*

Terhi Koulumiehen blogi

Viherkatot - riski vai mahdollisuus?

Helsingin yleisten töiden lautakunta päätti loppuvuonna antaa kaupunginhallitukselle linjauksen viherkattojen lisäämisestä kaupungissa. Linjauksen mukaan Helsinki ryhtyy Suomessa viherkattorakentamisen edelläkävijäksi. Jatkossa kaikkiin tasakattoisiin uusiin taloihin, eli käytännössä lähes kaikkiin uusin taloihin, pitää kaavoituksessa ja suunnittelussa tutkia ensisijaiseksi vaihtoehdoksi viherkattoa. Kylmissä talousrakennuksissa ja katoksissa tulee ensisijaisesti olla viherkatto.

 

Ehdotus hyväksyttiin lautakunnassa äänin 5-4. Kokoomuslaiset ja perussuomalainen olisivat toivoneet viherkattojen edistämistä mieluummin vapaaehtoisuuden pohjalta. Meillä on aikaisemminkin säännelty rakentamista epäonnistuneesti energiatehokkuuden nimissä. Säätelyä ei ole tehty terveellisen ja turvallisen asumisen näkökulmasta, siitä näkökulmasta, että kodit olisivat ihmisille hyviä, vaan ideologisin perustein energian säästämiseksi. Seurauksena kosteus- ja homevauriot ovat lisääntyneet. Uusia energiatehokkaita rakennusmenetelmiä on vaikeaa toteuttaa turvallisesti. Ne ovat herkkiä rakennusvirheille ja asumisen aikaisille vahingoille, mistä syystä ne toimivatkin usein paremmin teoriassa kuin käytännössä.

 

Viherkatoissa on sama ongelma. Taustana viherkattoajattelulle on havainto, että ilmastonmuutos etenee ja sään ääriolosuhteet lisääntyvät. Sademäärän arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan, mikä lisää sadevesivirtoja kaduilla. Jostain ihmeen syystä kaupunkisuunnittelijat pitävät sadevesien virtausta kaduilla nykyään elämää suurempana ongelmana. Kun tiedetään, että viherkatot sitovat ja viivyttävät sadevettä, ne onkin alettu nähdä ratkaisuna hulevesien hallintaan.

 

Perinteisesti katot on suunniteltu kalteviksi siksi, että sadevesi valuisi niiltä pois. On toivottu, että sadevesi ei jäisi muhimaan katolle. Viherkatot toimivat päinvastoin. Ne vähentävät sadevesitulvia sitomalla kosteuden itseensä, toisin sanoen pitämällä katot jatkuvasti märkinä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tässä voidaan nähdä riski kosteusvaurioiden lisääntymiselle. Viherkatoista ei ole kovin pitkäaikaista kokemusta Suomen ilmastossa. Etelänmaissa kosteus haihtuu katolta nopeasti auringon porottaessa, mutta meillä sää on pilvistä, viileää ja kosteaa. Viherkatot tulevat pysymään kauan märkinä jokaisen sateen jälkeen. Nähtäväksi jää, kuinka tasakatot kestävät tällaisen jatkuvan kosteusrasituksen.

 

On viherkatoilla hyviäkin puolia. Kaupunkiluonto tasaa lämpötiloja ja ehkäisee kaupunkien lämpösaarekeilmiötä. Runsaasti kasvillisuutta sisältävät viherkatot voivat sitoa pienhiukkasia ja parantaa ilman laatua. Tosin pienhiukkasia on eniten kaupungin keskustassa ja isojen väylien varrella. Viherkattoja taas tullaan rakentamaan uusille asuinalueille, joilla pienhiukkasia ei ole niin paljon. Viherkatot edistävät myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Ne tarjoavat elinympäristön kasveille, selkärangattomille ja linnuille.

 

Viherkattojen kannattajat korostavat, että niiden avulla voidaan vähentää rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutusta. Vastaisin siihen kuitenkin, että jos viherkatoista on taloyhtiöille enemmän hyötyä kuin haittaa, niitä aletaan ajan mittaan rakentaa vapaaehtoisesti ilman kunnan sääntelyä. Pitäisi välttää säätämästä sellaisia rakennusnormeja, joiden toimivuudesta ei ole oloissamme tarpeeksi pitkää kokemusta.

 

Mitä mieltä Sinä olet, onko Sinulle kertynyt käytännön kokemusta viherkatoista? Olisi mielenkiintoista kuulla niistä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Kelläpä niistä täällä mitään kokemusta olisi. Nuo pelot, mistä kerroit ovat enemmän kuin aiheellisia. Taas näyttää, että täysin tutkimatta lähdetään taas ilmastoa pelastamaan. Kuka on laskenut, että viherkatto laskee kerrostalon energiankulutusta ja millä laskukaavalla?

Kukahan se onkaan Helsingin kaupunkisuunnittelun johtajana?

Toinen idioottimainen esimerkki oli päätös sulkea Hanasaaren erinomainen voimalaitos, ei järjen hiventäkään, mutta niin vaan Kokoomuskin oli innolla mukana tässä viherhörhöilyssä. Ei voi ymmärtää.

Metsät tyhjennetään nyt risuista ja kannoista jälleen kerran tutkimatta sen vaikutuksia, miten se vaikuttaa uuden metsän kasvuun.

Ns. nollaenergiatalotkin ovat vielä niin tuore juttu, että ne eivät ole vielä ehtineet pahemmin homehtua, mutta kuinkahan käy.

Millaisia kahluualtaita sitten pitää talojen katoille rakentaa? Kuinka kovan sateen ne kestävät ja mitä tapahtuu, jos tulee vielä kovempi sade, jolloin mullat tulvivat pitkin seiniä kaduille?

