Terhi Koulumiehen blogi

Ydinvoima on parempi vaihtoehto kuin metsien kaataminen sähkönlähteeksi

Meillä on ongelma. Helsingin energiayhtiö joutuu luopumaan kivihiilen polttamisesta kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja polttaa yhä enemmän puuta energialähteenä. Se merkitsee metsien kaatamista korvaavaksi energianlähteeksi. Puiden laajamittainen kaataminen energiaksi ei ole mikään ekoteko. Puut sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ilmasta ja torjuvat siten ilmastonmuutosta. Niiden pitäisi päinvaston antaa kasvaa!

Helen tuotti viime vuonna uusiutuvalla energialla noin kymmenesosan koko energiastaan eli todella vähän. Uusiutuva enrgia oli peräisin mm. vesivoimasta, puupelleteistä, tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta. Tuosta määrästä puupellettejä poltettiin 46 000 tonnia ja sen osuus on nyt siis radikaalisti kasvamassa. Ajatelkaa - jo muutaman prosentin osuus energiantuotannosta puupelletteinä oli 46 000 tonnia puumassaa! Sitä määrää halutaan nyt vielä lisätä.

Tulevaisuudessa rekat toisivat Helsinkiin puupellettejä jatkuvalla syötällä ympäri maata ja varmasti ulkomailtakin. Arvion mukaan voimaloihin pitäisi kuskata puuta poltettavaksi 40 rekkalastillistä päivässä. Siis 40 rekkaa päivittäin! Siinä ei ole mitään järkeä. Se merkitsee myös valtavaa määrää kaadettua metsää. On ympäristörikos kaataa ja polttaa tuhkaksi puu, jonka kasvamiseeen on mennyt vuosikymmeniä tai satoja vuosia. Vanha puu on poltettu hetkessä, eikä tehty tuho ole hyväksyttävässä mittakaavassa siihen, että puuainesta tarvitaan jatkuvasti lisää.

Silloin kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lisätä pellettien käyttöä energiavoimaloissa, ei täysin ymmärretty metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hidastajina. Nykyään tiedetään, että elävä puu sitoo enemmän hiilidioksidia ilmasta kuin on luultu. Puita ei pitäisi kaataa, vaan niiden pitäisi antaa elää, jos ilmastonmuutosta halutaan torjua.

Koska vaihtoehtoiset energiamuodot eivät vielä pysty tuottamaan tarpeeksi energiaa suomalaisten tarpeisiin, meille jää ainoaksi ympäristöystävälliseksi energialähteeksi ydinvoima. Tulevaisuudessa ydinvoimaa ei kuitenkaan enää tuoteta valtavissa laitoksissa, joiden rakentaminen on kallista ja hidasta. Käyttöön tulee pieniä siirreltäviä miniydinvoimaloita, jotka ovat myös turvallisempia toiminnaltaan.

Kasvihuonepäästöjä voi hillitä myös EU:n päästökaupalla. Siinä määritetään enimmäismäärä päästöille ja kukin maa jakaa ne eteenpäin omille yrityksilleen. Ideana on, että päästöjä vähentäneet voivat myydä käyttämättä jääneitä päästöoikeuksiaan niille, jotka haluavat saastuttaa enemmän. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että jos Suomi vähentää omia saasteitaan, se ei auta torjumaan ilmastonmuutosta, jos käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia myydään muualle EU:hun.

Toimiva keino saasteiden vähentämiseksi nopeassa aikataulussa olisi kiristää päästökiintiötä koko EU:ssa, ei vain Suomessa. Se pakottaisi myös muut maat vähentämään kasvihuonepäästöjä aktiivisemmin. Vaihtoehtoisesti Suomen hallituksen pitäisi ostaa kivihiilipäästöjä vastaavat päästöoikeudet pois markkinoilta. Suomen kaltainen pieni maa ei voi kuitenkaan pelastaa maapalloa muidenkin puolesta, vaan tehokkaimmat päätökset pitäisi tehdä kansainvälisissä neuvottelupöydissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (89 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ydinvoimalla voidaan tuottaa sähkö, mutta millä tuottaa lämpö?

