasrsinkin kun on kyse julkisista rakennushankkeista. Miljoonilla ja taas miljoonilla takuuvarmasti kustannukset turpoovat ja veronmaksaja maksaa hammastapurren.
Koitellaas muistella miten aikaisemmille julkisten rakennushankkeiden loppulaskun on on käynyt. Eihän ne ole olleet lähimainkaan alkuperäisten kustannuslaskelmien mukaisia.
Taasko nuo ulkomaalaiset yrittävät k....taa meidän herroja?
Yritysmaailmasta tutut Kemira, Sonera, Enso ja monet muut ovat hyvässä muistissa.

Matias Härkönen

Kiitos, ei tarvinnut itse kirjoittaa samaa!

Käyttäjän markkusalomaa kuva
Markku Salomaa

Hyvä Terhi. Hyvä että Kokoomuksesta löytyy älliäkin.

Käyttäjän anttiknuuttila kuva
Antti Knuuttila

Naseva ja hyvä kirjoitus. G:n lisäarvo on oikeasti mitätön ja jos kulttuuriin haluttaisiin julkisella rahalla enemmän satsata, niin kulttuuriviennin kehittäminen ei olisi ollenkaan pahoitteeksi koska se voisi oikeasti jopa poikia rahaa ja tuoda ne marginaaliset kulttuurikävijät kaupan päälle tutustumaan turisteiksi Suomeen. Kulttuuripuolella kun yleensä pelataan kuitenkin melko "nappirahoilla", olisi rahojen kohdentaminen kotimaista kulttuurituotantoa tukevaksi edes kohtuullinen suunta. Ei G:a.

G on kuitenkin kuolemassa oleva tai tekohengitettävä bändi, joka on tainnut tuoda ainoastaan lisäarvoa Bilbaolle, tuolle baskimaan jäyhälle helmelle. Vai onko joitain muitakin?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Eikös nyt pitäisi moittia Guggenheimin vastustajia kansainvälisyyden pelosta, impivaaralaisuudesta sekä kaiken uuden ja vieraan vastustamisesta, nationalismista ja post-modernin vieroksumisesta?
Se tuntuisi nyt jotenkin loogiselta... ;-)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

130 miljoonaa on aika kova hinta typeryyden muistomerkille. Toivottavasti materiaaliksi valitaan graniitti, jotta mahdollisimman moni sukupolvi ei unohda.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Kiitos järkevästä kirjoituksesta, mukavaa, että ajatteleviakin poliitikkoja vielä löytyy.
Eräs tuttuni kävi yhdessä Guggenheim- museossa ja sanoi sen olleen "tyhjää" täynnä. Hän sanoi, ettei ainakaan "maalaiselle" siellä mitään katsottavaa ollut.

Käyttäjän MarkoKettunen kuva
Marko Kettunen

Guggenheimin Suomeen rantautumiseen liittyy seikkoja, joiden tunnistamisessa ei meillä ole oltu päteviä. Selvää on, että kaupungin status ja habitus kohenevat korkeakulttuurihankkeiden myötä. Vaikka Guggenheim-brandin noste on saattanut olla joskus nykyistä korkeampikin, on sen asema globaalin kulttuurin kentällä vieläkin vahva. Jo pelkästään se, että päämaja sijaitsee New Yorkissa Central Parkin kupeessa on omiaan pitämään organisaation statuksen korkealla ja ihmisten mielissä. Laajenemispyrkimykset eri mantereille kasvattavat mielenkiintoa edelleen.

Kysymys on mielikuvista ja mielikuvamarkkinoinnilla on iso rooli turistien matkakohdevalinnoissa. Guggenheim yksinään ei venäläisturisteja vedä loputtomiin, vaan Helsingin on huolehdittava, että vetovoimatekijöitä saadaan lisää. Guggenheimin rantautumisen sivuvaikutuksenahan myös muut saattavat innostua Helsinkiin avautuvista markkinoista ja uudesta nosteesta. Ennen pitkää vaikutukset heijastuvat myös Helsingin ulkopuolelle.

