*

Terhi Koulumiehen blogi

Poroja Keskuspuistoon?

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi juuri ehdotuksen Guggenheimin taidemuseosta. Äänestin itsekin museota vastaan, koska mielestäni sellaiseen ei pidä käyttää verovaroja.

Kulttuurihahmo ja poliitikko Jörn Donner totesi aiheeseen liittyen, että sata poroa olisi Helsingille isompi turistimagneetti kuin Guggenheim. Ajatus on mielenkiintoinen. Ryhdyinkin näin pikkujoulun kunniaksi selvittämään, millä ehdoilla pääkaupunkiin olisi mahdollista saada porolauma.

Luonnollisimmalta elinympäristöltä poroille tuntuisi Keskuspuisto. Koska metsän ympärillä on vilkasta liikennettä, porojen asuinalue puistossa pitäisi todennäköisesti aidata. Otin yhteyttä Helsingin rakennusviraston luonnonhoidon suunnitteluvastaavaan ja kysyin, että voisiko Keskuspuistoon istuttaa poroja. Voisiko esimerkiksi Haltialan tilan yhteyteen sijoittaa poroaitauksen vai soveltuisiko sellainen paremmin keskelle metsää?

Luonnonhoidon vastaava piti ehdotusta mielenkiintoisena ja alkoi heti selvittää sitä. Hän ei ollut koskaan kuullut vastaavanlaisista porojen laajemmista tarhauksista eteläisen Suomen alueella. Etelä-Suomessa pidettävistä poroista ei ole myöskään saatavilla erityistä lainsäädäntöä. Hän arveli lopputulemanaan, että porojen tarhaaminen Keskuspuistossa ei varmaan onnistuisi. Porot ovat laumaeläimiä eli niitä pitäisi olla kimpassa useampia ja ne tarvitsisivat hyvin ison aitauksen. Aitauksen sijoittaminen Haltialan tilan yhteyteen olisi ongelmallista siellä nykyisin olevien kotieläinten takia. Metsäalueelle tai sen reunaan aitauksen periaatteessa voisi kuitenkin sijoittaa, tosin sen rakentaminen vaatisi ympärivuorokautisen valvonnan ilkivallan takia.

Mielestäni tässä piilee mahdollisuuksia. Mitä siitä, jos poroaitauksen ympärille tarvittaisiin ympärivuorokautinen valvonta? Se tulisi veronmaksajille huomattavasti halvemmaksi kuin esitetty Guggenheimin taidemuseo. Lisäksi - vaikka ajatus poroista aidatussa elinympäristössä tuntuu erikoiselta, niin sitä vaaditaan nykyään Pohjois-Suomessakin.

Joku ystävällinen sielu liitti minut keväällä Facebook-ryhmään ”Poronhoitoon ei mahdollisuuksia eteläisellä poronhoitoalueella”. Ilmeisesti on niin, että porot ovat tuolla pohjoisessa varsinaisia tuholaisia ja ne ahmivat suihinsa viljelijöiden istutukset ja luonnon jäkäläpeitteen. Lisäksi porot liikkuvat yleisillä teillä vaarantaen liikennettä ja syövät kasvillisuuden tienvarsilta. Paikalliset vaativatkin poronhoitolakia muutettavaksi sellaiseksi, että poronhoito olisi mahdollista vain tarhattuna aitauksessa kuten muutkin tuotantoeläimet.

Helsinkiin ei välttämättä tarvittaisi Donnerin mainitsemaa sataa poroa. Luonnossa nämä sarvipäät elävät laumoissa, joissa on poroja pienimmillään viiden poron porukasta enimmillään usean sadan poron laumaan. Aitauksen pitäisi silti olla iso, sillä porot vaeltelevat päivän aikana kilometrejä etsien märehtimispaikkoja ja vettä. Luonnossa tavattava poro pakenee ihmistä, mutta vankeudessa ne käyttäytyvät uteliaasti.

Kannatankin lämpimästi sen selvittämistä, voisiko Helsinkiin hankkia poroja.

Hyvää pikkujoulua Uuden Suomen lukijoille!


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Sinä Terhi ainakin vältit poliittisen "itsemurhan" toisin kuin tällä palstalla puolue"toverisi" Pia Pakarinen. Tässä taloustilanteessa hanke olisi ollut julkisten varojen haaskaamista. Onneksi olkoon tehtyäsi järkevän päätöksen johon varmaankin myös valtaosa äänestäjistäsi yhtyy.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Jörn Donner on yhtä vittumainen jätkä kuin minä, mutta yleensä oikeassa. KUKKELIN munat lensivät nyt rapakon toiselle puolelle, hoitakaa takapihanne.

Jos laitos olisi ollut vaalea ja kaupunkiympäristöön sopiva olisin puoltanut hanketta nokikasan sijasta. Joku saattaa asua naapurissa.

Arkkitehdit mokasivat jälleen, ja ruhtinaallisesti.

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Tiesittekö muuten, että Wikipedian mukaan ”todellisilla poroilla ei voi olla valaisevaa nenänpäätä muuten kuin kuvankäsittelyn tuloksena. Siksi Petterikin on todellisuudessa satuolento.” Se on hyvä, että tähän asiaan on saatu selvyys ihan tietosanakirjassa :)

Lisäksi englantilaisen Wikipedian mukaan Rudolf the red nosed raindeerillä on serkku nimeltä Leroy. Hänen oma laulunsa on Leroy the red neck raindeer. Se ei ehkä kuitenkaan sovi pääkaupunkiseudun kulttuuri-ilmastoon, punanenäinen Petteri on paljon sopivampi pikkujouluhahmoksikin.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Et ole täysin tyhmä, saatan jopa äänestää sinua.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Poro on englanniksi reindeer, vaikka se kävelisikin Espalla kohti Keskuspuistoa.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tänään kiitän vasemmistoa, muutamaa vihreää ja yhtä kokoomuslaista.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Lumi ja veden päällä oleva jää on hyvin erikoista lämpimistä maista tuleville.

Se herättää ihmetystä miten ulkona voi olla kun on esimerkiksi -5 astetta pakkasta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Muistaakseni tällaiseen hankkeeseen tehtiin esityötä joskus toistakymmentä vuotta sitten, mutta sitten joku vei hankkeelta pohjat. Sekin mies elelee nykyään poromiehenä Norjan Lapissa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Korkeasaaressa on poroja.

P.S. Korkeasaari on Helsingissä.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Susilauma. Kerran viikossa vois yleisötapahtumana löysätä sonninmullikan aitaukseen, jotta yleisö voisi seurata kuinka susi vaurioittaa takakintereet ja mullikka on vielä hengissä kun paisti on jo revitty.
PS. Porot eivät ole laumoissa vaan tokissa, eikä poro kuulu märehtijöihin.

Toimituksen poiminnat