Helenin kaukolämmöstä 61 prosenttia tehtiin vuonna 2017 kivihiiltä käyttäen: https://www.helen.fi/yritys/energia/energiantuotan...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Tuota, tuota, en lukenut blogia tarkasti..mutta lauseesi "Ydinvoimalla voidaan tuottaa sähkö, mutta millä tuottaa lämpö?" hämmentää.

Ymmärrämehän me molemmat , että ydinvoimala tuottaa suuren määrän (hukka) lämpöä, joka nyt pitkien etäisyyksien johdosta ajetaan mereen.

Olen siinä käsityksessä, että jos Loviisan voimala olisi Hesan kyljessä , lämpöputket olisi vedetty voimalasta kaupunkiin tyydyttämään suuren osan lämmön tarpeesta.

Edit : Pikainen googlaus toi seuraavat tulokset :

1. Helenin kaukolämpötuotto n. 6,6 TWh vuodessa
2. Loviisan ydinvoimalan sähkön tuotanto n. 8 TWh.
3. Ydivoimalasta menee ainakin puolet tehosta harakoille eli lämpönä mereen.

4. Eli Loviisan hukkalämpö riittäisi kattamaan koko Helenin kaukolämpötuotannon ??

Päättelinkö oikein?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Sosiaalinen hyväksyntä on energiantuotannon kestävyyden yksi elementti. Kuinka moni asunto ottaisi ydinlämpöä kotinsa lämmikkeeksi, ainakin sen jälkeen kun tietäisi, mistä se on peräisin?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #13

Ydinsähkö tuntuu kyllä kelpaavan ..jaa...mutta tosiaan: olen antanut itselleni kertoa, että jotkut neropatit ovat myynneet kotitalouksiin pistorasioihin asennettavia ydinsähkösuodattimia..

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Olen siinä käsityksessä, että jos Loviisan voimala olisi Hesan kyljessä , lämpöputket olisi vedetty voimalasta kaupunkiin tyydyttämään suuren osan lämmön tarpeesta."
Tätähän on joskus ammoisina aikoina jopa suunniteltu mutta hesalaisten mielestä siinnä oli säteilyriski, vaikka välissä olisi lämmönvaihdin. Loviisan ja Helsingin etäisyys ei ole niin pitkä, etteikö lämpöä voisi siirtää kaukolämpöputkessa. Lämpöhäviö about pari astetta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Juu, kysymykseni liittyi nimenomaan Helsinkiin. Siksi viittasin Helenin kaukolämmöntuotantoon. Jututtamieni energia-alan ammattilaisten mukaan Loviisasta ei kannata lämmintä vettä tuoda Helsingin rakennuksiin lämpöä tuottamaan. Tuntuu vähän erikoiselta, että Loviisan voimalalla Suomenlahden vettä lämmitetään.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kröhöm, Ydinvoimalahan nimen omaan tekee lämpöä, joka muutetaan sähköksi. Hence huono hyötysuhde.

Lämmön tuottaminen ydinvoimalassa on helpompaa, koska painetta voidaan vähentää. Yksinkertaisempi rakenne ja passiivinen turvallisuus tulee kaupan päälle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuossako se onkin pahin este hiilen käytön vähentämiselle. Ymmärrys.
Ydinvoimasta saa samanaikaisesti sekä sähköä että lämpöä. Tuulivoimasta saa vain sähköä ja lämpö pitää tuottaa sitten ajamalla sähkö vastukseen. Auringosta taas saa joko lämpöä tai sähköä mutta yhteistuotanto on vaikeaa.
Tietenkin ydinvoimalan lämmön käyttö on kannattavaa vain, jos voimala on riittävän lähellä isoa asutuskeskusta. Mutta kaiken kaikkiaan erinomainen ratkaisu kylmille alueille.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Näppituntumalta on hyvinkin pitkälti kyse ymmärryksestä.

