Terhi Koulumiehen blogi

Bisnestä veronmaksajien rahoilla

Vähän kuin idänkauppa aikoinaan, nämä bioenergiatuet.... Vääristävät markkinoita ja kannustavat yrityksiä kehittämään tuotteita, joille ei ole oikeasti kysyntää normaaleilla markkinoilla. Mutta siellä missä on ilmaisia tukiaisia, on myös aina joku niitä hyödyntämässä.

Tänään on uutisoitu Neste Oilin hyvästä liiketuloksesta. Yritys on tunnettu panostuksestaan biodieseliin. http://www.uusisuomi.fi/raha/66258-nesteen-hirmutulos-suomelle-sataa-kymmenia-miljoonia  Mutta miten liiketulos on saatu aikaan? Ei kovinkaan pitkäjänteisellä tavalla ilmeisesti.

Bensaan ja dieseliin on nykyään pakko sotkea sekaan osa biopolttoainetta. Asiasta määrää EU:n lainsäädäntö. Nyt EU on kuitenkin miettimässä uudelleen, onko pakon käyttäminen biopolttoaineiden jakelussa sittenkään järkevää enää vuoden 2020 jälkeen. On siis vaarana, että kalliisti verovaroin luodut markkinat biodieselille kutistuvat kohta olemattomiin.  

Tämä on loistava esimerkki siitä, miten poliitikot voivat pilata markkinatalouden normaalin toiminnan keinotekoisella ohjauksella. Firmat ovat käyttäneet isoja rahoja kehittääkseen markkinoille tuotteen, jolle ei ole kysyntää normaaleissa olosuhteissa. Liiketoiminta ei ole kestävällä pohjalla, jos se on rakennettu poliittisen sääntelyn ja tukiaisten varaan.

Biodieselin ohella myös biokaasua voi käyttää autojen polttoaineena. Biopolttoainehypetyksestä kertoo, että nyt jopa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on pohtinut mahdollisuutta ryhtyä tuottamaan biokaasua liikenteen käyttöön. Sitä saataisiin Ämmässuon kaatopaikan biojätteestä mädättämällä. Kuntayhtymän hallitus onneksi kuitenkin epäili kalliin investoinnin järkevyyttä ja otti asiassa tuumaustauon vuodenvaiheessa.  

Myös biokaasun markkinat perustuvat puhtaasti poliittiselle sääntelylle ja tukaisille. Biokaasun tuottaminen jätteestä on sikakallista ottaen huomioon investoinnit ja lisäksi jätteen erilliskeräyksen aiheuttamat kustannukset. Asiaa havainnollistaa se, että ei ole olemassa tahoa, joka maksaisi jotakin jätteen saamisesta tuotantotoimintansa raaka-aineeksi. Päinvastoin yrityksille pitää maksaa siitä, että ne suostuvat ottamaan jätteen hyödynnettäväkseen.

Lisäksi on huomioitava sellainen pikkuseikka, että biokaasua ei voi käyttää yksityisautoissa ja pääkaupunkiseudun bussitkin ovat luopumassa siitä lähivuosina kokonaan. Tulevaisuuden ekoautot eivät kulje kaasulla vaan sähköllä. Mutta mitä siitä, ajattelee kuntayhtymä. Biokaasun tuottamisen kannattavuus perustuu sille myönnettäviin tukiin.

Biokaasun tuottaminen ei olisi siis kannattavaa ilman valtion energia-avustuksia. Kuntayhtymä tekisi siinä siis bisnestä puhtaasti veronmaksajien kustannuksella. Se on epäilyttävää sekä taloudellisesti että moraalisesti. Ajatellaanpa, että yksityishenkilö ryhtyisi järjestelemään elinolosuhteitaan maksimoidakseen sosiaaliturvan saamisen. Sitä kutsuttaisiin sosiaaliturvasuunnitteluksi ja pidettäisiin syvästi paheksuttavana. Miten ihmeessä sama ilmiö muka voisi olla hyvä juttu, kun yksityinen tai julkinen yritys toimii samoin ja jopa isommassa mittakaavassa?

Kuten sanottu, missä on ilmaisia tukiaisia, siellä on myös joku niitä hyödyntämässä. Biopolttoaine ei ole nykyään enää vain Vihreiden ajamaa ideologiaa. Sitä koskevaa pakkosäätelyä ja tukiaisia lobbaa ahkerasti myös Kepu, joka on aina haistanut mahdollisuudet nyhtää kannattajakunnalleen tukia muiden kansalaisten kustannuksella.

Biokaasua tuetaan mm. Energiamarkkinavirastosta syöttötariffitukena, työ- ja elinkeinoministeriöstä investointitukena ja maa- ja metsätalousministeriöstä maatilan rakennusinvestointitukena. Pohjanmaalla Jepualla neljä sikatilaa on rakentanut yhteisen biokaasulaitoksen ja saanut siihen veronmaksajien tukea neljä miljoonaa euroa. investointi oli kaasun rikastuslaitos mukaan lukien, n. 10 miljoonaa euroa. Laitos sai investointitukea biokaasuprosessiin 3,3 miljoonaa euroa ja rikastuslaitokseen 725 000 euroa.

http://www.cbg100.net/…/pohjanmaan-1-biokaasujalostamo-jep…/

http://www.oamk.fi/…/opinto…/koneagria_20131028_raportti.pdf

http://www.hoyrytys.fi/…/53-jepuan-biokaasulle-kokonaisratk…

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Juhani Putkinen

Tukiaiset pois biolta, mutta myös tuulivoimalta ja hakkeelta.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto

Sanoppa se jämptimmin. Ja nyt todella säästyisi n. 1000 miljoonaa euroa.

Noin helppoa olisi saada kolmannes julkistetuista säästötavoitteista aikaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoiman tukemiseen on varattu 2000 miljoonaa euroa. Tuulivoima on itsessään kannattamaton sähköntuottomuoto joka aiheuttaa yhteiskuntaan enemmän haittoja kuin mitään hyötyä. Sähköntuotosta ei saada tuulivoimaloiden osalta edes tuotantolukuja esille, tämäkin herättää kyselemään onko bisnes rehellistä vai myydäänkö norjalaista vesisähköä kolme kertaa kalliimpaan hintaan tuulisähkönä valtiolle. Tämä olisi valtion tarkastusviraston selvitettävä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Katso edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen esittelemä ohjelma: http://www.tem.fi/files/26643/UE_lo_velvoitepakett...

Kannattaa kiinnittää Pekkarisen esityksessä huomiota samaan asiaan, jonka Juhani Putkinenkin tuo luvuissaan esiin. Tuulivoimalle suunnataan jostain syystä ylivoimaisesti eniten tukea suhteutettuna siihen sähkömäärään, mikä tuulivoimalla tuotetaan.

Muiden em. tukien osalta voisi todeta, että jatkuva tuotannon keinotekoinen tukeminen ei ole mm. kansainvälisen kilpailukykymme kehittymisen kannalta järkevää.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Vai ettei kysyntää... Mitäs Terhi sitten teet kun bensa maksaa 10 - 30 euroa/litra?
Biopolttonesteen ollessa kokoonpuristumatonta se on paras energiasäilö, verrattuna siihen, mikä määrä (ja paino) sähköauton akkuja tarvittaisiin. Biokaasukin komprimoidaan energiatiheyden nostamiseksi.

10 litrassa bioetanolissa on sama määrä energiaa kuin 1200 kilossa akkuja.

Laitoksemme biokaasukäyttöisellä henkilöautolla teemme säännöllisesti 300 - 500 km työmatkoja. Pikkuisen vielä nykyään pitää suunnitella reitti etukäteen, että osutaan jakeluaseman kohdalle. Tankkaus kerran meno- ja kerran tulomatkalla riittää. Maakaasu käy yhtä hyvin.

Vaan ei sitten tueta ja kehitetä mitään ja luotetaan siihen, että maailma pysyy nykyisenkaltaisena seuraavat 50 vuotta?

Salaisuus ei ole, että pääministeripuolue Kokoomus pistää pelimerkkinsä ydinvoimaan.

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

"Laitoksemme biokaasukäyttöisellä henkilöautolla teemme säännöllisesti 300 - 500 km työmatkoja. Pikkuisen vielä nykyään pitää suunnitella reitti etukäteen, että osutaan jakeluaseman kohdalle."

Uteliaisuudesta - mikä laitos siinä on kyseessä? Teillä on sitten lähes yksi Suomen ainoista biokaasulla käyvistä henkilöautoista siellä. Yhtä liikennöintiasiantuntijaa kuullessa kävi ilmi, ettei niitä henkilöautoina ole juuri lainkaan. Äsken pikagooglaamalla löysin yhden artikkelin Kainuun Sanomista, jossa kyse joku Mustarinda-seura pyrkii energiaomavaraisuuteen. Artikkelissa hehkutetaan myös, kuinka biokaasun mahdollisuuksia tutkitaan myös Sotkamon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) hankkeessa Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa. Paljon muuta ei löydy.
http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/1194837356320/...

Pääkaupunkiseudulla biokaasua on käytetty muutamissa busseissa. Ne on valmistettu käsityönä yksittäiskappaleina erikoisteknologian vuoksi. Ko. bussit ovat tulleet hyvin kalliiksi vikojen takia. Helsingin Bussiliikenne-yhtiössä ei enää 2016 jälkeen käytetä ollenkaan biokaasua. Espoossa ollaan kuulemma harkitsemassa siirtymistä sähköbusseihin. Muutenkaan pk-seudulla ei voi enää käyttää tulevina vuosina kaasubusseja lähes yhtään millään reitillä. Niillä ei voi ajaa maanalaisiin terminaaleihin, joita on mm. Kampin pääkeskus. Lisäksi Espoossa bussilinjat tulevat lähes kaikki kulkemaan maanalaisten terminaalien kautta.

Se siis biokaasusta liikennekäytössä.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Kunkahan ne sen tuolla Ruotsissa sitten osaa siellä on yli 40 000 kaasuautoa. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/11/kaasuauto-...

