*

Terhi Koulumiehen blogi

Suomeen tarvitaan järkevän ympäristöpolitiikan osaajia

Kaikki vastuullisesti ajattelevat ihmiset haluavat suojella luontoa ja ehkäistä kasvihuoneilmiötä. Näkemyserot koskevat keinoja, joilla tavoitteisiin päästään. Suomessa olisi syytä tutkia kriittisesti jo tehtyjä ympäristöpoliittisia linjauksia ja uudelleenarvioida niiden hyödyt ja haitat. Tämä koskee paitsi energiapolitiikkaa myös muita päätöksiä, jotka on tehty Suomessa ja EU:ssa ympäristönsuojelun nimissä. Itseäni kiinnostaa erityisesti jätepolitiikka, koska olen jäsenenä pääkaupunkiseudun jäte- ja vesikuntayhttymä HSY:n hallituksessa.

 

Olen aikaisemmin kirjoittanut tässä blogissa biojätteestä ja siitä, kuinka älytöntä ja kallista sen nykykäsittely on. Kun suomalainen kerää banaanit paperipussiin ja vie ne erilliseen biojätesäiliöön taloyhtiön pihalle, hän vilpittömästi toivoo tehneensä ympäristöteon. Lisäksi hän arvelee säästäneensä taloyhtiön jätekustannuksia laijtellessaan jätteen vaaditulla tavalla. Kumpikaan luulo ei valitettavasti pidä paikkaansa.

 

Ensinnäkin kustannukset - mitä useampaan laatikkoon jätteet lajitellaan kerrostalon roskiskatoksessa, sitä kalliimmaksi niiden kerääminen tulee. Kun erilaiset jäte-erät erilliskäsitellään, siitä koituu myös lisäkustannuksia. Ylivoimaisesti halvinta olisi kerätä kaikki roskat yhteen laatikkoon ja kipata ne Vantaan uuteen jätteenpolttolaitokseen, jossa ne poltetaan hyötyenergiaksi.

 

Biojätteen mädättäminen kaasuksi on niin kallista, että mädättämön rakentamista ei voi kutsua edes investoinniksi - voimalalla ei ole takaisinmaksuaikaa, vaan se tuottaa kustannuksia käytössäkin. Biojätteen maaduttaminen mullaksi myytäväksi vapailla markkinoilla on myös kannattamatonta. Muutenkin mädäte on huonolaatuisena päätynyt lähinnä kaatopaikkojen jälkihoitoon. Kompostointi onkin järkevää vain mökeillä tai omakotitaloissa, joissa mullan voi ripotella omaan kotikäyttöön kukkapenkkiin.

 

Nuo biojätteen erilliskeräyksestä ja erilliskäsittelystä aiheutuvat kustannukset maksaa kaupungin asukas. Jätemaksut eli asumisen hinta halpenisi, jos niistä luovuttaisiin. Yllättävää kyllä biojätteen polttaminen vähentäisi myös kasvihuonekaasuja.

 

Jätekeräysyritys Rosk'n Rollin teettämässä selvityksessä (http://www.rosknroll.fi/@Bin/2019170/Bioj%C3%A4tteen%20elinkaarianalyysi%20korjattu%2015%206%202010.pdf)  vertailtiin neljän eri käsittelyketjun aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä: mädätys Ämmässuolle rakennettavassa biokaasulaitoksessa, mädätys Forssan biokaasulaitoksessa, Mädätys Munkkaalle mahdollisesti rakennettavassa biokaasulaitoksessa sekä poltto sekajätteen mukana Longmåssebergenin jätteenpolttolaitoksessa.

 

Poltto sekajätteen mukana on ilmaston kannalta mädätystä selvästi parempi. Jätteenpolttolaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä, joilla pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Selvityksen mukaan biojätteen erilliskeräyksestä ei ole ympäristö- tai taloudellista hyötyä. Biojätteen erilliskeräyksestä luopuminen ja sen kerääminen sekajätteen mukana vähentäisi myös keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasuja.

 

Nyt joku epäilemättä kommentoi, että biojätettä ei voisi polttaa jätteenpolttolaitoksessa, koska siinä on paljon kosteutta. Se ei pidä paikkaansa. Biojätettä poltetaan jätevoimaloissa mm. ympäristöpolitiikan edelläkävijämaissa Ruotsissa ja Saksassa. Olen myös käynyt henkilökohtaisesti tutustumassa Vantaan uuteen jätevoimalaan. Kysyin siellä, onko voimalassa mahdollista polttaa biojätettä, ja vastaus oli kyllä. Kuulemma ainoa syy miksi niin ei tehdä, on Suomessa aikoinaan valittu poliittinen linjaus. Kosteus ei voimalassa haittaa, itse asiassa nykyinen sekajäte on ilman biojätettä niin kuivaa, että sekaan lisätään kuulemma hieman vettä.

 

Jätelakia pitäisikin muuttaa ainakin näiltä osin. Onko käynyt niin, että Vihreät ovat päässeet kirjoittamaan ympäristälainsäädäntömme omista ideologisista lähtökohdistaan ilman, että muut puolueet ovat kyseenalaistaneet tarpeeksi päätösten faktapohjaa ja vaikutuksia?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Matias Härkönen

Korhola olisi kuitenkin omien sanojensa mukaan ollut käytettävissä ympäristöministerin tehtävään. Hän olisi varmasti siihen tehtävään ollut juuri oikea henkilö ja yksi suomen osaavimmista alallaan.