Esimerkki, kun perehdyn rakennusten ympäristösertifikaatteista LEED:iin:

Yksi tarkasteltava osa-alue on rakennuksen energiankulutus. Eräässä lopputyössä mainitaan näin energiankulutusta käsittelevän kappaleen ensimmäisessä lauseessa:

"Epäekologinen energianlähde, kuten fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima, aiheuttavat terveydelle haitallista ilman saastumista sekä kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavan ilmastonmuutosta."

Aargh!

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@1. Uskomatonta... Huusko voisi aloittaa sivistämisen lukemalla alkuun wikipediasta hakusanalla Ydinvoima.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

kommentti Markulle : 7. lupa ydinvoimalalle lähelle Helsingin keskustaa. Vrt loviisan keskusta /ydinvoimala. Voimalan tuottamalla lauhdevedellä kaukolämpöä saasteettomasti Helsinkiin. Loviisan voimalan vedet lämmittävät nyt merta vaikka niittenkin johtaminen Helsinkiin olisi taloudellisesti kannattavaa. Loviisalaiset ei ole huolissaan voimalasta pikemmiten Radonkaasusta.

ps Olisi pitänyt lukea koko kommenttiketju ennen omaa kommenttia, parempia tiivistelmiä, mutta agenda kuitenkin sama.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Kaukolämpö on erityisen turvallista ja helppoa tuottaa sitä varten rakennetuilla matalalämpöreaktoreilla. Kiinassa pahan saastetilanteen vuoksi niitäkin on noin 400 MW teholuokassa sikäläisille markkinoille ilmestynyt, mutta erittäin helppoa olisi sijoittaa esimerkiksi Helsingin kaupungin rajojen sisälle.

Mys suurempien CPH reaktoreiden jäähdytyslämpöä voidaan haluttaessa käyttää moneenkin tarkoitukseen kuten lähikaupunkien kaukolämpöön jos voimala on selvästi alle 100 km päässä. Muuten niillä voi lämmittää vaikka tomaattikasvihuoneita Loviisassa ja Olkiluodossa ja myöhemmin "Hanhikivellä"

Kaukolämmön ydinvoimaistamisen esteenä ovat ainoastaan poliitikot ja virkamiehet.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä on pointtia. On tosin aika vaikea kuvitella, että Helsinki olisi valmis ottamaan ydinvoimalaa alueelleen, ja poliittisen prosessin kesto yhdistettynä rakentamiseen laskettaisiin todennäköisesti joka tapauksessa kymmenissä vuosissa. Kaukolämmön tuottamiseen tarvitaan Helsingissä siis jo vuoden 2029 jälkeen hiilen korvaaja, joka ei näyttäisi olevan ydinvoima.

Tuossa ylempänä puhuttiin myös lämmintä vettä kuljettavasta putkesta Loviisan voimalasta Helsinkiin. Itsekin olen sen perään pari kertaa kysellyt, mutta on kuulemma laskettu kannattamattomaksi.

Petri Hämäläinen

#1 - tämä kommentti on journalismin helmi ja klassikko jo syntyessään!

Eli päätoimittaja tosiaan uskoo että ydinreaktorissa syntyy sähköä (lämmön sijaan)?