Maailmalla niitä on 10 miljoonaa. Tuolta asiaan hyvää tietoa

http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastov...

Ja autoja löytyy "kaikista hyvin varustetuista autokaupoista. Kaikki maakaasuautot sopivat biokaasukäyttöisiksi. Vaikka ne ovat Suomessa uutta teknologiaa ja toistaiseksi harvinaisia, niitä on maailmassa noin 10 miljoonaa ja niitä on käytetty 1930-luvulta alkaen. Suurimmalla osalla maailman autovalmistajista on maakaasumalleja ja lähes kaikkien autonvalmistajien autoja on saatavilla konvertoituina maakaasulle. Saatavilla on yli 300 biokaasukäyttöistä henkilö- ja pakettiautomallia, yli 50 bussimallia ja yli 20 kuorma-automallia"

Se biokaasun liikennennekäytöstä.

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman Vastaus kommenttiin #14

Onhan näitä vanhoja bensarotteloitakin muutettu kaasukäyttöiseksi ihan harrastepohjalta.

Ei se niin hankalaa ole. Periaate on kuitenkin sama kuin ottomottorissa yleensäkkin.

Kun ei tunne miten nuo bussit on rakennettu niin on vaikea ottaa kantaa niihin. Suomalaisen tavan tuntien on koitettu innovoida jotain sellaista niihin joka on jo maailmalla huonksi havaittu. Isolla julkisella rahalla rakennettu sutta ja sekundaa???

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies Vastaus kommenttiin #14

Jos kaasuautoilla on edessään mahtava tulevaisuus, niin autotehtaat alkavat markkinoida niitä kuluttajille, bensanmyyjät tyrkyttää kuluttajille biokaasua polttoaineeksi ja yritykset tuottavat biokaasua voitollisesti, kaikki ilman valtion ohjausta, pakottavaa lainsäädäntöä ja tukiaisia. Jos niin kävisi, se olisi hieno juttu, minulla ei ole mitään periaatteellista nimenomaan kaasulla käyviä autoja vastaan.

Sen sijaan voi olla näköjään niinkin, että biokaasulla ei olekaan loistokasta tulevaisuutta. Ehkä päinvastoin on niin, ettei se oikein ota tulta, vaan muut ympäristöystävälliset liikenneteknologiat ajavat väistämättä sen ohitse. Silloin olisi todella tyhmää hirttää yrityksemme biokaasuun. Annetaan niille vapaus kehittää parhaaksi katsomansa tuotteet koko globaalia markkinaa silmällä pitäen. Kuka tietää, mitä hienoa ja ekologista ne vielä keksivätkään!

Ei ole reilua poliittisesti pakottaa omia yrityksiämme panemaan resurssinsa häviävän teknologian kanssa puuhasteluun, jos maailmalla muualla on firmoilla vapaat kädet innovoida vaikka entistä tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja halvempia sähköautoja. Tai vaikka piparkakuilla käyviä autoja, siis mitä tahansa toimivaa ja yllättävää, mitä me byrokraattisieliuiset suomalaiset ja eurooppalaiset emme osaa ministeriöissämme kuvietllakaan.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf Vastaus kommenttiin #41

Tästä on tehty Suomessa oikein pro gradu tutkimus mikä meidän liikenne biopolttoaineita jarruttaa."Elites in Finnish Energy Policy and Biogas as a Motor Vehicle Fuel". Jos et jaksa itse lukea, niin vastaus on lyhyesti ihan oma suomalainen politiikka, valtionyhtiöt ja eliitti. Ei kai se ole reilua myöskään jarruttaa positiivista kehitystä, joka tapahtuu kaikkialla muualla maailmassa.

Asiaa lisää tuolta. Alkaa sivulta 14.

http://www.biokaasuyhdistys.net/media/Biokaasuleht...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #43

Totta, on ollut paljolti poliittinen kysymys, satsataanko liikenteen energiamuotona sähköön, nestemäisiin biopolttoaineisiin vai kaasuun. Se, että valtiolla on intressinsä keskitetyn järjestelmän energiatuotteiden jakelijana, ei ole voinut olla vaikuttamatta. Biokaasu taas on osa hajautetun energiajärjestelmän teknologioita, joka on Suomessa vasta tuloillaan.

Wikipediassa arveltiin, että biokaasulla voisi tuottaa 20 % liikennepolttoaineiden tarpeista. Joka tapauksessa 100 %:iin ei päästäne.

Mutta öljyvarojen ehtyessä ja/tai hinnan voimakkaasti noustessa, kaikki vaihtoehdot nousevat uudella tavalla kiinnostaviksi.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #41

Jos teet uuden pikagooglauksen ja pidät silmät auki, saatat huomata että autotehtaat tosiaankin jo markkinoivat kaasuautojaan kuluttajille. Biokaasuntuottajat (mm. Gasum ja Erkki kalmari) kauppaavat kaasuaan auton tankkiin Suomessakin!

Kuka on hirttämässä yrityksiämme biokaasuun ja miten?? Biokaasulla ei tulla kattamaan kaikkea Suomen polttoaineen tuotantoa, mutta merkittävä siivu sillä voisi olla. Lisäksi mukana ovat varmasti esim. sähkö ja etanoli.

Eikö yhtenä investointitukien tarkoituksena juuri ole auttaa uusia teknologioita alkuun?

Pidät ilmeisesti biokaasua "häviävänä teknologiana". Aika vahvoja sanoja ihmiseltä, jonka tietotaso asiasta tiedonhaun jälkeenkin on: "Lisäksi on huomioitava sellainen pikkuseikka, että biokaasua ei voi käyttää yksityisautoissa".

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Anteeksi vain, mutta kannattaisi varmaan hieman tutstua faktoihin ennen "totuuksien" latelua. Suomessakin, joka on kaasuautoilun kehitysmaa, on jo yli tuhat kaasulla kulkevaa autoa. Silloin kuin nuo autot käyttävät biokaasua, kulkevat ne 100% kotimaisella polttoaineella.

Jos haluat muuttaa oman bensa-autosi myös kaasulla toimivaksi, se käy käden käänteessä vaikkapa täällä: http://www.fingasauto.com/fi/

http://www.biokaasuauto.fi/

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

"Ne on valmistettu käsityönä yksittäiskappaleina erikoisteknologian vuoksi. Ko. bussit ovat tulleet hyvin kalliiksi vikojen takia."

Kaasukäyttöisessä autossa ei ole mitään kallista erikoisteknologiaa. Muutossarja normaalin auton muuttamisesta kaasukäyttöiseksi ei maailmaa kaada. Ongelma on harva jakeluverkosto kaasulle, mutta busseille se ei ole ongelma.

Toisekseen kaasukäyttöisyys tuskin vikoja lisää. Samaa perustekniikkaa on diesel/bensa-autotkin. Ongelma on luultavimmin auton huolimattomassa käsittelyssä ja huollossa. Kiinnittäisin noiden ongelmien pohjalta huomion kaasulaitteiden toimittajaan. Jokin ei nyt täsmää.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kyseessä on Jyväskylän yliopiston kemian laitos. Laukaalla on liikenne-biokaasun tankkausasema. Etelämmässä tankkaamme maakaasulla. Autossa ei ole ollut mitään erityisiä vikoja.

Ja kuten toiset jo totesivatkin, biokaasuauto ei ole ollenkaan hullu ajatus. Ongelma vaan on ollut pitkään muna ja kana-asetelma että kun ei ole ollut jakelua, ei ole ollut autoja ja toisinpäin. Tämä EI siis tarkoita, että tekonogia ei toimi, taikka että se olisi liian kallista.

Sitäpaitsi jos biokaasun sisältämä metaani tupruaa kaatopaikoilta ja maatalousjätteistä sellaisenaan taivaalle, on se vaikutuksiltaan kertaluokkaa suurempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Kun tämä metaani poltetaan hiilidioksidiksi kaasumoottorissa, tulee siis kaksinkertainen hyöty.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #25

Ruotsissa muuten biokaasulla (pääosin henkilöautoilla) ajetaan jo 800 GWh edestä. Suhteutettuna suomeen, vastaisi tämä noin 5% nykyisestä (2011) bensiininkulutuksesta. Merkittävä osuus jo noin, mutta vasta pieni osa potentiaalista.

Se siis biokaasusta liikennekäytössä...

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Koulumies:"Vähän kuin idänkauppa aikoinaan, nämä bioenergiatuet.... Vääristävät markkinoita ja kannustavat yrityksiä kehittämään tuotteita, joille ei ole oikeasti kysyntää normaaleilla markkinoilla. "

Kokoomuslaista historian uustulkintaa: idänkauppakin oli pahasta. Se että suomalaisilla riitti paremmin töitä, yritykset tienasivat muhkeat voitot N-liiton viennillä ja elintaso nousi, onkin nyt markkinoiden vääristämistä ja vääränlaisten tuotteiden valmistamista.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Mikähän se tuote oli, jolla ei ollut kysyntää... mutta rahaa tuli ovista ja ikkunoista.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Korruptiolla ja markkinoiden vääristämisellä on aina hintansa. Olihan Suomessa kommunisteja vaatettava tekstiiliteollisuuskin, joka hävisi heti markkinoiden vapauduttua. Asiakkaitako siitä pitäisi syyttää?

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Niin, idänkauppa oli suljettu kommunistinen järjestelmä, poliittinen suunnitelmatalous. Tottakai kun sai sopimuksen aikaan, sinne saattoi kuljettaa vaikka mitä sekundaa, mutta se sama roina ei olisi mennyt kaupaksi millään normaaleilla vapailla markkinoilla. Onnea kesti sen aikaa, kun se keinotekoinen järjestelmä pysyi pystyssä.

Kaikki kunnia (meille) poliitikoille, mutta jotenkin en usko, että suurin viisaus löytyy sieltä näissä yrittäjyyskysymyksissä. Kuulostaa pikemminkin melko varmalta tieltä epäonnistua kansainvälisillä markkinoilla, jos joku politbyroo/ministeriö/eduskunta/komitea/younameit laatii viisivuotissuunnitelman siitä, millaista teknologiaa Suomen ja EU:n jäsenten pitää noudattaa tulevalla suunnitelmakaudella. Sitten siihen ohjataan porkkanoin eli tukiaisin ja kepein eli veroin.