Mutta kun stubb päätti pelata paikan omille kavereilleen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ympäristöministeri joka on kunnostautunut juuri ympäristösuojelun vastustamisessa? Kertoo arvoistasi jonkin verran.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Talvivaarasta näki ettei vihreä ympäristöministeri ympäristöstä välittänyt, ei kyllä taloudestakaan.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"On aivan selvää, että kaikki vastuullisesti ajattelevat ihmiset haluamme suojella luontoa ja ehkäistä kasvihuoneilmiötä. Näkemyserot koskevat keinoja, joilla tavoitteisiin päästään."

Vastuullinen ihminen ei uhraa luontoa tarpeettomasti kuvitteellisten uhkien, kuten ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpeämisen aiheuttaman katastrofin vuoksi.
kun hypoteettisia uhkia näin kytketään useita sarjaan, niin mikä on totetumisen todennäköisyys,
lähes nolla,
empiriakin osoittaa sen toistaiseksi olevan nolla.

esitetyt tulevaisuuskenaariot eivät ole edes äärimmäisen alkuarvoherkkiä extrapolointeja (trendin jatkaminen), vaan kokonaan tekaistuja.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Onko käynyt niin, että Vihreät ovat päässeet kirjoittamaan ympäristälainsäädäntömme omista ideologisista lähtökohdistaan ilman, että muut puolueet ovat kyseenalaistaneet tarpeeksi päätösten faktapohjaa ja vaikutuksia?"

On, nimenomaan näin olette päästäneet tapahtumaan.

Teidänkin puolueessa on jo kaksi vaalikautta vallinnut käsittämätön viherhurmos, ettei mikään vihreydellä perusteltu asia voi olla pahasta ja se on aina käännettävissä talouden vetojuhdaksi vaikkei mikään siihen viittaa,
ollaan vain niin kovassa tahtotilassa ettei perustelluille numeroille jätetä tilaa, tiedossa olevia fataaleja ongelmia vain työnnetään eteenpäin naivisti luottaen, että kyllä se siitä sitten jotenkin "tulevaisuudessa", maatamme "rakennetaan" utopian varassa.

Minäkin olen yli kaksikymmentä vuotta odottanut näitä talouspolitiikasta ja fysiikasta irrationaalisa tulevaisuuden ongelmanratkaisijoita, eipä ole näkynyt, miten pitkään maa kestää teollisuuden alasajoa ja velaksi syömistä luottaen, että kyllä se sitten "tulevaisuudessa tulevaisuuden uusilla tekniikoilla".

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Blogin otsikon kanssa täysin samaa mieltä! Mutta sisältö on osin jopa sitä "muunnettua totuutta"

Olet oikeassa että Ruotsi ja Saksa ovat edelläkävijämaita. Mutta tiesitkö että Ruotsissa biojätteen käsittely biokaasulaitoksessa on silti kymmenkertaistunut vuodesta 2005 (30 000t) vuoteen 2013 (307 000t) [1]? 2013 Ruotsi tuotti biojätteestä mädättämällä 580 GWh energiaa (edellisvuodesta kasvua 73 GWh).

Saksassa puolestaan biojätteestä tuotettiin vuonna yli 1,2 TWh biokaasua [2] (ylittää Helsingin kotitalouksien energiankulutuksen). Biojätteen mädätys on siellä kasvanut vuodesta 2010, ja ennustetaan yhä kasvavan. Saksassa muuten on yhteensä yli 10 000 biokaasulaitosta, jotka tuottavat (pääosin maissista) yli 41 TWh energiaa (vastaa noin kolmea Olkiluoto 3:a).

Voisitko antaa vaikka linkin johonkin laskelmaan, jossa biokaasulaitos todetaan kannattamattomaksi?

Poltto ei ole varmastikkaan huonoin vaihtoehto, ja "yhden astian tekniikka" tuo etuja. Poltossa menetetään biojätteen typpiravinteet, jotka voidaan hyödyntää biokaasulaitoksen mädätteestä (tässä riittää vielä kehitettävää). Typpilannoitteiden valmistus on todella energiaintensiivistä, joten biokaasutus tarjoaa myös piilotettuja energiansäästöjä, jotka voivat olla huomattavia.

Aihe on kiinnostava ja aion väittämiisi tutustua. Olen valmis syömään sanani jos biojätteen poltto osoittautuu kaikin puolin mädätystä kannattavammaksi. Toivoisin että myös sinä olisit oikeasti valmis tutustumaan aiheeseen myös toisesta näkökulmasta.

[1] http://www.iea-biogas.net/country-reports.html?fil...

[2] http://www.iea-biogas.net/country-reports.html?fil...

Käyttäjän JuhaniKleemola kuva
Juhani Kleemola

Asiaa! Jätteenpolttoa on vastustettu ns. ympäristöpoliittisista syistä jo vuosikymmeniä. Pahimmillaan biojätteet on kerätty kaatopaikalle mätänemään ja "maisemoitu" asfalttikerroksen alle. Samalla lämpövoimalaitoksiin on tuotu laivalasteittain kivihiiltä. Ei järjen hiventäkään.