Hankkeen pienehköt taloudelliset riskit ovat mitättömiä sen rinnalla, jos Helsinki saadaan nostettua varakkaiden itäturistien vuosittaiseksi vakiokohteeksi. Tämä toki edellyttää, että museon sisällöllinen anti on kiinnostava ja myös muut vetovoimatekijät saadaan kohdalleen. Joka tapauksessa tässä olisi suuri tilaisuus yrittää luoda Helsinkiin jotain uutta poretta, joka piristää kaupunkia monin eri tavoin.

Keppien rattaisiin työntäjien kannattaa miettiä läpi muut vaihtoehdot. Ilman suuren statuksen vetovoimatekijöitä kaupunki näivettyy, ei kasva eikä kehity. Vanhustenhuoltokin on tärkeää saada kuntoon ja homekoulut korjattua, mutta turistivirtoja ja ulkomaisia investoijia nämä eivät kiinnosta. Siksi ensin G, ja loput järjestyvät kyllä.

Petri Haapa

"Keppien rattaisiin työntäjien kannattaa miettiä läpi muut vaihtoehdot. Ilman suuren statuksen vetovoimatekijöitä kaupunki näivettyy, ei kasva eikä kehity. "

No, ei kyllä pidä paikkaansa. Amos Anderssonin hanke ei käy veronmaksajan kukkarolla ja silti kaupungin kulttuuri kehittyy tämän hankkeen myötä taas aimo harppauksen. Pikku hiljaa suomalaisten pitäisi päästä siitä alemmuuskompleksistaan, että vain ulkomailta tullut on riittävän hyvää. Guggenheim on kerujuulla täällä ja toivottavasti heidän kerjuukuppinsa pysyy tyhjänä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Marko Kettunen: - "Hankkeen pienehköt taloudelliset riskit ovat mitättömiä sen rinnalla, jos Helsinki saadaan nostettua varakkaiden itäturistien vuosittaiseksi vakiokohteeksi."

En näe yhteyttä Guggenheimin ja itäturistien välillä. Tämä on toki pelkkää mutua, mutta minulla on sellainen käsitys, että itäturistit haluavat Suomelta lähinnä laadukkaita myymälöitä, kylpylöitä ja luksusmökkejä.

- "Joka tapauksessa tässä olisi suuri tilaisuus yrittää luoda Helsinkiin jotain uutta poretta, joka piristää kaupunkia monin eri tavoin."

Nimeä kolme tapaa. Kuten Koulumieskin artikkelissaan jo peräsi, Guggenheimin puolestapuhujilta olisi mukava kuulla jotain konkreettisempaakin kuin piristävää poreilua. Kuinka monta uutta itäturistia Guggenheim Helsinkiin houkuttelisi? Siis kuinka moni sellainen, joka ei muuten Helsinkiin matkustaisi, matkustaisi sinne, jos siellä olisi Guggenheim?

Käyttäjän MarkoKettunen kuva
Marko Kettunen

Kyllä, toivotaan että Andersoninkin hanke toteutuu, museot tukisivat hienosti toisiaan. Noiden kahden kansainvälinen tunnettuus ja vetovoima painivat toki hieman eri sarjassa, joten yksittäiset vaikutuksetkin olisivat eri mittakaavaa. Yhteisvaikutus saattaisi olla jopa tekijöiden summaa suurempi. Siksi molemmat.

Enkä sanoisi noinkaan, että G:n hyväksymisessä on kysymys kansallisen itsetunnon heikkoudesta (onko sellaista ilmiötä edes olemassa?), ehkä mieluummin päinvastoin, täytyy tehdä rohkeita avauksia ja ottaa riskejä, vain niin voidaan saavuttaa suuria. Kyllä meiltä sellaistakin itsetuntoa löytynee.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kannatti kieltämättä ensimmäinen Guggenheim-esitys äänestää kumoon, saatiin löysät pois. Neuvotteluteknisesti viisasta.