No toisaalta, kysyihän vasemmistoliiton blondikin tuulivoimalan nähdessään mitenköhän valtavan paljon mahtaa sähköä kulua hukkaan noidenkin siipien pyörittämiseen.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Miljoonan kovan kivihiiltonnin korvaaminen muulla kuin ydinvoimalla ei ole järkevää.
Helsinki voisi nyt ottaa lusikan kauniisti ja ehdottaa maan hallitukselle että saisi luvan tilata Venäjältä Pietarista ydinvoimalaproomun joka hinataan sopivaan paikkaan Helsingin rannikon tienoille sähköä jauhamaan sähköllä vesikin lämpene.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

1) Ydinvoimalassa ydinrektio tuottaa lämpöä, joka muunnetaan sähköksi höyryturbiineilla. Ydinreaktiota lukuuottamatta, ydinvoimala toimii niinkuin muutkin voimalat.

2) Blokin kirjoittaja näyttää olevan enemmän huolissaan "hiilinielusta", kuin energian tuottamisesta.

3) Pidetään mielessä, että Japanissa oli paha ydinvoimalaonnnetomuus n. 8 vuotta sitten.

4) Maanomistajat tuskin haluavat myydä metsiänsä polttopuuksi, koska tukkipuusta saa paremman hinnan.

5) Metsiä harvennetaan aika ajoin ja harvennusjätteet on parasta käyttää energian tuottoon. Tukki- ja kuitupuun hakkuistä jäävät karsintajätteet sopivat myös parhaiten energiantuotantoon. Kannot jätettäköön maahan lahoamaan ja hyödyntämään uuden metsän kasvua.

6) Nykyaikaisella moto-koneella metsän hakkuu on aika tehokasta hommaa. Eikä mene enempää kuin neljännesvuosisata kun ne toimivat ilman kuljettajaa kuten drovnit ja itseohjaautuvat autot. Ja ne tekevät töitä ympäri vuoden 24 tuntia päivässä, eivätkä lakkoile.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Jeh. Fuku on hyvä esimerkki. 3x INES 7, pahin mahdollinen, ja kukaan ei kuollut. Yhdestä syöpätapauksesta ei ole varmuutta.

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Se onkin tosi mielenkiintoista, että miniydinvoimalat voisivat olla osa kaukolämpöverkostoa! Aiemminhan puhuttiin perinteisten ydinvoimaloiden lauhdelämmön hyötykäytöstä, mutta tämä olisi uusi ratkaisu ja vakavasti otettava sellainen, ihan VTT on sitä mallintanut.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/v...

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Ydinvoimalaitoksen toimintaperiaate on yllättävän monelle ilmeisen epäselvä.

Tuo linkin takana oleva artikkeli on ihan hyvä lukea, mutta nostan tässä vielä erityisesti esille sen vaihtoehdon että ydinvoiman avulla voidaan myös pelkästään lämmittää vettä ja jättää sähkö tekemättä.

Tällaisen pelkästään kaukolämpöä tuottavan laitoksen rakenne on huomattavasti yksinkertaisempi kuin sähkövoimalaitoksen. Se on myös turvallisempi siksi, että alhaisemman veden lämpötilan vuoksi laitoksen kattilan, putkistojen ja laitteiden ei tarvitse kestää läheskään niin suuria paineita kuin sähköä tuotettaessa.

Ydinvoimalan koon pienentyessä, myös sen reaktorin lämmönhallinta on oleellisesti helpompaa järjestää ja tarvittavien varojärjestelmien tekeminen tämän vuoksi yksinkertaisempaa ja edullisempaa.

Usean pienen lämpövoimayksikön rakentaminen olisi järkevää myös huoltovarmuuden takia. Yksittäisen laitoksen tuotanto voitaisiin tällaisessa järjestelyssä aina tarvittaessa ajaa alas tarkistusta ja mahdollista huoltoa varten aiheuttamatta lämmön loppumista kaupungista.

Lopuksi vielä - varmuuden vuoksi - mahdollisimman lyhyt kertaus siitä kuinka sähkö ydinvoimalassa syntyy.

Lyhyesti voidaan todeta että ydinvoimala tuottaa säkönsä samalla tavalla kuin esimerkiksi hiilivoimala. Sähkö tehdään molemmissa laitoksissa veden kuumentamisessa syntyvän höyrynpaineen avulla. Ainoa ero on se, kuinka vesi lämmitetään niin kuumaksi että se saadaan höyrystymään.