Sama meno jatkuu edelleenkin. Yksi tehokkaimmista keinoista vähentää kasvihuobepäästöjä olisi kuivattaa metaania tuottavia soitamme ja vanhojen metsien tilalle istuttaa täysin uusia, nuoria metsiä. Punavihreän ympäristöpolitiikan mukaan tällaiset toimet olisivat vääriä, vaikka ne olisivat tehokkaita tapoja vähentää metaanin syntymistä ja edesauttaa hiilidioksidin vähentämistä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Energia-asioita on hoidettu Suomessa hyvin lukuunottamatta tuulivoiman hyödyntämistä sähköntuotannossa. Uusiutuvalle energialle, lähinnä käytännössä vain tuulivoimalle säädetty avokätinen syöttötariffi olisi saanut jäädä säätämättä.

"Tuulivoimahankkeet ovat viime ja tänä vuonna lähteneet liikkeelle myönteisellä tavalla, mutta niiden etenemistä haittaavat yhä liian monimutkaiset ja raskaat kaavoitus- ja luvitusmenettelyt. Hallinnollisten esteiden raivaamiseksi olisikin tärkeätä löytää ratkaisuja Tarastin selvitystyön pohjalta." http://www.epressi.com/tiedotteet/metsatalous/toim...

Tässä esimerkki teollisuuden normaalista edunvalvonnasta ja lobbauksesta tuulivoiman edistämiseksi! Tarastin komitean raportin mukaista esteiden poistamista vaaditaan uudestaan ja uudestaan toteutettavaksi! Teollisuus on tottunut saamaan Suomessa tahtonsa läpi? Lähellä asuvien asukkaiden valitukset tuskin paljoa vaikuttavat mihinkään. Aikaisemmin on selvitetty tuulivoiman kannatuslukuja ja on selvitetty kirjallisin kyselyin lähistöllä asuvien mielipiteitä tuulivoiman suhteen? Kelan rekisteristä voidaan tarkistaa lisäksi asukkaiden ikäjakauma, lasten lukumäärä, työssäkäyvien osuus, sairaushistoria jne. Kansainvälinen verkosto ja tietopankki neuvoo suhtautumaan vastaan tuleviin kysymyksiin systemaattisesti, yleisötilaisuuksissa kartoitetaan ihmisiä askarruttavat kysymykset, joista sitten takahuoneissa keskustellaan, koska ovat lähes varmoja siitä, että näillä yksittäisillä esille nostetuilla kysymyksillä ei olisi merkitystä, korkeintaan sen verran, että muutetaan lakia ja säädöksiä niin, että niistä kysymyksistä ei tarvitse enää puhua. Vrt. Tarastin komitean raporttia, tai kuten yllä paremmin ilmaistaan, "...niiden etenemistä haittaavat yhä liian monimutkaiset ja raskaat kaavoitus- ja luvitusmenettelyt." 

http://www.farms.com/ag-industry-news/turns-out-th... "The study did find a relationship between wind turbines and annoyance, though. The findings show that the louder the noise created by the turbines while operating, the more people became annoyed. Not only was the noise an issue of compliant, but also vibrations, blinking lights, and shadows cast by the turbines. The study did find a statistical link between annoyance and exposure to increasing levels of wind turbine noise, particularly when measurements exceeded 35 dBa."

Esimerkistä käy, miten ihmisiä manipuloidaan tällaisilla tutkimuksilla, tutkimukset eivät ole vertaisarvioituja, kuitenkin annetaan otsikossa ymmärtää, että on laajalla otannalla selvitetty sairastumisten ja tuulivoimamelun yhteyttä ja todetaan otsikossa, että suoraa yhteyttä ei olisi löytynyt (kuten aina teollisuuden tilaamissa tutkimuksissa), mutta kun selvittää tutkimusta pidemmälle löytyykin jo yhtä ja toista, puhutaan tuulivoimamelun häiritsevyydestä ja etenkin 35 dBa:n ylittävästä melun osalta? Eli on sittenkin löydetty yhteyttä...

Tutkimuksessa on keskitytty yli 18 vuotiaisiin ja todetaan, että tutkimus ei koskisi infra- ja matalataajuusmelua lainkaan. No infraäänet nyt vaan sattuisi olemaan tuulivoimamelun osalta vakavin terveysriski amplitudimodulaation ohella! Lopuksi todetaan, että näitä asioita tutkitaan vielä ja kestää vielä ainakin vuoteen 2015 asti ennen kuin asioista voidaan mitään lopullista raporttia antaa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Jos todella näin on, olen menetellyt jo pitkään täysin väärin. Lajittelen kaiken jätteen. Tosin meillä ei täällä pohjoisessa ole jätteenpolttolaitosta. Biojätteet mullaksi ja kasvimaalle.

Saksassa biojätteen mädättämisen yleisyys johtuu siitä, että sitä tuetaan. Saksassahan on melkein jokaisen navetan kulmalla biokaasulaitos.

Vihreät aikanaan torppasivat aikanaan Martinlaakson jätteenpolttolaitoksen.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vihreätkin perustelivat sitä sillä, että jätteenpoltto ei kannusta sen tuottamisesta luopumiseen, vaan voi käydä päinvastoin, joten ongelmaan pitää löytää taas tulevaisuuden tekniikoilla abstrakti, mutta "parempi" vaihtoehto ja siihen asti läjitetään,
poltetaan vaikka Lapista asti raahattuja risuja lämmöksi, mutta ei talousroskia.

Ei, jätteenpoltostakaan ei tule himoittua bisnestä joka hamuaa raaka-ainetta keinolla millä hyvänsä jos sitä ei keinotekoisesti tehdä sellaiseksi reippaasti ylimitoitetulla tuella.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Valitettavasti Koulumies taitaa kyllä olla asiassa hieman pihalla.