Minä kannatan tätä uutta esitystä ja toivoisinkin että ainakin helsinkiläisten keskuudessa alettaisiin puuhata yksityistä keräystä Guggenheimin saamiseksi kaupunkikuvaamme koristamaan ja turisti- ja kongressitoimialamme palkkapottia vahvistamaan.

Onneksi tässä on aikaa rauhassa rakentaa hanketta. Se on tämän uuden esityksen tärkein anti, edellisessä oli pakkopäätöksen makua.

Käyttäjän heikkileivo kuva
Heikki Leivo

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että 550000 kävijää vuodessa tarkoittaisi sitä, että museon ovesta lappaa uutta kävijää sisään minuutin välein - jos museo on auki 365 päivää vuodessa vuorokauden ympäri!

Nauran itseni tärviölle, jos hanke menee läpi, näin uskomatonta kusetusta en ole nähnyt aikoihin.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Hatusta ovat pojat tuon kävijämääränsä vetäneet.
Aivan sanoin kuin hankkeesta tulevan hyödyn. Epäilen pelkän Guggenheimin vuoksi Helsinkiin tulevien turistien määrän olevan melko vähäisen.

Tässä on vähän samaa kuin jossain muussakin huuhaa tarjouksesta. Jos kovin tuottoisa olisi asia, niin eihän sitä ulkopuolisille tarjottaisi. Eli mahdollinen (ilmiselvä) tappio muille ja jos voittoa tulisi, niin se kelpaisi kyllä.

Samaa mieltä olen bloggaajan kanssa, että jos yksityisellä pääomalla tuo tehtäisiin, niin hyvä olisi, vaan ei tässä tilanteessa yhteiskunnan/kaupungin varoja pidä tuohon laittaa.

Käyttäjän MarkoKettunen kuva
Marko Kettunen

En uskalla mitään stereotypioita tässä itänaapureistamme rakennella, mutta nopeaan rikastumiseen liittyy usein trendien seuraaminen ja statusarvon ylläpitäminen kuluttamalla. Taloudellisen ja kulttuurieliitin esimerkin innoittamana kriittinen massa seuraa perässä. Jos tällainen logiikka toimii, ei 550000 vierasta vuodessa ole Suomea ympyröivän populaation kohdalla mahdottomuus. Työtä se vaatii ja Guggenheim yksin ei riitä, mutta on askel oikeaan suuntaan.

Mökkejä ja kylpylöitä venäläiset hakevat, kun oikein muuta ei ole tarjolla. Syötiinhän sitä joskus pettuleipääkin, mutta en minä sen menekin pohjalta olisi lähtenyt vehnäpatongin suosiota vähättelemään. Esimerkit kulttuurihankkeiden matkailua ja elinkeinoelämää piristävästä vaikutuksesta on löydettävissä mistä tahansa maailman metropolista, jollainen Helsingistäkin toivottavasti on tulossa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Marko Kettunen: - "Mökkejä ja kylpylöitä venäläiset hakevat, kun oikein muuta ei ole tarjolla."

Onhan täällä toki muutakin tarjolla. On Kiasmaa, Ateneumia, Retrettiä, Ars Novaa ja vaikka mitä. Jos taidemuseot olisivat turistien keskuudessa kysytympiä kuin mökit ja kylpylät, niin ei niillä mökeillä ja kylpylöillä olisi nykyäänkään kysyntää. Mutta niinpä vain näyttää olevan. Vaikea uskoa, että Guggenheim olisi juuri se maailman ainoa juttu, joka saakin Suomeen lomailemaan tulevan venäläisperheen valitsemaan mökki- tai kylpyläloman sijasta pääkaupungin taidepläjäyksen.

- "Syötiinhän sitä joskus pettuleipääkin, mutta en minä sen menekin pohjalta olisi lähtenyt vehnäpatongin suosiota vähättelemään."

Tuo logiikka ei minusta oikein toimi. Matkailussa kun on aina vaihtoehtoja. Vähintään se, että jättää matkustamatta kokonaan. Jos Suomen nykyinen tarjonta turisteille olisi "pettuleipää", niin enpä usko, että tänne tulisi turisteja lainkaan.

