Oikeusasiamies otti käsittelyyn kanteluni postinjakelun laadusta
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ottanut käsittelyyn kanteluni postinjakelun laadusta Suomessa. Se on ensimmäinen kantelu postijaakelusta, jonka oikeusasiamiehen virasto on ottanut tutkittavakseen.
Aikaisemmat muiden tekemät ovat olleet ilmeisesti väärin muotoiltuja. Pyysin omassa kantelussani oikeusasiamiestä sen sijaan selvittämään sitä, onko valtiovalta riittävästi huolehtinut velvoitteestaan huolehtia postinjakelun laadusta Suomessa. Postinkulku eli postin ns. yleispalvelu on valtioneuvostossa liikenne- ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) vastuulla. Viestintävirasto turvaa postipalveluiden vähimmäistason Suomessa ja valvoo postilain noudattamista.
Yleispalvelukirjeiden osuus kaikista postilähetyksistä on nykyään tosin pienempi kuin ennen, kun yleispalveluun eivät kuulu yrityskirjeet (muun muassa laskut), sanoma-, aikakaus- ja ilmaisjakelulehdet, mainokset eivätkä esimerkiksi verkkokaupan paketit. Viestintävirasto on poist anut 31.10.2016 lukien yleispalvelun piiristä myös kotimaan paketit ja ulkomailta saapuvat paketit. Henkilökohtaisesti pidän outona, että valtiovalta sanoutuu irti näiden postilähetysten kulusta kokonaan. Mitä oikeastaan jää jäljelle? Yksityishenkilöiden toisilleen lähettämät joulukortit?…
Viestintävirasto on nimennyt Posti Oy:n yleispalveluyritykseksi kirjelähetysmarkkinoille koko Suomessa. Postilla on velvollisuus toimittaa kirjelähetys tai postipaketti lähetykseen merkittyyn osoitteeseen. Postin on myös toimitettava tiedoksi Viestintävirastolle palvelunsa laatua koskevat tiedot, joista tulee lisäksi käydä ilmi valitusten määrä ja niiden käsittely. Laatustandardin toteutumista mittaava tutkimus on teetettävä riippumattomalla taholla.
Postilaki velvoittaa postin keräilemään ja jakamaan kirjeet vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Viestintäviraston vaatimuksen mukaan jakamattomien kirjeiden prosenttiosuus ei ole saanut ylittää kuukausitasolla 0,4 %. Se tarkoittaa käytännössä, että Suomen jokaisessa postinumerossa saa jäädä jakamatta korkeintaan yksi kirje viikossa.
Postin omien tiedotteiden mukaan Postin suorittama postinjakelu on ylittänyt Viestintäviraston asettamat laatuvaatimukset. Postin oma raportointi osoittaa kummallisesti, että viisipäiväiselle yleispalvelukirjeiden jakelulle asetettu vaatimus 99,6 %:n laatutaso ylittyisi sillä selvästi. Käytin kantelussa esimerkkinä Helsingin Munkinseudun aluetta osoittaakseni, että nämä tiedot postinkulun luotettavuudesta eivät näyttäisi pitävän paikkaansa. Pelkästään Munkkiniemessä ja Munkkivuoressa eli postinumeroissa 00330 ja 00350 jäänyt jatkuvasti jakamatta runsaasti postia, tai se on saapunut perille pahasti viivästyneenä.
Kantelussani on lähestytty postinjakelun asianmukaisuutta myös yksittäisiä tapauksia yleisempänä kysymyksenä Postin yleispalvelun toimivuudesta. Kyse on ennen muuta siitä, vastaako Postin oma raportointi yleispalvelun toteutumisen taso sta kansalaisten jokapäiväisiä kokemuksia asiasta ja kerätäänkö tiedot tavalla, joka tuo esiin todellisen toteutuneen laadun Postin yleispalvelussa. Tältä osin kantelu poikkeaa kysymyksenasettelultaan niistä aiemmista postinjakelua koskevista kanteluista.
Apulaisoikeusasiamies onkin sen vuoksi katsonut aiheelliseksi tutkia Postin yleispalvelun tilaa ja yleispalvelun toteutumisen valvontaa koskevana yleisempänä kysymyksenä, josta näkökulmasta asiaa ei ole aiemmin tarkasteltu laillisuusvalvonnassa. Lisäksi oikeusasiamies on katsonut aiheelliseksi selvittää samassa yhteydessä oma- aloitteisesti myös lakisääteisen tiedoksiantomenettelyn hoitamista ja luottamuksellisen viestin turvaamista Postin toiminnassa. Hän viittaa esimerkiksi tapauksiin, joissa mm. Töölössä on havaittu postinjakajan jättäneen postikärrynsä avoimeksi kadulle valvomattomana.