Märän biojätteen (kuiva-aine 25%) lämpöarvo poltossa on n.3 MJ/kg, samasta biojätteestä mädätyksessä tuotettavan metaanin lämpöarvo on noin kaksinkertainen 5-6-MJ/kg

Poltossa menetetään biojätteen typpi ja fosfori (tuhkassa epäpuhtauksia) jotka ovat arvokkaita lannoitteita ja biokaasulaitoksen mädätteessä tuovat huomattavaa energiasäästöä kun niillä korvataan fossiilisilla tuotettuja lannoitteita. Koulumiehen linkkaamassa tutkimuksessa tätä oli kyllä spekuloitu, mutta ei otettu lainkaan huomioon laskuissa.

Biojätteen erilliskeräys ei maksa yhtään enempää kun se hoidetaan samalla kertaa sekajätteen kanssa kaksisäiliöisellä jäteautolla. Koulumiehen tutkimuksessa biojätteet käytiin keräilemässä ERIKSEEN kerran viikossa... Kaksisäiliöiset jäteautot ovat tavallisia jo Suomessakin.

Positiivista on, että HSY:n hallituksessa taitaa olla myös niitä järkeviä ympäristöpolitiikan osaajia, kerran mädätyslaitos on aikanaan päätetty rakentaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Juu, ei Koulumies oikein ymmärrä mitä tuon suhteen ajaa, mutta se ei näytä useimpia kommentoijia kiinnostavan. Johtunee siitä, että esille nostettu vihollinen (vihreät) on oikea ;)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Suomessa Vihreät ja Kepu ovat Suomen ympäristölait kirjoittaneet. Ja olihan ympäristöministerinä jossain vaiheessa RKP. Kokoomuksella on ensi kertaa nyt ympäristöministerin salkku.

Ei ole kovin vakuuttavaa politiikkaa, kun ympäristöministeriksi nimitetään henkilö nuorimmasta ja kokemattomimmasta päästä ilman mitään koulutusta tai kokemusta ympäristöasioissa.

Sanni Grahn-Laasonen on valmistunut 2-3 vuotta sitten valt. maisteriksi ja on työkokemukseltaan lähinnä toimittaja tai lehdistöavustaja. Janne Salonenkin olisi pätevämpi kyseiseen virkaan kun huomioidaan koulutus ja työkokemus.

Kun itse mietin omaa työuraani 2-3 vuotta valmistumiseni jälkeen, niin voin todeta, että olin vielä silloin täysin keltanokka ja pentu hoitamaan oikeita ammatillisia tehtäviä, vaikka koulutus olisi riittänytkin.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Eija-Riitan kohtaloksi eurovaaleissa koitui se, että hän oli puolueensa sisällä aivan liian yksin,
julkisia kannanottoja, käytännössä irtiottoja kokoomuksen ilmastopolitiikasta olisi tullut olla huomattavasti useammilta henkilöiltä ja enemmän, Korhola olisi tarvinnut ja mielestäni ansainnut omiltaankin tukea.

Käytännössä tämä vaikeneminen johti siihen, että Korhola menetti rutkasti kokoomuslaisten ääniä, muttei saanut kompensaatiota riittävästi ulkoa,
muistaakseni ilkikurisuuttani pyytelin jo ennen vaaleja anteeksi Korholalta sitä, että hän tullee putoamaan.

Käyttäjän TimoHuhtala kuva
Timo Huhtala

En tiedä jätteenkäsittelytekniikoista juuri mitään. Osaan kuitenkin sanoa ,että tämä aihe liikkuu alueella,jossa vihreän vakaumukselliset periaatteet saattavat ohittaa tarkoituksenmukaisuuden kaikki rajat.Pidän täysin mahdollisena sitä että olemme vuosikausia lajitelleet jätteemme käytännössä oman hyvän mielen saamiseksi, vaikka ympäristömme kokonaiskuormituksen kannalta olisi kannattanut toimia toisin.Mikäli artikkelin faktoina esitetyt tiedot pitävät paikkansa,niin kenestä lajittelun alunperin suunnittelemasta asiantuntijasta on ottamaan rooli,jossa pitää käytännössä romuttaa paatoksella kansalle opetettu lajittelurituaali? Selvennyksenä vielä:olen kaikkia luontoa aidosti suojelevien toimien kannattaja ja ahkera luonnossa liikkuja;tämä pitää mainita todistaen etten ole periaatteellisista syistä vihreitä arvoja dissaamassa,päinvastoin.

Tapani Lahnakoski

Metallin ja lasin kierrätys on ihan hyvä juttu. Ne eivät ole kovin hyvää kamaa polttolaitoksissa. Paperikin palaa ihan hyvin, jos on polttolaitoksia.

Asiallinen kirjoitus ja hyvä, että olet E-RK:n puolella. Valitettavasti Kokoomus on mennyt näissä asioissa hakoteille, vaikka Stubb vielä keväällä kirjoitti varsin järkevästi, tosin vain minun sähköpostiini.

Kun poliitikkona varmaan haluat edistää kannatustasi tällä blogilla, niin annan yhden vihjeen. Kannattaa vastata sinulle lähetettyihin kommentteihin, ainakin muutamaan, niin E-RK:kin tekee.