Uskon itse markkinatalouteen. Siinä firmat kilpailevat siitä, mikä osaa ja keksii tuottaa markkinoille parhaiten sellaisia tuotteita, joille on mahdollisimman paljon kysyntää. Osa ei onnistu, mutta joku aina pärjää kilpailussa. Viimeksi niin teki suomalaisista Nokia.

Kannattaisi siis antaa markkinoiden ohjata yritystoimintaa eikä haikailla paluuta neuvostoaikaiseen suunnitelmatalouteen. (Kauppalehden keskustelupalstalla joku nimittää EU:ta leikkisästi eurostoliitoksi, mikä on kyllä jopa aika osuva ilmaus valitettavasti... :)

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Ihan kaikella kunnioituksella kirjoittajaa kohtaan, niin pyytäisin kirjoittajaa tutustumaan energiaan ja sen tuotantoon ehkä vähän syvemmin mikäli ottaa näin jyrkkiä kannanottoja aiheesta.

En ole minkään puolueen kannattaja, muutta mikäli tämä KEPU ajaa uusiutuvaa energiaa voimallisesti Suomessa, niin oikein hieno asia. Tämä loisi valtavasti korvaavia työpaikkoja menetettyjen tilalle.

Ulkomaita kyllä tuemme energiantuotannossa. Yli 73 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta tulee ulkomailta. Suurin osa Venäjältä. Suomeen tuotiin viime vuonna miltei 9 miljardilla eurolla nettona tuontienergiaa ja Suomi on neljänneksi energiaomavaraisin maa asukaslukuunsa nähden uusiutuvalla energialla. Eikö sitä vaihtotasetta olisi järkevä korjata plussalle omalla energian tuotannolla?

Semmoinen pikku seikka myös, että. kaikki maakaasu noin 10 prosentia koko primääristä tulee Venäjältä. Mikäli joskus sattuisi tulemaan toimituskatkos, olisi kaasu loppu noin kahdessa tunnissa huipputehon tarpeella eli parinkympin pakkasilla. Siellä voisi Helsinginseudulla tulla hankaluuksia. Tähänkin voimme vastata omalla tuotannolla.

Se mitä ydinvoimaan tulee on jo ajatuksenakin absurdia, että sillä Suomen energia ratkaisut tulisi kaikkinensa hoidettua osa kyllä.Olen näitä joutunut jonkun verran pohtimaan, lopputyönä tällä hetkellä aiheena "energiaomavarainen Suomi"

Tuossa muutama kirjoitus aiheesta. Suosittelen lukemaan ajatuksella.

http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-07...

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15840...

Haluaisin vielä esittää kysymyksen. Millä se energia sitten mielestäsi pitäisi tuottaa? Onko se järkevää tuoda kaikki ulkomailta?

Juhani Putkinen

"Millä se energia sitten mielestäsi pitäisi tuottaa?"

Suomalaisella ydinvoimalla ja vesivoimalla. Ne ovat molemmat ympäristöystävällisiä, halpoja, eivätkä tarvitse tukiaisia.

Käyttäjän karirosenlof kuva
Kari Rosenlöf

Suomen energian kokonaiskulutus vuonna 2011 oli tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea) eli 386 TWh. Ydinvoimalla tuotettiin sähköä noin 22 TWh. Tarvittaisiin siis aikamoine ydinvoiman lisärakennusbuumi, jotta kaikki energia voitaisiin tuottaa ydinvoimalla.

Koko Suomen infra pitäisi rakentaa täysin uusiksi mikäli kaikki käyttämämme energia tuotettaisiin ydinvoimalla. Jakeluketjut, verkot, tankkausasemat mahdollisille sähköautoille,laivaliikenne, raskaat ajoneuvot,edellämainittuihin miljoonia tonneja akkuja, johon ei ole edes tekniikkaa olemassa, kaikkien kiinteistöjen lämmitysjärjestelmät, tehtaat ja niin edelleen ja niin edelleen.Tuskin kukaan energiasta ymmärtävä ainakaan tähän suuntaan energiapolitiikkaamme tosissaan vie. Ajatuskin on jo absurdi.

Mitä vesivoimaan tulee niin Vesivoiman lisääminen on luonnonjokien rajallisen määrän vuoksi ongelmallista, mutta vanhojen laitosten päivittämisellä saadaan lisäpotentiialia olemassa oleviin laitoksiin. Suomen vesivoiman vuosituotannon tavoite vuoteen 2020 mennessä on 14 000 GWh / 14 TWh eli laitosten päivityksillä saadaan uusiutuvaa energiaa lisää 1722 GWh/1.7 TWh

Jää vielä aika iso osa energiavajeesta täyttämättä. Jos näillä ideoilla mennään. Eli millä se loppu tuotetaan ja kysymys oli asetettu myös blogin kirjoittajalle.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Veronmaksajien rahoilla tehtävä bisnes on parasta bisnestä tässä maassa. On nimittäin piikki auki. Vaikka kustannukset ylittyvät jopa moninkertaisesti niin kyllä veronmaksajan kukkaron pohjalta löytyy! Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Eduskuntatalon remontti. Tai vaikka monen muunkin kirjoittajan mainitsema tuulivoima jonka rinnalla biopolttoaineet ovat järkiratkaisu. Sama meno jatkuu myös ihan kuntatasolla. Kun julkinen sektori rahoittaa, tulosvastuuta ei ole. PS itsekkin kokoomuslaisena ihmettelen miksi Kokoomus ei puutu asiaan? Onko hyväveliverkosto liian vahva ja julkisen sektorin äänten menetyksen pelko liian suuri?

Jouko Koskinen

Risupaketit jäivät Itellan saneerauksen jalkohin, lainevoimalat eivät toimi kun vedet ovat jäässä, vetyputki Auringosta on vasta suunnitteilla, fuusio syö enemmän kuin tuottaa, Loviisa 1 ja 2 tulevat käyttöikänsä päähän, samoin OL 1 ja 2.

Kyllä se on menoa ny . . . Hiilenpoltto hiukkaspäästöineen nähtävästi syynä sateiden poikkeavaan jakautumaan. Runsastunut aerosolien määrä tiivistää kosteuden rankkasateeksi Britanniassa -- Suomessa ei sada lainkaan. Ilmiö on tunnettu suurten vulkaanisten päästöjen jälkeen.

Ydinvoima ainoana uhkana fossiilibisnekselle on kiellettävä.

OL3 viipyy saksalaisvetoisen GP / Siemensin jarruttamana ainakin pari vuotta vielä. Tuulimylllyt ovat nekin korkeintaan laitamyötäisessä. Ja maksavat maltaita, korealainen ATX ja tanskalais/jenkkiläinen Donk Energy pelastuvat ehkä konkurssilta suomalaisen halpistarjouksen ansiosta. Tarvittavan verkon rakentavat ruotsalaiset - jos rakentavat. Verkon tarve kun tavan mukaan huomataan vasta kun myllyt pitäisi kääntää vasten tuulta. vrt. Anholt & Saksa.

"Ei haittoo mittää - sano Muhonennii - jos vähä haisoo ku namustoo".
Suomalaisen työn kannalta lopputulos on kerrassaan loistava: Lopullinen vapautus työn orjuudesta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Blogisi on kuin taivaan lahja Soinille. Se vahvistaa sanat: "Missä EU siellä ongelma". :-)
Sääli, että puolueryhmäsi ajaa EU:sta tiukempaa liittovaltiota. Se merkitsee lisää näitä blogeja.

Jouko Koskinen

Mainiota tosiaan - vain Soinilla on järkeviä ehdotuksia?

Vai toisinpäin - persu on aina väärässä puolueesta riippumatta.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Kiitos Terhi Koulumies kysymyksiä herättävästä kirjoituksesta. Muutamiin kysymyksiin olisi mukava saada hieman tarkennusta:

”Biokaasun tuottaminen jätteestä on sikakallista ottaen huomioon investoinnit ja lisäksi jätteen erilliskeräyksen aiheuttamat kustannukset. Asiaa havainnollistaa se, että ei ole olemassa tahoa, joka maksaisi jotakin jätteen saamisesta tuotantotoimintansa raaka-aineeksi. Päinvastoin yrityksille pitää maksaa siitä, että ne suostuvat ottamaan jätteen hyödynnettäväkseen”.

--Eikös biojäte erilliskerätä jo nyt suurimmassa osassa Suomea? Jos biojäte kompostoidaan, kuten nykyään, ei siitä saada pisaraakaan energiaa. Päinvastoin, kompostointiprosessin ilmastus ja käsittely kuluttavat paljon energiaa. Myös siihen kompostointi- tai polttolaitokseen täytynee investoida? Mikäli samasta jätteestä tuotetaan biokaasua, saadaan hyvällä hyötysuhteella (paremmalla kuin polttamalla) täysin kotimaista energiaa sähkön ja lämmön tuotantoon, tai jopa auton tankkiin. Biokaasu olisi hyvä tuote liikennepolttoaineeksi, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole riittävästi autoja (eli asiakkaita), eikä sähkön ja lämmön tuotolla saada katetta.

”Lisäksi on huomioitava sellainen pikkuseikka, että biokaasua ei voi käyttää yksityisautoissa”

--Oletko nyt aivan varma tästä?

”Tulevaisuuden ekoautot eivät kulje kaasulla vaan sähköllä”

--Millä se sähkö on tuotettu? Biokaasu on useiden tutkimusten mukaan esim. tuulisähköä ympäristöystävällisempi polttoaine, itseasiassa tämänhetkisistä todellisista vaihtoehdoista selvästi ympäristöystävällisin (1)(2). Sähköautoillakin on toki paikkansa.

”Biokaasun tuottaminen ei olisi siis kannattavaa ilman valtion energia-avustuksia.”