Kaikkea höyryn energiaa ei saada höyryturbiini-sähkögeneraattoriyhdistelmässä muutettua sähköksi. Tämä lauhdelämpönä veden mukana voimalasta poistuva energia voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämpönä tai se voi jäädä hyödyntämättä, ihan riippuen siitä onko lähistöllä sopivaa käyttökohdetta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Hyvä kirjoitus. Metsän käyttö sopivassa määrin on järkevää, mutta käyttö polttamalla on typerää järjenköyhyyttä. Paitsi puujäte.
Metsän hiilensitomiskyky on parasta hyödyntää vanhojen syntien poistossa, sen käyttäminen uusien syntien neutraloimiseen on /c stä.

Mutta, aina on se mutta.

Suomalaiset on huonoja isoissa luvuissa. Sinullekkin on joku opettanut, että iso voimala on hidas ja kallis. Näinhän asia ei matematiikalla perustellen ole.
OL3, joka on ollut kaikilla mittareilla todella katastrofi projekti, ei kumminkaan häviä Suomessa tuuli ja aurinkovoimalle millään lailla. OL3n rakentaminen on kestänyt liki 20 vuotta. Kohta se käynnistyy kumminkin ja tulee tuottamaan 12twh vuodessa. Elinikä sillä on 60-80vuotta. 12twh vuodessa vastaa 10 miljoonaa tonnia co2 vähennystä vuodessa. About saman verran siis kuin on Suomen koko liikenteen päästöt tai maatalouden päästöt. Eli jännästi ajatellen EPR dekarbonisoisi kerralla koko liikenteen, ei tarvitsisi sähköautoja, lentoliikenteen pahaa mieltä tai muuta autoilijan kyykyttämistä.
Koko elinaikanaan OL3 tulee tekemään 720-960twh sähköä.

Samana aikana Suomeen on rakennettu 6-7twh vuodessa uusiutuvaa. Eli puolet vähemmän kuin OL3. Ja järjettömän avokätisellä tuella suoraan Sinun kukkarostasi. Tähän vielä päälle systeemikustannus tai varastointi, jotta sitä voisi edes verrata OL3n.
Lisäksi uusiutuvan elinkaari on noin 25v, joten koko elinkaaren tuotanto tämän päivän teholla jää 150-200twh välille.

Hinnasta kertokoon Credit Suisse. Mutta yllä olevasta voit jo hahmottaa, kuinka paljon tulee vastaavan määrän sähköä hinnaksi uusiutuvilla Suomessa.

https://twitter.com/jiimhoo/status/108046584035559...

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Päästökauppa on kiistatta hyvä idea. Mutta mitä tehdään päästökaupan ulkopuolisille päästöille?

Lisäksi päästökaupassa saa hyötyä juurikin puun polttamisessa, jota blogisti kritisoi. Puun päästöt ovat poliittisesti määritelty piipun päästä nollaksi, mutta tiedämmehän, että hiilidioksidia sieltäkin tulee. Hiilen isotooppi on vain toinen. Eli kun poltamme puuta sähkön tuottamiseksi, päästöoikeuksia vapautuu, ja jossain muualla ne käytetään fossiilisten polttamiseen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Mittakaavamielessä voisi muistaa, että bioenergiaa tehdään jo merkittävästi puunjalostusteollisuuden yli jäävästä jätteestä. Yhtäkään puuta Suomessa ei kaadeta saatikka kasvateta energiantuotantoon.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

" Arvion mukaan voimaloihin pitäisi kuskata puuta poltettavaksi 40 rekkalastillistä päivässä. Siis 40 rekkaa päivittäin!"

Onkohan blogisti nyt aivan varma mittakaavasta?