- "Esimerkit kulttuurihankkeiden matkailua ja elinkeinoelämää piristävästä vaikutuksesta on löydettävissä mistä tahansa maailman metropolista"

No laita nyt vaikka muutama esimerkki kaupungeista, jonne on rakennettu taidemuseo ja jonka elinkeinoelämä on sen jälkeen ja nimenomaan sen seurauksena piristynyt.

Käyttäjän MarkoKettunen kuva
Marko Kettunen

Niin kuin moni on jo todennutkin, ei yksi taidemuseo vielä riitä, vaan kyse on kokonaisuudesta, jonka tulee kuitenkin sisältää huoppukohtia. Pariisiin mennään, koska se on Pariisi, mutta jokainen käy ainakin katsomassa, miltä se Eiffel näyttää. Ja onhan siellä Louvre, ei mikään pieni tekijä sekään. Pisan kaupunki on oikeastaan aikamoinen tuppukylä, mutta pelkkä torni vetää mielettömän määrän matkailijoita vuosittain. New Yorkin Guggenheimin ja Metropolitanin liepeillä liikkuu aikamoinen määrä turisteja kameroineen ja rahaa palaa. Vähänkin matkustelleelle ilmiö on itsestään selvä eikä kyseenalaistettavissa. Lopulta kyse on hypestä, joka kaupungin ympärille saadaan rakennettua, ja näillä isoilla brändeillä työ helpottuu.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #26

Marko Kettunen: - "Niin kuin moni on jo todennutkin, ei yksi taidemuseo vielä riitä, vaan kyse on kokonaisuudesta, jonka tulee kuitenkin sisältää huoppukohtia."

Aivan, ja Guggenheimin tapauksessa nimenomaan siitä, minkä kokoinen osa tuota kokonaisuutta Guggenheim on ja tarkemmin sanottuna siitä, paljonko siihen pitäisi panostaa. Guggenheimin osalta tuotto/panos -suhde on huono. Koska Helsingissä on jo Kiasma, Ateneum ja kaupungin taidemuseo Tennispalatsissa (ja ooppera ja kansallisteatteri, jos laajempaan kulttuuritarjontaan mennään), niin en usko Guggenheimin olevan kovinkaan merkittävässä osassa Helsingin vetovoimaisuudessa.

- "Vähänkin matkustelleelle ilmiö on itsestään selvä eikä kyseenalaistettavissa."

Olen matkustellut omasta mielestäni (tai ainakin lompakkoni mielestä) melko paljon ja asunutkin ulkomailla, mutta ilmiö ei todellakaan ole minulle itsestään selvä ja kyseenalaistan todellakin sen, että jonkin taidemuseon rakentaminen tekisi jostain kaupungista erityisen vetovoimaisen matkailukohteen.

Käyttäjän maxman kuva
Max Mannola

Vastatkaa Marko Kettunen tai Sami Miettinen:

Miksi Guggenheim-säätiö ei voi määrätä sitä 30 miljoonan dollarin lisenssimaksua toteutuneiden kävijämäärien mukaan?

Pitääkö Helsingin (tai lisenssimaksun yksityisen rahoittajan, mikä typerys se sitten lieneekään) maksaa sama summa riippumatta saaduista lipputuloista?

Ei kuulosta lainkaan siltä, että hankkeella olisi "pienehköt" taloudelliset riskit! Vaan sen sijaan erittäin epävarmat kävijämääränäkymät.

Guggenheim-säätiö selvästi haluaa Helsinkiin. Eivät he hevillä luovuta. Miksei siis puristeta heiltä ulos kaikki myönnytykset, mitkä vaan voidaan saada? Jopa sellaisia myönnytyksiä, jotka merkitsevät vaikka heidän koko lisenssimaksuperiaatteensa uudistusta! Helsingillä on neuvotteluvaltti, pysykää tiukkoina!