--MTT:n melko tuoreen selvityksen mukaan: ”Biokaasu on taloudellisesti kannattavaa, mikäli kaikki tuotettu biokaasu saadaan myytyä” (3). Jos meillä olisi autoja, kaikki saataisiin myytyä.

”Biokaasua tuetaan mm. Energiamarkkinavirastosta syöttötariffitukena, työ- ja elinkeinoministeriöstä investointitukena ja maa- ja metsätalousministeriöstä maatilan rakennusinvestointitukena.”

--Syöttötariffitukea eivät saa biokaasulaitokset, jotka ovat saaneet investointitukea. Tariffitukea eivät saa myöskään liikennebiokaasulaitokset. Eikö investointituki alueellisesti merkittävään kotimaisen liikennepolttoaineen tuotantoon sekä parempaan ja halvempaan jätteidenkäsittelyyn ole Kokoomuksen mielestä aiheellista?

Pahoittelen että mainostan omaa tekstiäni, mutta tässä voisi olla teillekin uutta tietoa biokaasun ehkä yllättävistäkin eduista. Odotan innolla vastaväitteitä ja kyseenalaistuksia. Painavien perusteluiden edessä lupaan muuttaa mielipidettäni siitä että liikennebiokaasun edistäminen olisi koko Suomen etu. http://viljamikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12...

(1) Yksinkertaistettu kuva uusiutuvien polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä täällä:
http://www.navigantresearch.com/blog/biomethane-sh...

(2) Yksinkertaistettu kuva biometaanin energiataseesta täällä:
http://www.expo21xx.com/renewable_energy/19431_st3...

(3) http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti47.pdf

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Totta on, että minkä tahansa tuotteen valmistaminen olisi kannattavaa, jos kaikki saataisiin myytyä...
Se sivuaakin pointtiani, että ei pidä johtaa firmoja harhaan poliittisilla päätöksillä ja markkinoita vääristävillä tukaisilla. Antaa mieluummin markkinatalouden toimia. Silloin ne yritykset, jotka onnistuvat kehittämään tuotteen, jolle on kysyntää ja joka siis saadaan myytyä, menestyy, ehkä isostikin. osa firmoista ei onnistu, mutta mikä estää niitä yrittämästä uudestaan yhtä oppimiskokemusta viisaampina. Tällä lailla Suomella olisi ainakin teoreettinen mahdollisuus saada uusi Nokia, josta tulisi menestystarina globaalisti.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että tuet eivät välttämättä ole hyvä juttu, mutta asia ei ole aivan yksinkertainen. Olet ehkä selvillä että myös fossiiliset polttoaineet ovat saaneet ja saavat yhä valtavasti julkista tukea. Lienee aika tähtitieteellinen summa, joka vuosikymmenien aikana on käytetty esim. öljyjalosteiden vaatiman infran kehittämiseen (esim. satamat).

Biokaasun ydinongelma on ollut nimenomaan aiemmin esille tullut "muna/kana" ilmiö. Jos ei ole kaasun tarjoajia, ei ole mitään järkeä hankkia autoa. Ja toisaalta kun autojen määrä on aluksi väistämättä vähäinen, polttoaineen tuottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, vaikka kyseessä olisi kaikilta osin erinomainen tuote.

Eikö juuri tällaisissa tapauksissa olisi järkevää auttaa teknologiaa alkuun, jos se tutkitusti sen jälkeen pärjää omillaan?

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Toivoisin yhä lukuja väitteellesi "biokaasun markkinat perustuvat puhtaasti poliittiselle sääntelylle ja tukaisille". Kuinka monella eurolla biokaasun tuotantoa tuettiin Suomessa viime vuonna?

Yhä kiinnostaa myös mielipiteesi kuinka tuotetaan sähkö mikäli kaikki liikenne siirtyy sähköautoihin ja voiko valtio tukea tätä sähköntuotantoa vaikkapa investointituilla?

Kotimainen biojäte täytyy joka tapauksessa käsitellä jotenkin. Mikäli siitä tuotetaan biokaasua liikennekäyttöön, jää jokainen tankattu euro Suomeen. Öljypohjaisilla Suomeen jäänee senttejä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kuvittelen esimerkiksi kaupungin jätevedestä saatavan mukavasti metaania, kun se kera muun mätänevän muhii biokaasureaktorissa.
Tuotantotuen määristä per tuottoyksikkö mielelläni tietäisin lisää, ehkä blogisti saa hankittua tiedot.

Kirjoittajalla ei oikein ole asia hallussa, koska tuntuu olevan epäselvää,mitä eroa on maakaasulla ja biokaasulla.
Vihjeeksi kerron niiden kulkevan kiltisti samassa putkessa toisiaan häiritsemättä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Veronmaksajien kustantamiin tuulimyllytukiaisiin menee tuulisähkön tavoitetilassa ( 6 Twh / vuosi ) sähkön markkinahinnasta riippuen 200 miljonaa - 280 miljoonaa euroa joka vuosi ( lähde: edellisen hallituksen elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen paperi uusiutuvan energian velvoitepaketista ). Ja tästä osa valuu suoraan Suomessa tuulisähkö"bisenestä" pyörittäville ulkomaalaisille yhtiöille. Viimeinen Suomessa Haminan suunnalla toiminut, mutta jo silloin intialaisomisteinen tuulimyllytehdas on jo haudattu konkurssihautaan. Siinä sitä joidenkin edellisen ja vielä nykyisenkin hallituksen alkuvaiheissa visioineiden ministereiden lupauksia tuulimyllyteollisuuden työpaikoista.

Samaan aikaan hallitus tuskailee pääministerin johdolla menojen kasvujen leikkaamisten kanssa. Hei hulinaa sanon minä. Kaikesta muusta voidaan näköjään leikata, mutta ei näistä viherpakkomaksuista. En voi tässä pelkästään pientä viherpuoluetta sormalla osoittaa. Hallituksessa on viisi muutakin puoluetta.

Tulee muistaa, että nämä keinotekoiset vihertukiaiset ovat pois kansalaisten kulutuksesta ja aitoa sekä tervettä bisnestä pyörittävien yrittäjien tuloista.

Tukiaisilla on myös taipumus degeneroida yritysten toimintaa. Mitä sitä liikoja yrittämään, kun ilmaista veronmaksajien kustantamaa rahaa sataa laariin. Tällä menttaliteetilla ei kuitenkaan edistetä suomalaista kansainvälistä kilpailukykä, jonka perään niin paljon huudetaan. Tosin tuntuu muutenkin siltä, että kilpailykyvyn ongelmien syyt nähdään liian suppeasti Suomessa. Kilpailukykyhän muodostuu paljon muustakin kuin kohtuullisesta palkkatasosta, joka muuten euromääräisesti on samalla tasolla kuin pahimmilla eurooppalaisilla kilpailijamaillamme. Norja on sitten aivan toinen lukunsa, jossa palkkakustannukset työnantajalle ovat huomattavasti korkeammat. Silti Norja pärjää hyvin kansainvälisessä kilpailussa. Tarkemmin tähän puoleen voi tutustua Euro Statistic -sivustoilla.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hyvin sanottu tosiaankin, -ei mitään muuta kannata rakentaa tällähetkellä kuin valtion takuuhintaan ostamaa tuulisähkö tuotantoa. Mutta on vähän herännyt epäilys mitä se tuulisähkö on, mistä se takuuhinta maksetaan. Ei niitä tuulivoimaloiden tuotantolukuja mistään esille saa. Tuuli on satunnaista energiaa, eikä voimalat kestä myrskyjä, -ne pysäytetään jos liian kovaksi tuuli yltyy. Koko-ajan tarvitaan säätövoimaa tuulivoiman tueksi, ei ne tuotantopiikit ole sähköverkossa hyväksi,- tarvitaan vahvat linjat ja muuntajat. Tuo takuuhinta rapauttaa kaiken kehityksen alalla. Tuulivoimasta on tutkimuksia jotka lopuksi aina tulevat samaan lopputulokseen: tuulivoimasta on enemmän haittoja kuin hyötyjä. Ei tuulisähköllä huoltovarmuutta sähköntuotantoon saada koskaan, se on haittana petollisen tuulen takia. Saksa on nyt kulminaatiopisteessä energiantuotannossa, ongelmia on päästöjen jatkaessa kasvuaan vaikka oli tuulivoimaloiden rakentajien lupaukset että päästöt pienentyy miljoonien kilojen päivävauhdilla. Tästä syystä tuulitukeen on tullut ns. pää vetävän käteen. Suomen metsät on hyvä luonnonpuhdistusmenetelmä saksalaiselle ruskohiilivoimaloiden hiilidioksidipäästöille. Nyt tuulivoimalateollisuus alueet tuhoavat tätäkin varmaa ilmaston puhdistusjärjestelmää surutta metsien hävittämisellä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Tuulivoiman ja muiden sähkön tuotantomuotojen reaaliaikaista tilannetta voi seurata Fingridin sivustoilta.
linkki: http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Sivuja on kaksi, joista toisesta karttapohjalta näkyy sähkön markkinahinta kussakin Pohjoismaassa sekä Virossa. Tästä näkyy myös millä teholla sähköä viedään ja tuodaan maiden välillä.

Toisella sivulla on taulukko, jossa näkyy Mw:na eri sähköntuotanto muotojen määrä kussakin maassa. Tässä tulee huomata, että Suomen tuulisähkön tuotannosta vai puolet on jostain syystä Fingridin seurannan piirissä.

Suomessahan on tällä hetkellä tuulisähkön nimellistuotantokapasiteettia 450 Mw edestä. Parhaillaan taulukon mukaan Suomessa tuotetaan 25 Mw teholla tuulisähköä. Tuulisähkön Fingridin seurannassa olevan tuotannon teho on keskimäärin, asiaa pari vuotta seuranneena, noin 20 - 70 Mw.

Sähkön nettotuonti Suomeen on parhaillaan n. 2 000 Mw -teholla, eli vajaan kahden Fennovoiman ydinvoimalaitoksen tehon verran. Suurin osa tästä tuonnista tulee, kuten tavallista, Ruotsista.