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Ymmärrän ihmetyksesi, rekkarallin mittakaava on tosiaan ihan järjetön. Tässä on siitä myös artikkeli:

https://www.talouselama.fi/uutiset/helsinki-tarvit...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ymmärsit Terhi ehkä ihmetykseni väärinpäin koska pidin arviota alakanttiin mitoitettuna ja ettei 40 rekkaa päivässä riitä. Alempana tulikin jotain laskelmia jotka vahvistivat käsitykseni.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto Vastaus kommenttiin #26

Helenin voimalaitokset jotka käyttävät fossiilisa yhteinen lämmön ja sähkön tuotannon teho on suurimmillaan noin 4 300 MW. Jos tuo teho otetaan täysin pellettejä polttamalla käyttöön, niin se tarkoittaisi oheisen laskun mukaan:

Pelletistä saatava energiamäärä tunnissa MWh / m^3: 3,0 MWh/m^3 ( kivihiili 5,6 MWh/m^3 )

Helenin lämpö- ja sähkön tuotannon teho : 4 510 MW

Helenin lämpö- ja sähkön tuotannon
energiamäärä vuorokaudessa : 4 510 MW x 24 h = 108 240 MWh/vrk

Pellettejä kuljettavan rekan tilavuus : 84,24 m^3

Pellettien kuljetustarve / vuorokausi :
108 240 MWh/vrk x 3 MWh /m^3 = 36 080 m^3/vrk

Pellettiä kuljettavien rekkojen määrä / vrk :34 400 m^3/vrk / 84,24 m^3 = 408 rekkaa / vrk

Helenin lämpön- ja sähkön tuotannon tehot:

sähköä MW / lämpöä MW

Vuosaari A: 160 / 165
Vuosaari B: 485 / 430
Hanasaari B:220 / 420
Salmisaari B:160 / 300

lämpöä MW

Salmisaari A: 170
Lämpökeskukset 2000

Yhteensä:
Sähköä: 1025 MW
Lämpöä: 3485 MW

Sähkö ja lämpö yhteensä :4510 MW

Lähde: https://www.helen.fi/yritys/energia/energiantuotan...

Energiatiheydet, ks.
http://www.bioenergianeuvoja.fi/faktaa/biopolttoai...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

No, ulkomailta se pääsääntöisesti tulee.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/helen-kotimaiset-lähteet-eivät-ole-luotettavia-helsingin-energiapuusta-pitäisi-tuoda-80-90-prosenttia-1.184678

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #39

Sieltähän se tulee kivihiilikin. Mikä siinä puun kuskaamisessa on vaikeampaa?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #46

Jos nyt edes vakavissaan kysyit, niin kukapa tuosta kolinkaan raijaamisesta pitää?

Mutta molemmissa on vikana päästöt piipun päästä ja ympäristö kaivaessa/hakatessa. Huoltovarmuus ja omavaraisuus. Puuta tarvitaan vielä paljon enemmän huonomman energiatiheytensä takia.

https://planeetta.wordpress.com/2011/01/31/hiili-j...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"täydellä teholla pelletin kulutus tulee olemaan noin 21 tonnia tunnissa eli yksi pellettirekka kahdessa tunnissa"

Kyllä tuo on kemiöläinen ralli. Helsingin liikenteessä ei ehkä niin hyvin vaikutusta huomaisi. Siellähän esimerkiksi Kehä 1:llä raskaan liikenteen määrä on yli 2000 rekkaa tunnissa.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

8 promillea. Sen verran on 1,6 rekkaa 2000:sta rekasta. Siihen en ota kantaa, kulkeeko tuo määrä läpi vuorokauden Kehä 1:llä, mutta ei siinä ole kaikki raskas liikennekään. 1,6 rekkaa tunnissa voi kuulostaa suurelta omakotitaloasujan silmin.

Ja on hyvä saada suhteellisuutta myös hyötyyn mitä tavoitellaan päästöjen vähennyksillä:

http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266890-va...