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Hei, tulin kommentoimaan :)
Jäin miettimään erästä yksityiskohtaa, nimittäin puujätteen muokkaamista pelleteiksi. Niiden polttaminen olisi mahdollista mm. Helsingin Energian voimalaitoksessa ja ymmärtääkseni se olisi jopa taloudellisesti kannattavaa. Asiaa selvitetään HSY:ssä ja odotan lisätietoja mielenkiinnolla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jäin miettimään erästä yksityiskohtaa, nimittäin puujätteen muokkaamista pelleteiksi"

Eikös tämä pelletibuumi ollut joskus kymmenen vuotta sitten, moni yrittäjä pisti paljon rahaa likoon pellettien ja kattiloiden kehittämiseksi joita sitten kaupattiin varsinkin omakotitaloihin ja kun suosio nousi niin kokoomus nosti veron tappiin ja homma lässähti tyypilliseen suomalaiseen tapaan. Taisi monta yrittäjää tehdä siinä konkurssin ja kokoomuksen suosio nousi kateellisen vasemmiston piirissä.

Tapani Lahnakoski

Kiitos, kun tulit kommentoimaan!

Helsinki on valitettavasti pahiten vihreiden talutusnuorassa, joten sinulla on tuhannentaalan paikka pyrkiä tätä nuoraa katkaisemaan, joten unohda nämä pellettiajatukset Helsingin suhteen.

Suomalaista puuta ei kannata polttaa kuin hajautetusti maakunnissa, mihin on lyhyt matka polttoainelähteistä. Helsinki on siis kaikkein huonoin paikka, missä pitäisi puuta ruveta polttamaan vauhdilla rekka minuutissa.

Näillä näkymin hiili sopii Hesalle parhaiten. Sitä jopa roudataan tällä hetkellä ainakin Poriin ja Jyväskylään asti, miksi siis ei Helsinkiin?

Käyttäjän tommijalava kuva
Tommi Jalava

Miksi puujäte pitää varta vasten muokata pelleteiksi? Ei energia siinä lisäänny. Jos ja kun on riittävän iso kattila, kannattaa polttaa puu sellaisenaan eikä käyttää energiaa pellettien tekoon.

Omakotikäytössä pelletit ovat hyvä vaihtoehto vähäisen tilantarpeen ja automatisointimahdollisuuden vuoksi.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Et selvästikään ole aivan täysin asiaa ymmärtänyt. Puupelletit tehdään pääosin erilaisista puunjalostusteollisuuden sivutuotevirroista kuten sahanpurusta ja -lastuista. Niiden hyödyntämiselle löytyi jonkinlainen markkinarako pienemmästä mittakaavasta, kun niitä alettiin puristaa käyttökelpoisempaan muotoon eli pelleteiksi.

Tavanomaisen omakotitalomittakaavan puupolttoaineen eli klapien ja hakkeen (jota tosin käytetään isoissakin laitoksissa ja voimaloissa) jauhaminen sekä puristaminen pelleteiksi ei sen sijaan todennäköisesti olisi kannattavaa.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Olen ollut ympäristön suojelun asialla kuuskytluvun lopun opiskelijaliikkeestä lähtien, pyrkinyt vaikuttamaan sen toteutumiseksi työelämän ratkaisuissa ja nähnyt asiat suurin piirtein samoin kuin sinä tekstissäsi esität. Paljon on asiasta puhuttu poliittisella kentällä paatoksella mutta vailla ymmärrystä, ja kohdennettu yhteinen panostus niin huonosti, että kurjuus on lähes maksimoitunuut niin ympäristön kuin kansalaisten ja talouden kannalta. Olen viime vuodet seurannut Korholan blogia ja ihaillut hänen kykyään ja rohkeuttaan sanoa asiat niin kuin ne ovat. Toivottavasti hän ja sinä jatkatte työtänne järjen käytön sallimiseksi tai jopa sen käytön tekemiseksi pakolliseksi näissä ympäristötalouden asioissa.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Suuri ongelma lienee ihmisen luonteessa, että luonnollinen kehityspolku ei kelpaa, silloin muutoshaluinen aktiivi kärsii riittämättömyyden tunteista, joten hänen täytyy yrittää kuvitella luonnollinen kehityspolku pitkälle tulevaisuuteen ja yrittää oikoa suoraan sinne ja valitettavan usein yleisin työkaluista on sinne aikanaan johtavan luonnollisen kehityspolun estäminen,
eli kun uomaa yritetään "hyppyyttämällä" vauhdittaa luonnolliseen suuntaan,
sitä pakotetaankin poispäin,

vaan hieman jälkikäteen itse aloitteen tekijänkin piireissä aletaan pohtia, että mikähän pontti tässäkin nyt sitten muka oli.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Esimerkki olisi vesistökysymykset, nimittäin luonto korjaa itseään riittävän pitkällä aikajänteellä kun saastuttaminen lopetetaan, luontaiset eliölajit palaavat vesistöihin ennen pitkään, kalakannat elpyvät...

Ihmisen toimet ovat haitallisia ympäristölle yleisesti ottaen, mutta erityisesti vihreiden...