Omaa ydinsähköä Suomessa tuotetaan tasaisella 2 770 Mw - teholla. Ruosissa, josta pääosa Suomen sähkön tuonnista tulee, jauhetaan ydinsähköä 8 790 Mw -teholla, vaikka Ruotsi jo 1980 -luvun alussa päätti luopua ydinsähkön tuotannosta. Miksiköhän näin ? Miksi muuten saksalainen E.ON keskitti kaiken pohjoimaisen toimintansa juuri Ruotsiin ?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #52

Tuo fingridin ohjelma ei taida olla faktatietoa, pari viikkoa sitten kun oli pakkaskausi eikä fingrid saanut mitään tuottoa tuulivoimalle niin asiasta nousi kohu ja tuulivoimafirmat fingridin kanssa yhdessä ilmoittivat ettei fingridin lukemat näytä totuutta Suomen sähköntuotosta. Valtion takuuhintaa nauttivat voimalat pitää saada jokainen seurantaan julkisesti, nyt ei ole tietoa mitä ne "tuulipuistot" tuottaa, mistä se tuulisähkö tulee joka maksaa kolme kertaa yli markkinahinnan. Tuulifirmat mainostavat nimellistehon mukaisia tuottoja ja totuus ei todellakaan ole ikinä tasaista nimellistehoista sähköntuotantoa tuulivoimaloilla. Taitaa olla liian helppoa rahastusta jonka valtio maksaa, tuulivoimaloiden tuotto jää n.15% nimellisteho tuotosta. Tuulivoimala myös kuluttaa sähköä kun siipiä on pyöritettävä että tekniikka pysyy ehjänä eikä esim. akseli väänny raskaiden siipien painosta, -ei aina tuule. Saksa yrittää vielä pitää kiinni ettei sähköä tuoteta ydinvoimalla v.2022 jälkeen, vaikka se näyttää tuulivoimaloilla onnistuvan huonosti ja hiilivoimaloiden päästöt lisääntyy koko-ajan. Tukimuodot tuuli ja aurinkosähköön maksaa saksalaisille liikaa. Suomi hakee sietorajoja tuulivoimarakentamisessa, kansa ei halua niitä kotiseuduilleen eikä lomanviettopaikkojen läheisyyteen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #57

Niin, Tekniikka ja Talous -nettilehdessä oli aiheesta uutisointi 23.1.2014.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/tuulivoiman+...

Totta on, että Fingridin taulukossa Suomen tuulivoiman tuoton teho kattaa jostain syystä vain n. puolet tuulimyllyistä. Uutisen mukaan Fingrid ilmoitti: "Reaaliaikaisen seurannan ulottaminen kaikkiin voimaloihin ei ole taloudellisesti mielekästä, sanoo Fingridin asiakaspäällikkö Petri Parviainen." Sinänsä mielenkiintoinen kommentti näinä aikoina, kun jopa yksityisten asuntojen sähkön kulutusta voidaan seurata realliaikaisesti.

Kannattaa myös lukea tuo T & T:n uutisointi sekä siihen liittyvät kommentit ajatuksella. Silloin uutisen otsikoinnin merkitys saa hieman erilaisen merkityksen kuin lukija ensilukemalla saa.

Tuohon tuulimyllyjen teknisiin ongelmiin voi vielä lisätä siipien jäätyminen. Ongelma on tunnettu ainakin 1990 -luvulta alkaen, mutta siihen ei ole vieläkään löytynyt ratkaisua. Siipien profiili ( siiven poikkileikkauksen muoto ) on ns. laminaarinen profiili, joka antaa siivile optimiolosuhteissa hyvän hyötysuhteen. Laminaarinen siiven profiilin hyvä hyötysuhde edellyttää kuitenkin sitä, että sen pinta on sileä ja puhdas. Jopa siiven pintaan liiskautuvat hyttyset heikentävät siiven hyötysuhdetta. Siinä vaiheessa kun siiven pintaan alkaa kertyä jäätävissä olosuhteissa kuuraa ja jäätä, siiven hyötysuhde romahtaa merkittävästi. Suomeen ollaan rakentamassa hyvää vauhtia myllyjä joissa on tämä "valuvika". Kun sitten joskus ongelmaan on löydetty ratkaisu, niin mitähän se sitten maksaa, kun kaikkiin tuhansiin myllyihin tehdään muutokset ? Sen kyllä aavistan kuka senkin nykyisen noudatetun energiapolitiikan mukaan maksaa.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #52

Moi Markku,lainaan:

"Tuulisähkön Fingridin seurannassa olevan tuotannon teho on keskimäärin, asiaa pari vuotta seuranneena, noin 20 - 70 Mw.

Sähkön nettotuonti Suomeen on parhaillaan n. 2 000 Mw -teholla, eli vajaan kahden Fennovoiman ydinvoimalaitoksen tehon verran. Suurin osa tästä tuonnista tulee, kuten tavallista, Ruotsista.

Kyllä sitä ihmetellään ruotsalaisten elintasoa ja hyvinvointia, mutta me suomalaisethan teemme parhaamme heidän elintasonsa eteen käyttämällä heidän ydinenergiaansa.

Paljonkohan tuo 2000 Mw teho kertaa käytetty aika maksaa ?? Onko Sinulla tietoa kuinka suurella summalla ostamme sähköä ulkomailta ?

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #59

Suomeen tuotavan sähkön kustannuksia voi tarkastella seuraavasti:

Sähkön nettotuonti vuonna 2012: n. 15 Twh ( 15 * 10^12 wh )

lähde: http://www.tilastokeskus.fi/til/ehk/2012/ehk_2012_...

Sähkön keskimääräinen markkinahinta 2012: 40 €/Mwh ( 40 €/10^6 wh )
lähde: https://tuotantotuki.emvi.fi/MarketPrice

Kerolaskulla em. luvuista:

15 * 10^12 wh x 40 €/ 10^6 wh = 600 000 000 €, eli

Sähkön nettotuonnista Suomi maksoi 600 miljoonaa euroa vuonna 2012. Olisi sekin melkoinen määrä rahaa, jos se olisi jäänyt kotimaiseen käyttöön. Nyt se on mennyt lähinnä ruotsalaisille ja hieman myös venäläisille sähkön tuottajille.

Varovasti arvioiden, jos käyttöaste on n. 90 %, tuleva Fennovoiman ydinvoimalaitos tuottaa tulevaisuudessa vuodessa n. 9 Twh.
( 1200 Mw x 24 h x 365 vrk x 90% = n. 9,5 Twh )

Olkiluoto 3 tuottanee vastaavasti n. 12 Twh.

Käyttäjän PerttiKannisto1 kuva
Pertti Kannisto Vastaus kommenttiin #52

Moi Markku,lainaan:

"Tuulisähkön Fingridin seurannassa olevan tuotannon teho on keskimäärin, asiaa pari vuotta seuranneena, noin 20 - 70 Mw.

Sähkön nettotuonti Suomeen on parhaillaan n. 2 000 Mw -teholla, eli vajaan kahden Fennovoiman ydinvoimalaitoksen tehon verran. Suurin osa tästä tuonnista tulee, kuten tavallista, Ruotsista.

Kyllä sitä ihmetellään ruotsalaisten elintasoa ja hyvinvointia, mutta me suomalaisethan teemme parhaamme heidän elintasonsa eteen käyttämällä heidän ydinenergiaansa.

Paljonkohan tuo 2000 Mw teho kertaa käytetty aika maksaa ?? Onko Sinulla tietoa kuinka suurella summalla ostamme sähköä ulkomailta ?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

On havaittu, että monet suomalaiset uusiutuvan energian ja ns. cleantech-yritykset tarvitsevat menestystä kotimarkkinoilla, ennen ponnistusta kansaivälisille markkinoille. Ja kun tuulivoiman rakentaminen Suomessa on hidastunut (monista muista kuin teknologiaan ja taloudellisuuteen liittyvistä syistä), niin selvä on, että vaikeuksia tulee.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Totta on, että kun jotakin lähdetään maailmalle markkinoimaan ja myymään, kotimaan referenssit ovat paikallaan. Mutta millä summalla näitä referenssejä meillä on varaa verotuloista ja kuluttajille asetetuilla pakkomaksuilla kustantaa ? Entäpä jos kehitämme ja tuotteistamme pienessä mittakaavassa ensin hyvän ja käytön kannalta aidosti kannattavan tuotteen prototyyppi- ja nolla-sarajamittakaavassa ? Sitten kun tuote alkaa olla toimiva, niin lähdemme sitä kotimaahan ja ulkomaille markkinoimaan.

Kysynkin tarkoitatko sitä, että jotta suomalaiset tuulisähköfirmat pääsisivät ulkomaille esimerkiksi Saksaan, Espanjaan, Tanskaan ja Ruotsiin, niin meidän tulee tukea Suomessa toimivia tuulisähköfirmoja sadoilla miljoonilla vuosittain ? Luuletko että suomalaiset tuulisähköfirmat pääsevät em. maiden markkinoille, kuten ulkomaalaiset tuulisähköfirmat ovat päässeet suomalaisille markkinoille nauttimaan anteliaasta tukipolitiikasta.

Kuten jo totesin, tuulivoimalatuotantoa ei Suomessa enää ole WinWindin konkurssin jälkeen. Tuulivoimaloiden valmistuksenhan piti asiaa lobanneiden sekä asiaa ajaneiden ministereiden mukaan tuoda Suomeen tuhanisa työpaikkoja. Nyt nuo työpaikat rajoittuvat tuulivoimaloiden pystyttämiseen ja hankaliin myllyjen huolto- sekä korjaustehtäviin ( vrt. vuoristokiipeily ).