Totesin kantelussani, että Postin näkemykset postijakelun laadusta sekä Postin toimittamat raportit Viestintävirastolle toimintansa laadusta ovat ristiriidassa kansalaisten kokemuksen kanssa. Miten voi olla mahdollista, että Postin oma seuranta näyttää, että sille asetetut laatutavoitteet saavutetaan, kun kansalaisten kokemukset todistavat muuta? Kuinka on mahdollista, että jakelu on Postin mielestä suoritettu, jos postin vastaanottajat eivät ole saaneet postia tai se tulee viikkoja myöhässä, tai sitä on jaettu vääriin paikkoihin? Mikä Postin toiminnassa on pielessä, kun yhtiö ei tunnista näin suuria ongelmia ydintoiminnassaan?
Toivoinkin oikeusasiamiehen arvioivan ja ottavan kantaa siihen, onko Viestintävirasto huolehtinut osaltaan riittävästi siitä, että Postin sille toimittamat korkeaa postinjakelun laatua osoittavat tiedot ovat paikkaansapitäviä ja että tiedot kerätään tavalla, joka tuo esiin todellisen toteutuneen laadun Postin yleispalvelussa.
Suomen valtio omistaa Posti Group Oyj:n koko osakekannan. Postin ja muiden valtionyhtiöiden omistajapolitiikkaa johdetaan valtioneuvoston omistajaohjausosastossa. Se vastaa omistajastrategian valmistelusta ja toimeenpanosta sekä hyvän hallintotavan kehittämisestä. Toivoin oikeusasiamiehen arvioivan ja ottavan kantaa siihen, onko valtioneuvosto laiminlyönyt velvollisuuksiaan huolehtia siitä, että valtion omistama postiyritys suoriutuu sille asetetuista postinjakelun yleispalvelun laatutavoitteesta sekä velvollisuudestaan kerätä ja jakaa paikkaansapitävää tietoa yleispalvelunsa laadusta.
Posti on tiedottanut laajentavansa toimintaansa mm. hoiva-alalle ja nurmikonleikukuuseen, hiljattain on uutisoitu myös sopimuksesta, jossa Postin työntekijät alkavat käyttää työaikaansa polttoaineiden hintatietojen keräämiseen S-ryhmän osuuskauppojen käyttöön. Toivoin oikeusasiamiehen arvioivan ja ottavan kantaa siihen, onko valtioneuvosto laiminlyönyt velvoitettaan huolehtia postinjakelun yleispalvelusta ja vaarantavatko Postin suunnitelmat laajentaa toimintaansa uusille sektoreille Postin resursseja selviytyä perustehtävästään eli postinjakelusta.
Apulaisikeusasiamies on pyytänyt postinkulun laadusta selvitystä liikenne- ja viestintäministeriöltä 30.6.2017 mennessä.
Jäin miettimään myös sitä, että mitenköhän tarkkaan Posti tilastoi yleispalveluvelvoitteeseen kuuluvat kirjelähetykset. Siis mistä se tietää, onko
Postilla pitäisi myös olla vastuu niille yrityksillekin niiden lähettämistä kadonneista kirjeistä. Joku juristi osaa varmaan heti vastata, millä systeemillä siihen pääsee käsiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sain äsken mielenkiintoisen puhelun postinjakajalta Keski-Suomesta. Hän kiitteli kovasti tästä kantelustani ja oli sitä mieltä, että postin toiminta on mennyt alamäkeen viime vuosina.
Ennen kuulemma postinjakajat lajittelivat postin ensin itse, ennen kuin lähtivät jakelemaan sitä. Nykyään toiminnot on eritytetty. Lajittelijahenkilöstö tulee töihin aamuvarhain ja jakelijat lähtevät liikkeelle myöhemmin päivällä.
Posti on lajiteltu valmiiksi niin, että jakelijoilla ei ole enää käytännössä mahdollisuutta alkaa uudestaan kierrksensa aikana tutkia, että minkä kirjeen pitäisi mennä mihinkin osoitteeseen, jos haluavat saada kierroksensa suoritettua vaaditussa ajassa. Niinpä he käytännössä tuikkaavat kirjeen sinne osoitteeseen, jonne se lajittelijoiden mukaan kuuluu.
Kun jakelijat palaavat päivän lopussa takaisin konttorille, siellä ei ole useinkaan enää muita paikalla, sen enempää esimiehiä kuin tietenkään lajittelijoita. Tilaisuutta antaa palautetta väärin lajitelluista posteista ei siis ole. Kysyin postinjakajalta, että onko heillä konttorilla jokin palautejärjestelmä esim. tietokoneella, jolla jakajat voisivat joka päivä raportoida väärin jaetut kirjeet, jotta Posti saisi tietoa tapahtuneista virheistä. Hän sanoi, ettei ole tai että ainakaan heille ei ole sellaisesta kerrottu.