Käyttäjän homonatura kuva
Outi Hoikkala

Ilmankos minullekin, vähäpätöiselle luonnonsuojelualueen omistajalle, tuli tarjous työstä ympäristösuojeluyksikön avustajana, vaikka en ole muuta kuin arvostellut nykyistä ympäristötyötä ja ollut aikeissa tehdä rikosilmoituksen ympäristölain rikkomuksesta, mutta siihen ei nettipoliisin internetsovellus taivu - johtuisiko resurssien leikkauksista?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Poimintoja ja ajatuksia tästä Koulumiehen kirjoituksesta (sen perusteella mitä hän itse kirjoittaa):

1. Koska muuttumassa olevan jätehuollon tämänhetkiset kustannusseuraukset eivät tue biojätteen erilliskeräystä, se myös kannattaa nykytilanteen seurauksena lopettaa.

2. Biojätteen erilliskeräyksen lopettaminen alentaisi asumisen kustannuksia siinä määrin, että se kannattaa erikseen mainita. Tutkailin kerran helsinkiläisittäin tyypillisen taloyhtiön, jossa asuin vuotuista kulurakennetta ja laskin jätehuollon kustannuksiksi (sis. kaikkien jätejakeiden keräyksen) tuolloin luokkaa 10 euroa / asukas olevan summan kuukaudessa.

3. Jos investoinnista seuraa käytönaikaisia kustannuksia, ei sillä ole takaisinmaksuaikaa eikä sitä sen perusteella edes voi kutsua investoinniksi.

4. Vantaan jätevoimalassa poltetaan sekajätettä. Orgaanisperäisestä eli biojätteestä erilliskerätään karkeasti kolmannes ja kaksi kolmannesta päätyy sekajätteen joukkoon (tämä minun huomio). Vantaan jätevoimalassa ei Koulumiehen kuuleman ja/tai päättelemän mukaan poliittisen päätöksen vuoksi polteta biojätettä. Kysymys kuuluu, mihin mystisesti päätyy kaksi kolmannesta biojätteestä?

5. Edelliseen liittyen biojätettä poltetaan jätevoimaloissa ilmastopolitiikan edelläkävijämaissa Ruotsissa ja Saksassa. Kävin taas taannoin Ruotsissa ja olen aiemmin asunut Göteborgissa, jossa paikallinen Renova hoitaa sekajätteen polton. Ruotsissa kuitenkin myös biojätteen erilliskeräys on huomattavasti Suomea edellä, mitä Koulumies ei kerro. Biojätteestä tuotettavalla kaasulla kulkee suuri osa kaupunkien julkisen liikenteen busseista sekä jätettä keräävistä keräysautoista. Lukuja kannattaa katsoa Viljami Kinnusen kommentista yllä.

Koulumiehen kirjoitus ei ole aivan paras esimerkki kokoomuksen asiakeskeisestä politiikasta. Se on aivan liian paljon jopa hyvin merkittäviä asiavirheitä sisältävä, minkä voin energiatekniikan diplomi-insinöörin koulutuksella jo ens lukeman perusteella todeta.

Koulumiehen mainitseman Eija-Riitta Korholan kanssa olen ollut hyvin monessa asiassa samoilla linjoilla. Tekisi todellakin mieli olla esimerkiksi Korholan huomista väitöstilaisuutta kuulemassa.

Koska Koulumies linkittää biojäte jätevoimaloihin -kirjoituksensa alkuun Korholan näkemyksen EU:n epäonnistuneesta ilmastopolitiikasta, saattaa lukijalle muodostua assosiaatio siitä, että myös Korhola kannattaa biojätteen erilliskeräyksestä luopumista. Mikäli näin Koulumies tietää asian olevan, pyytäisin Koulumiestä varmistamaan asia, mahdollisuuksien mukaan esittämällä myös linkki Korholan ao. näkemykseen.

Jotenkin minusta tuntuu, etteivät biojätteen erilliskeräyksen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ole noin ilmastopoliittisesti kovinkaan kuuma kysymys, etenkin kun huomioi erilleen lajittelun muut hyötynäkökohdat.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Jep. Vaikka erilliskeräyksen kasvihuonepäästöt eivät olisikaan kuuma kysymys, vertautuvat ne kohtuullisesti energiataseeseen koska päästöt aiheutuvat energian kulutuksesta ja vähennykset energian tuotosta.

Tuosta erilliskeräyksen aiheuttama kustannuksista olisi kiinnostava nähdä kunnon lukuja. Koulumiehen esittämässä konsulttityössä erilliskeräyksen enegiakulut muodostuivat puhtaasti siitä, että biojäte käytiin keräämässä erikseen erillisellä jäteautolla, kun taas polttovaihtoehdossa ne mahtuivat jäteautoon samalla hakukerralla sekajätteen mukana.

Nykyään on kuitenkin kaksilokeroisia jäteautoja, jolloin ylimääräistä keräyskierrosta ei tarvittaisi, vaikka biojäte erilliskerättäisiinkin?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Totta. Olen myös ihmetellyt usein biojätteen keräämistä omilla autoilla, huomioiden Suomen verrattain alhaiset erilliskerätyn biojätteen määrät. Paperin- ja/tai kartonginkeräysautojen konttien etupuolelle pienempi kontti, jonne sivunostimella voi biojätesäiliöt tyhjentää. Ruotsin tapauksessa voin kuvitella, ettei kerääminen omilla autoilla itsessään tuota kovinkaan suurta lisäystä päästöihin, johtuen huomattavasti korkeammasta biojätteen ja muidenkin jakeiden kierrätysasteesta.