Paljonko muuten arvioisit niillä vuosittaisilla 200 miljoonaa - 280 miljoonaa tuulitukieurolla kehitettävän suomalaista osaamista, jos ne sen kehittämiseen syöttötariffin sijasta suunnattaisiin ? Nythän kaikki tuulimyllyvalmistajien ja tuulisähköfirmojen kokemukset Suomesta ja sen kylmistä olosuhteista valuvat ilman vastiketta ulkomaalaisille firmoille.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #50
Käyttäjän MikaPeltokorpi kuva
Mika Peltokorpi

Ulkomailla osataan hyödyntää niin kehitysmaissa, kuin kehittyneissäkin maissa sikaloiden ja lantaloiden biokaasu yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannossa. Suomessa aika huonosti. Ja tämä on takuulla järkevämpi investointi, kuin tuulisähkö, joka on kalliimpaa kuin kivihiili, jos tuet lasketaan pois.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Bisnestä veronmaksajien rahoilla?

Kaikki uusi teknologia, josta nyt nautimme uusina työpaikkoina ja vientituloina, on aikoinaan kehitetty myös julkisten tukiaisten varassa. Kuten vaikka Nokian kännykät, Wärtsilän polttomoottorit, sellun valmistuslinjat, leijupolttokattilat, Nesteen biodieseli tai SuperCellin pelit. TEKES aika vasta rehvasteli tuon SuperCellin osalta, että kuinka rahat saatiin poikimaan.

Pitää myös huolehtia siitä, että Suomesta päästään mukaan kunnolla EU:n tutkimusohjelmiin, verkottumaan kansainvälisesti. Horizon 2020:n ensimmäiset hakukierrokset on menossa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

On eri asia suunnata valtion ( veronmaksajien ) varoja tutkimukseen ja kehittämiseen ( R & D ) sekä aloittelevien yritysten starttirahaan, kuin antaa jatkuvaa tukea bisneksen pyörittämiseen. Jälkimmäisestä valitettava esimerkki ovat mm. nämä tuulimyllytukiaiset joissa vuosikausia veronmaksajien kustannuksella varmistetaan tuulisähköfirmojen ( joista osa on ulkomaalaisia ) positiivinen tulos. Eihän Nokia 1990 -luvulla toiminut tällä periaatteella. Kyllä Nokia kannatti itse itsensä ja toi viellä kaupankäynnillään aitoa rahaa Suomeen ja suomalaisille. Sitten kun kännykkäbisnes ei enää kannattanut, se ajettiin alas. Nokialla on edelleen mittavasti omaa rahaa, eikä sitä ole veromaksajilta kupattu.

En todellakaan rinnastaisi näitä keinotekoisia viherbisneksen tukia ja Nokian 1990 - luvulla tekmää tulosta toisiinsa. Wärtsiläkin teki yksityisenä firmana tulosta, kunnes meni konkurssiin. Tuulimyllytukiaisilla jotkut haluavat varmistaa, ettei tuulisähköfirmoille tule konkurssin uhkaa. Siinä sitä yrittäjän riskiä !

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

On muitakin arvoja, jotka eivät ehkä ole isojen kv. bisnestä tekevien yritysten intresseissä: energiaomavaraisuus, huoltovarmuus, sekä uusien pysyvien työpaikkojen ja verotulojen aikaansaaminen haja-asutusalueille. Ja miksei vaikka keskitetyn energiantuotannon aiheuttamat haasteet myrskytuhojen aikana. Ydinvoiman raaka-ainetta ei käsittääkseni Suomesta saa ja sellaisen tuotannon pystyyn nostaminen kriisitilanteessa on aika haihattelua.

On myös esimerkkejä kohteista, jotka ovat irti keskitetystä energianjakelusta, kuten Kempeleen ekokylä www.volter.fi
sekä Lumijoen Lumituuli https://www.lumituuli.fi/

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Huoltovarmuuden kannalta bio- ja tuulienergian varaan tuudittautuminen on utopiaa. Tämä jo pelkästään sen takia että näiden uusiutuvien energiantuotantomuotojen toimintavarmuus on erittäin heikko. Turvetta ei sateisina kesinä saada nostettua ja niiden lämpöarvo on kosteuden takia heikko. Pakkasella turpeen ja puuhakkeen käsittely on hankalla ja kuluttaa energiaa. Logistisesti turve ja puu on hankala ja kannattamaton käsitellä pitkillä kuljetusetäisyyksillä. Valitettavaa, mutta totta on, että kivihiiltä sekä raskasta öljyä kannattaa kuljettaa suurilla laivoilla Suomeen toiselta puolelta maapalloa mutta turvetta ja puuta ei kannata tukieuroista huolimatta kuskata voimalaitokselle yli 200 km päästä. Tulee myös muistaa, että turpeen ja puuenergian hankintaan ja kuljettamiseen tarvitaan mittavasti dieselpolttoainetta, joka on fossiilista polttoainetta. Asiaa voi tarkastella niin eurojen kuin toimintaan kuluvan energian kannalta.

Tuulivoiman tuotannon riippuvuus tuulen nopeuden kolmannesta potennsista aihettaa suurta sähköntuotannon heilahtelua sähköverkossa. Tämän heilahtelun kompensoimiseksi tarvitaan mittavasti ( jos tuulisähköä rakennetaan suunnitellusti ) ns. säätövoimaa. Säätövoima lienee toteutettavissa kaasu- ja dieselvoimalaitoksilla. Molemmat käyttävä fossiilisia polttoaineita. Säätövoimaahan tarvitaan, kun ei tuule ja kun tuulee, niin säätövoima seisoo. Säätövoiman käyttöönottovalmius on oltava muutamia tunteja. Valmiuden ylläpito on kallista. Se ei liene järkevää toimintaa sijoitetun pääoman suhteen.

Niistä verotuloista ja työpaikoista. Mistä ne verotulot tulevat ? Kannattavasta taloudellisesta liiketoiminnasta niin kotimaassa kuin erityisesti viennistä. Ei Suomessa ole sellaista "pilveä" , josta verojarahoja voitaisiin imuroida, vaikka jotkut näin perinteisesti luulevat. Asiaahan voi kysyä vaikka valtionvarainministeriltämme.

Työpaikkoja voidaan ylläpitää vain sellaisissa yrityksissä, jotka toimivat taloudellisesti kannattavasti. WinWind ei tähän kyennyt ja nyt ei sitten Haminankaan suunnalla ole enää tuulimyllyteollisuuden työpailkoja, Oulun alueesta puhumattakaan.

Muuten, kun mainitset isot kansainvälistä bisnestä tekevät yritykset, niin asiahan ei ole ihan näin. Suurin työllistäjä Suomessa on PK -sektori, jonka useille yrityksille vienti on elinehto. Nämä yritykset ylläpitävät kaupungeissa, maakunnissa ja haja-asutusalueilla taloudellista toimeliaisuutta sekä tuovat kunnille ja valtiolle niitä yhteiskunnan tarvitsemia verorahoja. Tämä onnistuu vain silloin, kun toimitaan taloudellisesti terveeltä pohjalta. Toisenlaisiakin yrityksiä on ollut mm. itänaapurissamme ja sen piiriin kuuluneissa Itä-Blogin valtioissa. Niistä on nyt vain muisto jäljellä, kun se 70 vuotinen kokeilu ei onnistunut. Ei tullut mistään "pilvestä" riittävästi niitä verorahoja, jolla toimintaa olisi voitu pyörittää.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Väitinkö, että energia pitäisi tehdä pelkästään bioenergialla ja tuulivoimalla? Suomessa ei tähänkään asti olla pantu kaikkia munia samaan koriin.
Kummasti omakin koti ja kotikaupunki on kaukolämmennyt eri kiinteiden polttoaineiden seospoltolla, että ei toimintavarmuus nyt ihan hataralla pohjalla ole. Samoin kuin sellu- ja paperitehtaille on Suomessa toimitettu puuta iät ja ajat. Ja poltettu energiaksi sooda- ja kuorikattiloissa, myös valtakunnan sähköverkkoon.

Tulevaisuuden ennustaminen on erityisen vaikeaa. Kukapa sen kannattavan liiketoiminnan pystyy aina ennustamaan. Uuden kehittämisessä on aina oma riskinsä ja useimmat yritykset epäonnistuvat. Kun vain saadaan niitä kultahippuja edes jokunen.

Mutta jos lukitaan energiaratkaisut vaikka "halpaan" ydinovoimaan seuraaviksi kymmeniksi vuosiksi, niin voi olla tosiaan, että muualla kehitetään energiapihimmät ja ue-teknologioita hyödyntävät ratkaisut. Joita kuluttajat tulevat vaatimaan myös suomalaisilta energiantuottajilta. Aivan samoin kuin ympäristömyötäisyys on tullut osaksi kaikkien suuryritysten toimintaa, kuluttajien asettamasta paineesta.

Tuulivoimaan henk. koht. kantani on monitahoinen ja haasteita riittää.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Niin kuin sanottu, kehitetään ensin nämä uusiutuvaa energiaa käyttävät sähkön- ja lämmön tuotantolaitokset toimiviksi ja lähdetään sitten markkinoimaan niitä, kun ne ovat teknisesti ja taloudellisesti sekä ekologisesti siinä mallissa, että kuluttajat ovat niistä vapaasti valmiita maksamaan jotakin. Se, että yhteiskunta lainsäädännöllä pakotetaan ottamaan käyttöön keskeneräisiä kalliita järjestelmiä, ei ole toimiva malli.

Edelleen ja taas kerran, taloudellisesti kannattamattomien tuotantomuotojen jatkuva ylläpitäminen verovaroilla ei ole järkevää. Ei ole myöskään kansantaloudellisesti järkevää keinotekoisesti lainsäädännöllä nostaa esimerkiksi sähkön hintaa, jotta joku ( esim. tuulisähkön ) tuotantomuoto saataisiin muodollisesti kannattavaksi.