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Voihan sitä neuvotella vaikka kuinka kovaa. Sitten jos ei tule unelmadiiliä, pitää hyväksyä että ei ole mitään kädessä. Voisi kannattaakin. Tai sitten ei. En ole perehtynyt tarjotun lisenssin rakenteeseen, sinänsä tulospalkkio on usein terve tapa jakaa riskiä.

Yksityinen tukikeräys olisi mielestäni mukava asia, jolla voisi tasata hankkeen riskejä Guggenheim-ideasta pitävien yksityisten kansalaisten keseken. Olen toki helsinkiläinen kosmopoliitti kulttuuripalvelujen käyttäjä kun taas moni hankkeen vastustaja ei edes asu Helsingissä niin näkökannat ovat jo tuon vuoksi erilaisia. Olisin varmasti vähemmän innoissani jos hanke olisi Turussa. Se on luonnollista.

Helsingin toimintaa yksityisten hotellihankkeiden torjunnassa (ristihotelli, tornihotelli) en kyllä ymmärtänyt pätkän vertaa. Ei kelvannut yksityiset investoinnit ja niistä tulevat työpaikat. Tässä ovat samat elementit mukana, mutta lisenssimaksu tekee tilanteen erilaiseksi.

En kyllä ymmärrä hankkeeseen kohdistuvaa vihaa. Turismi- ja kongressitoiminta on varsin tärkeä tulon- ja työpaikkojen lähde eikä itse rakennusprojektikaan ole merkityksetön työllistämisen kannalta.

Toisaalta Eiffel-torniakin vastustettiin rakentamisen aikana ja nyt sen merkitys Pariisille on suunnaton. Tässäkin voisi käydä samoin.

Onneksi on aikaa perehtyä asiaan ennen päätöksiä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Minusta pääkaupunkiseudun ulkopuolelta voisi tässä yhteydessä kuvitella tulevan objektiivisimmat mielipiteet, kun ei ole omat rahat pelissä. Saavat helsinkiläiset esimerkiksi minun puolestani vaikka kuinka monta sataa miljoonaa Guggenheim-museoon, mutta ei siinä mitään järkeä kuitenkaan ole. Hankkeen taloudelliset perustelut eivät yksinkertaisesti ole kestävällä pohjalla.

Eiffel torniin vertaus taas ei oikein toimi, koska Eiffel-torneja on vain yksi, mutta Guggenheim-museoita on maailmassa jo nyt useita.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #25

On siinä silti samaa henkeä kuin että kahdelta sudelta ja yhdeltä lampaalta kysytään demokraattisesti "Mitä syödään lounaaksi?" Pahimman riidan sain tästä keskustelussani espoolaisen kaverini kanssa.

Helsinkiin ei tietyissä piireissä suoda mitään hyvää, varsinkin jos siitä tulisi valtiolle jotain kuluja. Sen vuoksi mielestäni olisi hyvä saada Guggenheim-hankkeesta valtakunnallinen, mutta eritoten helsinkiläinen kansankeräys pystyyn.

Eiffel-tornejakin on kaksi - Tokion torni on väritykseltään punainen ja pari metria korkeampi. Vetää myös turisteja vaikka ainakin itse en Tokion matkallani vaivautunut paikalle:

http://en.wikipedia.org/wiki/Tokyo_Tower

Aika hienoon joukkon tässä päästäisi: New York, Venetsia, Bilbao, Abu Dhabi.

http://www.guggenheim.org/

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #27

Tulisiko Guggenheimistä kuluja valtiolle!?

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #27

Olen niin vähän matkustellut, etten ole käynyt kuin Venetsian Guggenheimissa, mutta siellähän se oli aika syrjäinen ja vähäpätöinen verrattuna kaupungin muuhun taidetarjontaan. Helsinkiin tulollaan kuukkelit vissiin oikein yrittävät opettaa metsäläisille, että ilman Guggenheimia taide ei ole mitään.

Marko San

http://en.wikipedia.org/wiki/Guggenheim_family

Guggenheim Partners, today manages over $100 billion in assets. Another family vehicle, Guggenheim Investment Advisors, oversees about $50 billion in assets.