Voin yrittää kaivaa esiin mainitsemani taloyhtiön vuosittaiset lukemat muutaman vuoden takaa. Niistä voisi laskea jonkinlaisen arvion tämänhetkisistä kustannuksista. Katsoin että olet myös Tampereella asusteleva. Laitappa mailia httoivone at gmail piste com niin voi näiden asioiden tiimoilla pähkäillä enemmänkin; sinulla kun tuntuu myös perehtyneisyyttä asiaa kohtaan olevan.

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Turun alueen jätteenkäsittely on hyvä esimerkki sen älyttömyydestä. Topinojan kaatopaikalla kerätty polttoon kelpaava jäte pakataan ja ajetaan RUOTSIIN, vaikka 1,5 kilometrin päässä on Orikedon jätteen polttolaitos jonne on investoitu useita miljoonia, kuinka voi olla niin järjen vastaista että jätteet silti myydään Ruotsiin? Ja koko jätteenpolttolaitos suljetaan pian!!!! Kyllä on niin maalaisjärjen vastaista, että puistattaa.

Orikedon jätteenpolttolaitos
Turun jätteenpolttolaitos siirtyi Turun kaupungilta Turku Energialle 1.1.2011, mutta 31.12.2012 jätteenpolttolaitos myytiin TSE:lle, joka vastaa myös laitoksen ympäristölupiin liittyvistä velvoitteista. Käytännön toiminta laitoksella jatkuu ennallaan.

Jätteenpolttolaitoksen toimintaa ja jätteenpolttoa ohjaavat Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 30.9.2009 antama ympäristölupapäätös sekä Vaasan hallinto-oikeuden 17.11.2010 antama päätös. Laitoksella on annettu toiminta-aikaa vuoden 2014 loppuun asti. Jätteenpolttolaitos on toiminut alueella vuodesta 1975 lähtien. Jätteenpolttolaitoksella poltetaan syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä n. 50 000 tonnia vuodessa. Laitos tuottaa Turun kaupungin asukkaille kaukolämpöä noin 100 GWh vuodessa, joka vastaa noin viittä prosenttia lämmön kokonaishankinnasta Turku Energiassa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Nuo esittämäsi (ja googlella tarkistamani) lukemat kertovat paljolti karua faktaa Orikedon voimalaitoksen kannattamattomuudesta, kun niitä verrataan vaikkapa Vantaan jätevoimalan lukuihin.

Orikedon vuosittain polttaman syntypaikkalajittelemattoman jätteen määrä on karkeasti reilu seitsemäsosa Vantaan jätevoimalan vastaavasta. Oriketo tuottaa kaukolämpöä vajaa 100 GWh vuosittain, kun taas Vantaan jätevoimala tuottaa hyödyksi käytettävissä olevaa energiaa noin 15-kertaisen määrän: 900 GWh kaukolämpöä ja 600 GWh sähköä.

Vantaan lukemat Orikedon tapaukseen muutettuna (ja pikkaisen alaspäin pienemmän laitoskoon vuoksi pyöristäen) tarkoittaisi se 130 GWh lämpöä ja 80 GWh sähköä. Lukemista voinee siis päätellä, kuinka huonolla hyötysuhteella vanhalla tekniikalla käyvä Oriketo siis pyörii. Ja huomionarvoisesti kokonaan ilman sähköntuotantoa.

Huomiotavaa on myös se, että olettaen uuden suunnitteilla olevan voimalan kapasiteetiksi kolminkertainen määrä Oriketoon nähden olisivat vastaavat luvut (taas pienemmän laitoskoon vuoksi hiukan alaspäin pyöristäen) 410 GWh lämpöä ja 260 GWh sähköä. Uuden jätevoimalan rakentaminen olisi pitänyt aloittaa siis jo aikoja sitten.

En tiedä jätekuljetuksista Turun alueelle saatavista vientituloista, mutta en edellä olevien lukemien perusteella yhtään ihmettelisi, jos vaikka nykyinenkin ratkaisu eli jätteen rahtaaminen vientipolttoaineena Turusta muualle olisi polttamisen jatkamista Orikedossa taloudellisesti kannattavempaa - puhumattakaan ympäristönäkökohdista.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Biokaasun tuotanto eli mädätys luetaan ilmeisesti valmisteilla olevassa jätedirektiivissä kierrätykseksi.

http://www.talouselama.fi/uutiset/uusi+direktiivi+...

Suomessa ST1 tekee biojätteestä etanolia. Kuinka monessa muussa EU-maassa tehdään samoin? Etanolin valmistaminen biojätteestä olisi jätedirektiivin mukaan energiahyötykäyttöä, mikä olisi jätehierarkiassa alempana kuin kierrätys.

Suomi tietysti vastustaa em. luokittelua, mutta on jäänyt EU:ssa yksin. Tästä voi päätellä, että biojätteen käyttäminen etanoliksi on hyvin vähäistä muissa EU-maissa. Niinpä niillä ei ole mitään ehdotettua jätedirektiiviä vastaan.

Esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Itävallassa on paljon biokaasun tuotantoa ja kahdessa ensin mainitussa jätteenpolttoa. Näyttää siltä, että Suomi tulee taas jyrätyksi, ja ainakin ST1 ja Neste kärsivät. Yksin emme mahda mitään.

Parhaan kuvan tästä EU-hulluudesta saa, kun vertaa ehdotettua jätedirektiiviä uusiutuvan energian direktiiviin: jälkimmäinen kannustaa tekemään biopolttoaineita jätteestä ja tähteistä, mutta ensin mainittu yrittää tehdä siitä vähemmän kannattavaa.