PS. Oulussa on tehty aloitteita jätteenkäsittelykeskuksessa syntyvien kaasujen hyödyntämisessä kaupungin liikennettä hoitavissa linja-autoissa. Jostain syystä asia ei ole vielä mennyt eteenpäin. Ehkä se sitten lyö läpi itsensä, kun tekniikka on onnistuttu kehittämään riittävän pitkälle ja toimina kannattaa itse itsensä. En kuitenkaan oululaisena veronmaksajana haluaisi kustantaa vuodesta toiseen kannattamatonta kaasunkäyttöä lähiliikenteessä. Siinä en laita hantiin, jos Oulu osallistuisi jollakin sovitulla summalla ko. kaasunkäytön kehittämiskustannuksiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Millaista on sellainen yritystoiminta, jota ei ohjailla poliittisesti? Olisi mielenkiintoista tietää. Itselle ei tule yhtään yritystoiminnan aluetta mieleen.

Kokoomuslaisen ammattipoliitikon ja valt. maisterin tiukka asiapohjainen argumentointi kulminoituu viimeisessä kappaleessa: "Kuulemma jossain päin Suomea...". Kuulemma.

Olli Kähkönen

Kenen lauluja Terhi nyt laulaa? Olen tottunut lukemaan Terhiltä asiallisia ja kantaaottavia kolumneja, mutta tämä oli kyllä melkoinen rimanalitus. Pelkkiä perustelemattomia ja paikkaansapitämättömiä väitteitä. Ihmetyttää vain, mikä innoitti kirjoittamaan aiheesta, mistä ei ilmeisesti alkeellisimpiakaan perustietoja?

Esa Salokorpi

Tervetuloa Terhi biokaasuauton kyytiin. Samaan autooni, missä muutamat ministerit ja useat muut kansanedustajat ovat jo olleet. Talvipakkasella tai kesäkuumalla, kaikki käy. Ja siis auto myös toimii Suomen talvessa loistavasti kelillä kuin kelillä. Kuulisin mielelläni kommenttisi, onko kokoomuspuolue kokonaisuudessaan ja erityisesti valtioneuvoston jäsenet samoilla linjoilla kanssasi?

Esa Salokorpi
esa.salokorpi@salokorpi.com

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Terhi,

populistinen kirjoitelmasi ei menisi edes yo-kirjoituksissa läpi – tutustuhan vähän laajemmin koko energia- alan laajaan kirjoon!

Bioenergia kannattavaksi sivutuotteilla :
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/bioenergia+kan...

Älykäs sähköverkko jo totta Anjalassa - bioenergian tuotanto kannattavaa:

http://www.ksao.fi/?d=7474

Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa kestävästi ja kannattavasti:

http://www.metla.fi/uutiskirje/bio/

Bioenergiaa kestävästi ja kannattavasti Hämeessä:

http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMKJulki...

Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta :

http://www.tukinetti.net/kehittaeminen/29-bioenerg...

Sitran selvitys: kotimaisten polttoaineiden käyttö kannattavampaa kuin ulkomaisten käyttö :
http://www.bioenergia.fi/default.asp?sivuId=30313

Suomen olosuhteissa kannattavin uusiutuvan energian lähde on puuperäistä :

Opinnäytetyö : Anna Saarela : Bioenergiaa metsästä –oppimisympäristö :

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38582...

Tuulienergia elinvoimaisuuden, turvallisuuden ja talouskasvun edellytyksenä :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1592...

Miksi energia- ja päästöasioita lasketaan matemaattisesti väärin :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1554...

Ydinvoima kalleinta ja syvintä saastuttavaa :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1532...

Lähienergian tieltä poistettavat esteet :
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1439...

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Hei Terhi! Kirjoitin vastineen tekstiisi. Jatketaan keskustelua!

http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1601...

Suvi Taipale

Kirjoituksesi tekee lähinnä surulliseksi. Sitä toivoisi, että ihmiset, jotka asioistamme päättävät näkisivät sen vaivan, että ottaisivat oikeasti selvää asioista joista päättävät. Ovatko mutu-tuntuma tietosi kenties peräisin joiltain lobbareilta? Erittäin huolellisesti ja asiallisesti kirjoitettuihin asiaan perehtyneisiin vasta-argumentteihin et edes vastaa. Jos uusi tieto ei sovi omaan maailmankuvaan se jätetään huomioimatta? Valitettavasti et ole ainoa joka toimii näin politiikassa. Masentavaa.

Jouko Koskinen

Onhan se surullista ja masentavaa. Juuri A-talk tolkutti miten Suomeen tarvitaan nopeasti tuottavaa työtä jonka korkealle jalostettuja tuloksia voidaan viedä _MYYDÄ_ jonnekin.

Siis Ruotsin malliin vaikkapa ?:
http://sv.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rnkraft_i_Sverige :
Barsebäcks kärnkraftverk
Barsebäck 1 (kokvattenreaktor, 630 MW, driftstart 1975, avstängd 1999)
Barsebäck 2 (kokvattenreaktor, 630 MW, driftstart 1977, avstängd 2005)
Ringhals kärnkraftverk
Ringhals 1 (kokvattenreaktor, 860 MW, driftstart 1976)
Ringhals 2 (tryckvattenreaktor, 870 MW, driftstart 1975)
Ringhals 3 (tryckvattenreaktor, >1000 MW, driftstart 1981)
Ringhals 4 (tryckvattenreaktor, c:a 1000 MW, driftstart 1983)

Oskarshamns kärnkraftverk
Oskarshamn 1 (kokvattenreaktor, 500 MW, driftstart 1972)
Oskarshamn 2 (kokvattenreaktor, 630 MW, driftstart 1975)
Oskarshamn 3 (kokvattenreaktor, 1200 MW, driftstart 1985, 1450 MW efter effekthöjning 2009)
Forsmarks kärnkraftverk

Forsmark 1 (kokvattenreaktor, 1018 MW, driftstart 1980)
Forsmark 2 (kokvattenreaktor, 1028 MW, driftstart 1981)
Forsmark 3 (kokvattenreaktor, 1230 MW, driftstart 1985)

Sattumalta sateetkin ovat langenneet Ruotsin puolelle ja suomalaiset vesivoimalat jäävät kuivilleen.

No - onneksi sähkö siirtyy noin 5 % häviöteholla. Suomalaiset maanpetturi- 'vihreät' eivät ole saaneet aikaan sähkön TUONTIKIELTOA - vain VIENTIKIELLON. Tarpeeton kielto sinänsä - suomalainen tuuli- bio- ja aurinkosähkö on hinnaltaan täysin kilpailukyvytöntä.
Tarkoitus on tehdä Suomesta luontoreservaatti saksalaisille "luonnonystäville".

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

”Ydinvoima ei ole ylipäätään demokraattisen valtion energiaratkaisu, The Economist jatkaa.

Ydinvoimaa ei kuitenkaan rakenneta missään ilman valtioiden tukea. Kansalaiset maksavat kaikki ydinvoiman välilliset tuet. Ydinvoima ei ole kaupallisesti eikä eettisesti edullinen energiavaihtoehto missään muualla kuin – Suomessa.

Ilmeisesti Suomessa ajatellaan, että ydinosaaminen on vientivalttimme Kiinaan ja Venäjälle.

Epädemokraattisissa maissa alkaa olla pitkät perinteet lyhytnäköisessä ajattelussa, jossa ei tarvitse kantaa vastuuta kansalaisille, omistajille eikä yhteiskunnalle.”

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-3...

Ydinvoima on riski hyvinvoinnille :

”Ydinvoiman yhteiskunnalle aiheuttamat haitat voidaan silti ottaa huomioon veropolitiikassa, josta EU-maat päättävät yhä itsenäisesti. Radioaktiiviselle jätteelle tulisi asettaa riittävän suuri haittavero. Näin valtio ei antaisi ydinvoiman tuottajille suhteetonta kilpailuetua muihin yrityksiin ja energiantuotantotapoihin nähden.

Tämä korjaisi kilpailua heikentävän markkinoiden vääristymän ja kannustaisi samalla yrityksiä investoimaan puhtaampaan teknologiaan. Haittaverosta saatavalla tulolla voitaisiin valtion budjettia rasittamatta tukea uuden, puhtaan teknologian kehittämistä. Tuen maksajia olisivat siis ydinsähkön käyttäjät, eivät kaikki veronmaksajat.”

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Ydinvoima+...

Ministerin mielestä ydinvoima ei kannata taloudellisesti - HS: "kysykää keneltä tahansa asiantuntijalta":

http://www.talouselama.fi/uutiset/ministerin+miele...

”Vaihtelevatehoisen uusiutuvan energian kasvu on tehnyt ydinvoiman käyttämisestä aiempaa hankalampaa. Laajamittainen ydinvoiman ja uusiutuvien yhteiskäyttö samassa verkkojärjestelmässä ei ole lainkaan mahdollista.”

http://www.ydinvoima.fi/talous/ydinvoima-ja-uusiut...

Kapitalismi tappaa ydinvoiman? :

http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153312-kapi...

Ville Niinistö: Pyhäjoen ydinvoimahanke kaatuu puolessa vuodessa :

http://yle.fi/uutiset/ville_niinisto_pyhajoen_ydin...

Energiakäänne – Ydinvoima hoidettu, seuraavaksi hiili? :

http://www.sitra.fi/blogi/lahienergia/energiakaann...

WWF: Ydinvoimaratkaisu antaa vision tulevaisuudesta – harkintaa tarvitaan:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvu...

”Sinivihreä hallitus ei suosi ydinvoiman lisärakentamista ainoastaan peukaloimalla sähköennusteita. Päästökaupan kautta Suomen neljä ydinvoimalaa keräävät vuosittain tukiaisia satoja miljoonia euroja. Hallitus tukee ydinvoimaa myös sillä, että ydinvahingon vastuuta rajoitetaan. Myös tämä merkitsee vähintään satojen miljoonien eurojen vuotuista piilotukea ydinvoimalle. Ydinsähkön todellinen hinta olisi moninkertainen, jos tuotannon riskit huomioitaisiin. Energiamarkkinat ovat tukipolitiikalla vääristyneet.”

http://www.vasemmisto.fi/puheet/puheita-2010/ydinv...