Markku Punkka

Helsinki ei todellakaan tarvitse uutta rahareikää,, ihan on unimaailman laskuja kävijä luvut,, ei todellakaan tollasia kävijä määriä tule olemaan,,, ehdottomasti päättäjien on edelleen sanottava ei kiitos ,,rahaa ei tipu,,, Helsingin talous muutenkin retuperällä josta kärsii jo kaikki.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Opettelisivat ihmiset googlaamaan, ettei tarvitsisi levittää roskatietoa. Faktaa:

Guggenheim. New York welcomed 1,107,054 visitors in 2011, making it the museum's second-highest attended year after the the 50th anniversary in 2009, ...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Stadionin korjaus maksaa 240 miljoonaa

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Stadionin korjaus maksaa 240 miljoonaa

Käyttäjän mlatvala kuva
Mikael Latvala

You can talk the talk, can you walk the talk?

Suomeksi; äänestysnapin äärellä mitataan ryhmäkurin voima.

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Venäläisturistien varaan laskeskelevilta kysyisin, miten hyvin he ovat perillä Pietarin ja Moskovan taidetarjonnasta. Semminkin kun sekä Ermitažin, Puškin-museon, Venäl taiteen museon että Tretjakovkan kokoelmista iso osa on ollut varastojen piiloissa vuosikymmeniä.
Nähtävää riittää Rembrandtista Renoirin kautta Popovaan, Kandinskiin, Chagaliin, Mit'keihin ja viime vuosikymmenien maanalaiseen taiteeseen. Galleriat ja linnat siihen päälle.
Venäläiset etsivät täältä laadukkaita palveluja, luonnonrauhaa, kalastusta, pienempää tungosta ja kauppoja, joissa Vuitton on Vuittonia eikä Alkonkaan tuotteet väärennöksiä. (mistä muuten seuraa että älkäämme hitossa siirtäkö viinejä halpahalleihin)

Käyttäjän MarttiFrom kuva
Martti From

Taisi olla niin, että Guggenheim-ssätiö kävi jo muut pohjoismaiset pääkaupungit läpi ennen Helsinkiä. Muut kieltäyivät ja Helsinki tarpeeksi hölmö tai päättäjät haluavat omaa egoaan nostaa riittävästi, että yrittävät ja yrittävät. Kyllä toki jo tuon lisenssimaksun saamiseksi kannattaa yrittääkkin + vuotuiset tulot.
Tämä on hanke sarjassa "teoriassa piti maksaa näin vähän rakentaminen, piti tulla näin paljon turisteja lisää, vuotuinen kävijämäärä piti olla.....tuotot piti olla....+ kaikki muu hyvä piti olla..." Sitten se todellisuus kertoo kaiken olleen täysin toisin.
Rakentaminen reilu 250 milj.eur, kävijöitä maks. 200.000, tappiota joka vuosi.........

Ainut joka seilaa riskittömillä vesillä on Gugge-säätiö.
Lopputulos, että tappiot ja muut maksetaan verovaroin, sama summa on jostain muualta pois.
Jos Gugge olisi rahasampo, he itse OSTAISIVAT Helsingiltä tontin...jonossa olisi sijoittajia jne....

Käyttäjän JaakkoPitknen kuva
Jaakko Pitkänen

Solomon R Guggenheimin säätiön hallituksesta löytyy herrasmies nimeltä Carl Gustaf Ehrnrooth. Etelä-Ranta 6:sta löytyy Jacob Robert Göranin Gesges Oy Ab joka harjoittaa arvopaperikauppaa,sijoitustoimintaa,taideteoksien tuontia,vientiä ja kauppaa.

Käyttäjän JaakkoPitknen kuva
Jaakko Pitkänen

Jacob Robert Göran Ehrnroothin yritys GesGes Oy Ab

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Kyllä, Gröhn. Guggenheim Turkuun turkulaisten kustanuksella/bisnekseksi. Ei pääkaupunkiimme koko kansan rasitteeksi.

Toimituksen poiminnat