Suomen kaltaisten pilkulleen direktiivejä nuodattavien maiden on mahdoton täyttää velvoitteita, jos direktiivit ovat keskenään ristiriitaisia.

Tapani Lahnakoski

Nämä EU:n direktiivit ym-touhut kummasti kytkeytyvät aina yhteiskunnan tarjoamiin tukiasiin. Mikä on kannattavaa ja mikä ei riippuu siitä, kuinka paljon mitäkin verovarointuetaan ja sitä myötä veroja korotetaan.

Perusvaikuttimena aina tuppaa olemaan ilmaston pelastaminen, johon me emme mitenkään pysty vaikuttamaan, ihan riippumatta siitä, kuinka oikein ilmastomallit ennustavat tulevaisuutta. Menneisyyden ne ovat ennustaneet ihan pieleen.

Kuinka paljon bioetanolin tuottaminen tosiasiassa maksaa, pitäisi tuoda esiin, jos sen tuotantoa kirjoittaja kannattaa. Kustannukset siis ilman valtion tukiaisia.

Fosfori on tietääkseni hyvin rajallinen luonnonvara. Typestä ei ole puutetta. Asiaa tuntemattomana jätteiden käyttö, jossa saadaan fosfori talteen, olisi mielestäni kannatettava.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Minulla ei ole tiedossa mitä suoria tukiaisia etanolintuotantoon saa. Onko sinulla tietoa? Polttoaineen käytön puolella tukiaisia sen sijaan on: energiasisältö- ja CO2-vero ovat alhaisemmat kuin fossiilisilla ja jätteistä valmistetun etanolin saa laskea tuplana biopolttoaineen osuutta laskettaessa.

E85:n hinnan saa, kun jakaa 95E10:n 1,5:llä. Siinä se verotuki taitaa olla. Tuon perusteella voisi päätellä, että etanolin tuotantokustannus on noin 10 snt/l kalliimpaa kuin bensan, mutta tämä ei ole tietoa vaan arvaus.

Kustannukset ovat yksi näkökulma, joka pitää aina ottaa huomioon. Toinen näkökulma on se, mitä vaihtoehtoisia hyödyntämistapoja biojätteellä on, ja mitkä ovat niiden edut ja haitat. Näkemykseni mukaan etanolin valmistuksen vaihtoehto on mädätys. Massapoltto olisi järkevää ainoastaan jättenpolttolaitosten läheisyydessä ja kompostointi on haaskausta. Massapolton kannattavuus voi sitä paitsi olla vaarassa, kun jätedirektiivin kierrätysaste 50% tulee velvoitteeksi. Etanolin valmistusta ei luokiteltaisi myöskään kierrätykseksi, joten sekin olisi vaarassa.

Biokaasutukselle on oma paikkansa, mutta kaasu on käytettävä tuotantopaikalla joko sähkön ja/tai lämmöntuotantoon tai kaasuauton polttoaineena. Biokaasua tuskin kannattaa nesteyttää ja kuljetella mihinkään. Sen sijaan etanolia voi kuljettaa ja varastoida ja sen käytössä voi hyödyntää olemassa olevaa polttoaineiden jakeluverkosta. Lisäksi etanolinvalmistus ei sulje biokaasun tuotanto pois. Mäski etanolinvalmistuksesta voidaan nimittäin mädättää biokaasuksi, ja mädätteeseen jää edelleen kaikki ravinteet.

Eli en osaa antaa vastausta kustannuksiin, mistäpä minä sellaisia liikesalaisuuksia tietäisin, mutta perustelin edellä miksi sekä etanolin että biokaasun tuotannolla on oma paikkansa. Lisäksi molemmat pitäisi luokitella kierrätykseksi, koska molemmissa syöte voidaan hyödyntää kokonaan energiana, ravinteina tai mäski myös rehuna.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Korhola putosi keskityttyään Vihreiden politiikan ja kaiken vihreäksi kokemansa arvosteluun ja muutaman kotimaisen teollisuuslobbaajan tukeman politiikan pönkittämiseen. Korholan toiminta ja blogien - ja politiikan - yksipuolisuus olivat omiaan kannatuksen laskuun.

Korhola ei asetu ehdolle eduskuntavaaleissa. Sinänsä järkevää, eihän hän voi laskea läpimenon varaan. Europarlamenttivaalit söivät vaalikassan. Lisäksi Kokoomuksella on kova työ saada 16 %:n kannatus kasaan. Epäonnistunut hallitustyö syö ääniä, kykypuolueen kannatuksen alamäki on vasta alkanut.
Korholan kannatus ei olisi välttämättä riittänyt muutenkaan, mutta Korholalle paikka kolmenkymmenen edustajan ryhmästä olisi ollut lähes mahdottomuus. Edes isolla rahalla.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Kyllä koko Eurooppaa koskeviksi säädettävillä direktiiveillä voidaan tappaa kaikki järjellinen luonnonsuojelutoiminta, jos niitä kirjaimellisesti sovelletaan Gibraltarilta Utsjoelle, kun jo olosuhteet ja tarpeet Uudenmaan ja Kainuun välilläkin ovat kovin erilaiset. Kierrätystä ja jätteen lajittelua koskevat päätökset pitäisi tehdä lähellä niitä, joita ne koskevat.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Kirjoitin vastineen tähän ja Koulumiehen aiempaan blogiin. Toivon että Terhi tartut haasteeseen.

http://viljamikinnunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18...

Toimituksen poiminnat