Ydinvoiman olemassaolo kaventaa elämisen tilaa ja mahdollisuuksia moninaisiin elämäntapoihin, sillä ydinvoima ylläpitää (väki)vallan ja asiantuntijuuden keskittämisen tarvetta hamaan tulevaisuuteen. Voimakkaan radioaktiivisia materiaaleja voidaan käyttää kiristyksen välineenä etujen tai vallan haalimiseksi (oli kiristäjänä sitten keskusvalta tai jokin muu terroristiryhmä). Harva haluaa asua ydinvoiman määrittämässä yhteiskunnassa.

Amory Lovins uskoo siihen, että ydinvoiman kalleus ja epäkäytännöllisyys ajaa sen pois markkinoilta ja sitä kautta poliittisista agendoista [27]. Markkinalogiikan painottaminen varmasti heikentäisi ydinvoiman asemaa, sillä ydinvoima ei ole vapailla markkinoilla taloudellisesti kannattavaa. Markkinamekanismeihin perustuva ympäristöongelmien säätely taas voi aiheuttaa muunlaista katastrofaalista ympäristötuhoa.

Esimerkiksi markkinaperusteinen hiilikauppa voi kiihdyttää metsämonokulttuurien istutusta ja arvokkaiden biotooppien katoamista. On toisaalta vaikea kuvitella, kuinka täysin valtioista vapaa markkinatalous ylipäätään toimisi, sillä markkinatalous edellyttää lukuisia sopimuksia valtioiden välillä [28]. Viime aikoina on myös jälleen nähty, että maiden hallitukset pelastavat veronmaksajien rahoilla rahatalouden tärkeitä toimijoita, kuten pankkeja. Kyse ei siis ole varsinaisesti vastakkaisista voimista, vaan suuryritykset ja valtiot jakavat hyvin pitkälle samanlaisen arvomaailman. Ne pyrkivät markkinaosuuden, vallan ja taloudellisen hyödyn maksimointiin suurimpien osakkeenomistajiensa hyväksi.

http://www.vaaris.org/5/ydinvoima.htm

Ydinvoima on kallis, tarpeeton ja riskialtis energiamuoto :
Ydinvoiman tai pitäisi sanoa atomivoiman käytöstä on liikkeellä erilaisia tietoja. Niiden todenperäisyys selviäsi kansalaisille parhaiten, kun asiasta käytäisiin avointa julkista keskustelua, jossa asiasta eri mieltä olevat saisivat tuoda kantansa esille. Näin ei Suomessa valitettavasti ole tapahtunut ja siitä johtuen suuret energiayhtiöt voivat edelleen yrittää rakentaa atomivoimaa, joka on monissa Länsi-Euroopan maissa kansalaiskeskustelun perusteella hylätty.

Atomivoiman sanotaan tuottavan päästötöntä energiaa. Kuitenkin saksalaistutkimusten perusteella atomivoima tuottaa ilmaan enemmän hiilidioksidia kuin maakaasun käyttö. Tämä johtuu sekä atomivoimalan rakentamisesta että uraanin louhinnan päästöistä.

Atomivoiman rakentamista perustellaan myös työllisyyden paranemisella.
Atomivoima työllistää kuitenkin selvästi vähemmän kuin uusiutuvien energialähteiden käyttö.

Atomivoimalla tuotetun energian väitetään olevan edullista. Väite on kaukana todellisuudesta. Atomisähkön tuotannossa suuri osa kustannuksista siirretään tuleville sukupolville ja jo nykyisille veronmaksajille.

Jo aikoja sitten on selvitetty, että jos atomivoimaloiden riskit hinnoiteltaisiin kuten muun yritystoiminnan riskit, olisi atomisähkön tuotanto kannattamatonta. Eduskunta on siksi siirtänyt ydinvastuulailla kustannusvastuuta vakavan atomivoimalaonnettomuuden sattuessa veronmaksajille. Voitot sähkön tuotannosta ovat siis yksityisiä, mutta suuronnettomuuden sattuessa kansa maksaa jälkien korjaamisen.

http://sydaby.eget.net/kil/kekustelu.htm

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Tuulivoimatuet kasvoivat – metsähaketuet romahtivat

Viime vuoden kolmannelta neljännekseltä syöttötariffijärjestelmän mukaisia uusiutuvan energian sähköntuotannon tukia maksettiin noin 8,2 miljoonaa euroa, mikä oli noin miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2012 vastaavalta ajanjaksolta. Viime vuoden toiseen vuosineljännekseen verrattuna tuulivoimatuet kasvoivat 0,6 miljoonalla eurolla 6,4 miljoonaan euroon ja metsähakkeen tuet pienenivät 2,7 miljoonalla eurolla noin 1,7 miljoonaan euroon."

http://www.motiva.fi/files/8525/Tuulivoimatuet_kas...

"Ydinvoimayhtiöt lypsävät valtavia tukiaisia päästökaupasta:

Ydinvoimayhtiöthän ovat Suomessa korostaneet, että ydinvoimaa rakennetaan markkinaehtoisella rahoituksella, ilman yhteiskunnan tukea.

Tämä pitikin paikkansa vielä 2003, jolloin Teollisuuden Voima TVO allekirjoitti ranskalaisen Arevan kanssa sopimuksen Olkiluoto kolmosen rakentamisesta Eurajoelle.

Asiat muuttuivat 2005, jolloin EU käynnisti hiilidioksidin päästökauppansa. Enää ei ydinvoima voi paistatella markkinaehtoisuudella, sillä EU ja valtio tukevat ydintuotantoa massiivisesti, ja päästökauppa on nostanut ydinvoiman taloudellista kannattavuutta vahvasti.

Tämä on yksi syy, miksi Suomessa on yhtäkkiä halukkaita ydinvoimainvestoijia jonossa ja niitä on tulossa jopa Saksasta saakka.

Helsingin Sanomien teettämien laskelmien mukaan Suomessa tällä hetkellä tuotannossa olevat neljä ydinvoimalaa keräävät vuosittain päästökaupan kautta tukiaisia puoli miljardia euroa eli noin 500 miljoonaa."

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ydinvoimayhti%C3...

Bioenergia kannattavaksi sivutuotteilla :
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/bioenergia+kan...

Älykäs sähköverkko jo totta Anjalassa - bioenergian tuotanto kannattavaa:

http://www.ksao.fi/?d=7474

Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa kestävästi ja kannattavasti:

http://www.metla.fi/uutiskirje/bio/

Bioenergiaa kestävästi ja kannattavasti Hämeessä:

http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMKJulki...

Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta :

http://www.tukinetti.net/kehittaeminen/29-bioenerg...

Sitran selvitys: kotimaisten polttoaineiden käyttö kannattavampaa kuin ulkomaisten käyttö :
http://www.bioenergia.fi/default.asp?sivuId=30313

Suomen olosuhteissa kannattavin uusiutuvan energian lähde on puuperäistä :

Opinnäytetyö : Anna Saarela : Bioenergiaa metsästä –oppimisympäristö :

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38582...

Käyttäjän sirpakauppinen kuva
Sirpa Kauppinen

Tänään aamukoulussa esiteltiin HSY:ssä eri vaihtoehtoja biokaasun hyödyntämiseksi. Kaikki vaihtoehdot saavat tukia.

Selkeästi veronmaksajille edullisin on kuitenkin biokaasun myyminen Gasumille. Siihen on kaksi syytä:

A) Näin kaasulle saadaan paras hinta. Ja jos HSY:n hallitus ei valitse selkeästi edullisinta vaihtoehtoa, se tuhlaa veronmaksajien rahoja. Tämä olisi varsin vastuutonta tietäen taloustilanteen.

B) HSY:lle eli kunnille eli veronmaksajille ei tule kaasun myynnissä riskiä.

Jos vaikkapa hankimme uuden leasing-moottorin kaasuvoimalaan, meillä jää riski moottorin toiminnasta. Edellinenkään ei toiminut ihan yhtä hyvin kuin piti, vaikka toimi silti aika hyvin. Onhan insinöörien kiva leikkiä moottoreiden ja oman tuotannon kanssa, mutta ei siinä ole mitään järkeä kuntatalouden kannalta.

Hyvä kysymys on se, miksi ihmeessä julkisyhtöisöjen tulisi itse tuottaa kaikki aina sähköstä ja lämmöstä lähtien?

Suomessa on yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet energian ja polttoaineiden tuotantoon, tuntevat alan bisneksen ja osaavat sen hoitaa tehokkaasti. Ja kantavat riskin, mikä ei veronmaksajille kuulu.

Tässä tapauksessa HSY:n kannattaa tuupata biokaasu sellaisenaan Gasumille - ja Gasum maksaa. Se on Gasumin ongelma, mihin se käyttää biokaasun, ja se alan yksityiselle yritykselle kuuluukin. Uskon, että mikäli Gasum maksaa biokaasusta hyvin, Gasumilla on sille myös markkinansa.

Asiaa esiteltiin hyvin tänään aamukoulussa, jossa et ollut paikalla. Tarkentavia lisätietoja tulee vielä ennen päättävää kokousta, joten odotan itsekin näitä ennen aivan lopullista päätöstä. Sillä päätöksenteon on perustuttava faktoihin.

Käyttäjän sirpakauppinen kuva
Sirpa Kauppinen

Tuista voisi kirjoittaa paljonkin. Suomi on hyvin kaukana vapaasta markkinataloudesta: verot, taksat ja tuet ohjaavat eri asioiden kannattavuutta voimakkaasti. Neutraalia kilpailutilannetta ei ole.

Merkityksellistä on, että verot, taksat ja tuet ohjaavat sellaiseen suuntaan joka

A) Vähentää ympäristölle ja ihmisille aiheutuvaa vahinkoa.

B) Ohjaa vähentämään uusiutumattomia resursseja, sillä siihen pohjautuva talous tai bisnes ei ole pitkän päälle kestävällä pohjalla.

C) Tukee kilpailukykyä. Esimerkiksi resurssien vähetessä ne valtiot, joilla on myydä teknologiaa joka perustuu uusiutuviin resursseihin, pärjäävät tulevaisuudessa.

Lainatakseni Barac Obamaa:
”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy.”

Toimituksen poiminnat