Suuri osa postin virheellisestä kulusta aiheutuu tämän postimiehen mukaan uudesta lajittelujärjestelmästä. Aikaisemmin kirjeet lajiteltiin ilmeisesti jonkinlaisiin kapeisiin lokeroihin ja se oli kuulemma kätevää. Nykyäänuusi kone johtaa käytännössä lajittelun tapahtumiseen työntekiän sylissä. Siinä tulee helpommin virheitä varsinkin, jos yrittää toimia nopeasti. Lisäksi henkilöstön vaihtuvuus on suurta, perehdytys heikkoa ja ehkä kielitaitokin on osalla työntekijöistä huonohko vaativiin tehtäviin.
Kanteluni koski Postin yleispalveluvelvoitetta, joka ei enää nykyään koske yritysten lähettämiä kirjeitä. Kysyin jakelijalta, että miten käytännössä heillä seurataan sitä, mikä jaettavasta postista on yleispalvelun piiriin kuuluvaa ja mikä taas muuta postia. Hän sanoi, ettei hänen huomatakseen mitenkään, että siellä ne kulkevat samassa nipussa kaikki samalla lailla.
Postinjakaja oli todella pahoillaan siitä, että postinkulku on nykyään huonoa. Kuulemma hän tietää, että ihmiset heittävät väärin jaetun postin nykyään ihan suoraan roskiin viitsimättä ryhtyä palauttamaan sitä ja reklamoimaan, koska se tuntuu niin turhalta. Näin käy, kun Posti vastaa palautteeseen väärinjaetusta postista, että postimerkillisten kirjeiden kulkua ei voi mitenkään seurata.
Postin uusia tehtäviä eli näitä nurmikonleikkuusuunnitelmia postinjakaja piti aivan hölmöinä.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten hyvä kirjoitus, mutta ministerin nimi ei ole Berberi eli palttoo, vaan Berner. Korjannet.
Ilmoita asiaton viesti
Oi oi, korjasin heti, kiitos huomautuksesta!
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyshän kuuluu, että millä logiikalla saadaan postinjakelijoiden palkat maksettua. Jos jakeluverkon työntekijöille ei löydy jotain muutakin palkanmuodostumisen periaatetta kuin postilähetysten jakaminen niin homma kaatuu sulaan mahdottomuuteen. Jaettavien lähetysten määrä on romahtanut muutamassa vuodessa ja suunta jatkuu samanlaisena. Poliitikkona voisit alkaa pohtia myös edellä mainittua problematiikkaa. Lainsäätäjän toimet ovat kylläkin pahasti jälkijunassa ja näin entisenä postilaisena uskonkin, että tilanne pääseekin pahasti kriisiytymään ennen kuin reagoidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, että puutuit asiaan. Itse olen täältä ”alatasolta” yrittänyt saada samaa viestiä eteentpäin, siis, että postin jakelun luotettavuus on luokattoman huonoa. Tämä ei koske pelkästään kirjeiden jakelua, josta sain taas tänään esimerkin: sain kirjeen perintätoimistolta laskusta, joka ei postin jakelun kautta ei ole koskaan tullut perille.
Kirjeitäkin pahempi ongelma on postin sanomalehtijakelu. On ollut viikkoja, joina kolme kertaa viikossa on Hesari jäänyt puuttumaan. Siis, vaikka Hesari tekisi kuinka hyvää työtä lehden toimituksessa on se hyödytöntä, koska lehti ei tule perille. Maaseudulla Hesarin jakelu on siirretty tavalliseen postijakeluun, jolloin aamun Hesari saattaa tulla iltajakelussa. jos silloinkaan. Aamun lehti on kuitenkin elintarvikkeitakin nopeammin pilaantuva turetuote, jolla ei illalla ole enää mitään arvoa.
Postin on terävöitettävä toimintaansa ja Hesarin on veihdettava jakelijaansa!
Ilmoita asiaton viesti
Kukahan sitä Hesaria lähtisi jakelemaan sinne haja-asutusalueelle? Pelkkien aamulehtien jakelu on kaikin mahdollisin laskentatavoin täysin tappiollista toimintaa jopa taajamissa. Se että aamulehdet ulosmittaisivat jakelukustannukset tilaajilta, ei liene kovin realistista näinä aamulehtien laskevien levikkien vuosina.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomien painettu levikki 2001: 441 380
Hs painettu levikki 2016: 252 058. Lähde: Wikipedia. Suunta vahvasti laskeva.
Ilmoita asiaton viesti