Päätöntä touhua.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Näyttää siltä että Helsinkiläiset ansaitsevat böndeltä tulevan pilkan. Muiden maiden energiapelleilyjen nimissä pilataan suomalaisten elämä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Ilmeisesti tasakatoista aihetuneista miljardikorjauksista ei ole opittu mitään ?

Viherkatto voi olla toimiva maakellarissa ja siinäkin vain maisemoinnin takia.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Tämän täytyy olla huonoa pilaa.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Jos viherkatot eivät käy niin miten olisi jos korjattaisiin sadevesi vessanhuuhteluvedeksi. Säästettäisiin puhdas vesi ja sen pumppaamiseen käytettävä energia, kun painovoima hoitaa sadeveden WC-pönttöön. Tietenkin kun sadevesisäiliö on tyhjä, siirrytään automaattisesti vesijohtoverkkoon.

Viherkatto on varmasti hyvä ratkaisu vähentämään hulevesiongelmia. Katsokaas kun se hulevesi tahtoo mennä suoraan jätevesiverkkoon joka taas kuormittaa jätteenpuhdistuslaitosta (suoraasanottuna, pakko päästää sitä itseään vesistöön, kun ei kapasiteetti riitä käsittelemään niin massiivisia vesimääriä). Joku neropatti on aikoinaan päättänyt nimittäin rakentaa paskaputkistot siten, että sinne menee yhdyskuntajäte ja hulevesi.

Kallista olisi putkittaa uudelleen koko jätevesiverkosto joten koetetaan paikata vähän laastarilla vähentämällä hulevesiverkkoon joutuvan veden määrää.

Toisaalta jokien, purojen, ojien virtauma on muuttunut täysin luonnottomaski, kun ympäristö ei enää satella imekkään sitä vettä kuten pitäisi, vaan se valuu pinnoilta suorinta tietä puhdistamattomana lähimpään ojaan (parhaassa mutta myös huonoimmassa tapauksessa). Voitte kuvitella millaista koktailia vesistöön tulee joka sateilla kun sinne tulee yhdyskuntajätettä mutta myös katujen pinnoilla olevaa saastetta. Se taas kerääntyy ravintoketjuun ja ihminen ravintoketjun yläpäässä nautiskelee hyvillä mielin hesan edustalta pyydettyjä ahvenia, vaikka kyseinen ahven voi sisältää melkoisen eksoottisen koktailin erinnäisiä pitoisuuksia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Alvar aalto suunnitteli Keski-Suomen museolle viherkaton/terassin laajennusosan päälle, mutta vaikka terassi jäikin toteutuksesta pois niin kannattaa ottaa oppia mikämeni pieleen sillä tuo katto kuulema vuotaa ikävästi. Viherkattoja kannattaisi oikeasti tutkia ja kehittää ennen kuin määräillään niieden rakentamisesta. Sitten kun on onnistuttu kehittämään toimiva ratkaisu vuotojen estämiseksi sekä veden keräämiseksi kannattaa aloittaa viherkattojen rakentaminen, tosin ulkomailla näyttäisi "viherkatto" olevan vain ohut nurmikerros kuin toisenapihana ilman varpuja ja risuja. Lisäksi kukkien kasvatus parvekkeella tulisi jälleen sallia vaikka se kuvankaunis ja minimalistinen tyhjä julkisivu saisi kirjon kukkivista viidakoista. On tyhmää ettei parvekkeilla saa kasvattaa mitään mikä näkyy yli kateen taikka tulisi yli sen. Tai mistä minä tiedän miten helsingissä suhtaudutaan kukkien ja hyötykasvien parvekkeella kasvattamiseen, Jyväskylässä ollaan aika tiukkoja siitä ettei parvekkeilta saa kaiteen yli näkyä mitään, ei pyykkejä, lyhtyjä tai kasveja.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

On noita tullut, jopa tehtyä Saksan maalla ja toimii, jos tehdään hyvin. Onko Suomen tämän hetkisen halparakennusmiehen ammattitaito hankittu Viron kauppaoppilaitoksissa onkin toinen kysymys.

Voi olla parempi, kun ette ala kokeilemaan moisia väkätyksiä tässä maassa tämän hetkisen rakentajatason ja työnjohtajattomuuden kanssa, kun ei edes linjasaneerauksia saada laadulla tehtyä, vaikka on tavan katto päällä!

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen
Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

miten normaalisti tasamaalla lumi kolataan? ei tarvi erityiskikkoja, eli ihan normisti jos on tarvis.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Jätkäsaaren uudelle asuinalueelle Helsingin ydinkeskustan liepeille tulee taloja, joissa ei ole yksityisiä parkkihalleja ja parkkipaikkoja eikä yksityisiä saunoja saa huoneistoihin rakentaa. On kaavailtu, että Sitran kortteliin on tulossa mm. ekopesula, korttelin yhteinen kasvihuone, kasvisravintola ja ekokirppis ja polkupyöräkorjaamo/vuokraamo.

Ja nyt nämä viherkatot ja katoilla olevat vihannestarhat. Saa nähdä kuka ensimmäisenä lentää katolta timjami- tai salviahuuruissaan

Miksi nämä punavihreät idealistit päästetään pilaamaan hyvällä paikalla sijaitsevaa uutta asuinaluetta utopioillaan ? Kaupungissa tarvitaan sykettä ja tehokkuutta.

Se, mitä tarvittaisiin ovat autohallit ja pesupaikat, venepaikat, kunnon lihaisaa kotiruokaa tarjoavat ravintolat jne. Ja kuka haluaa yleiseen saunaan nauttimaan vaihtelevan alapäähygienian tuottamasta rikkaasta pieneliöstöstä? Kas kun eivät tee pelkästään yhteisvessaa ja suihkuja taloyhtiöihin.

Toimituksen poiminnat