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Tein pientä faktantarkistusta:

Täysperävaunullisen rekan suurin sallittu hyötykuorma on 76 tonnia. Pellettirekka tuskin näin paljon ottaa? Puupelletin ominaispainon 0,65 tonnia/i-m3 mukaan laskettuna tilavuus olisi noin 116 m3 eli hyötykuorman tonnit rajoittavat. Puupelletin lämpöarvo on 4750 kWh/1000 kg eli yhdessä rekassa on energiaa pelleteissä 4750 kWh/tonni * 76 tonnia = 361000 kWh ja 40 rekassa 40*361000 kWh = 14440000 kWh eli 14440 MWh. 24 tunnille jaettuna tuo tekisi noin 600 MW. Eli jos teoreettinen maksimi tuottaa 600 MW jatkuvan polttoainetehon, kyllä tuota 40 rekallista voi pitää realistisena.

Löysin tiedon, jonka mukaan suurimmat pellettirekat ovat tuoneet Salmisaaren voimalaitokselle 53 tonnia kerrallaan. Silloin polttoaineteho olisi 53/76*600 MW = 418 MW. Jos mukana olisi haketta, saman tehon aikaansaamiseen rekkoja tarvitaan vielä enemmän. Jos tarkoitus on korvata Hanasaaren 440 MW:n lämpöteho, ollaan arvioissa aika lähellä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Minä sain exel-taulukkoon sijottamalla tuon 600 MW teholla kuluttamiseen tarvittavien pellettirekkojen määräksi n. 56 rekkaa. Minun rekkojeni tilavuus oli tuo n. 84 m^3. Mutta samalla kinkeripiirillä ollaan.

Mutta kun Helenin sähkö- ja lämpötuotannon yhteisteho on tuo 4 510 MW, niin milläs sitten loppu tuosta tuotetaan, jos ei fossiilisilla ?

ks. kohta 67. ylempänä.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Ydin-uraanivoimalaitos sivu-prosesseineen on huonompi vaihtoehto kuin metsien polttaminen, joka sekin on huono vaihtoehto.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva

https://jmkorhonen.net/2017/03/10/what-does-resear...

"As of 2017, the general results are clear: even and particularly when the entire lifecycle (uranium mining, accidents and nuclear waste included) is considered, nuclear energy is one of the safest energy sources ever employed by humans. There is no doubt whatsoever that even if we totally discount the risks of climate change, energy produced from nuclear power is responsible for very, very much less harm to people and the environment than similar amount of energy generated by any method that relies on burning something. This result is supported not only by mainstream science but also by research commissioned in 2013 by Friends of the Earth UK, and even Greenpeace tacitly agrees. Actual scientists are far more certain."

Ydinvoima on koko energiantuotantomuodon elinkaaren huomioon ottaen yksi turvallisimmista tuotantomuodoista.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ihmisten pakkautuminen läjään, ts. kaupungistuminen, estää järkevän puuenergian käytön kun terawatit ovat hajallaan Suomen metsissä (hakkuutähde) ja isoa sahalaitostakaan ei ole lähettyvillä, että kuorella ja sahanpurulla lämmittäisi. Pakko viherpestä sitten ydinvoima. Geoterminen energiavaihtoehto on myös tulollaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"On ympäristörikos kaataa ja polttaa tuhkaksi puu, jonka kasvamiseeen on mennyt vuosikymmeniä tai satoja vuosia."

Ei taida Oulun eteläpuolella montaa metsää olla, jossa puiden ikä on satoja vuosia. Tulee mieleen lähinnä Pyhä-Häkki Saarijärvellä ja pari pienempää metsälöä. Tuskin niitä on kukaan uuniin laittamassa.

Kannattaa myös muistaa, että metsän suojeleminen on äärettömän helppoa: ostaa metsän ja ei hakkaa sieltä mitään. Helsinkiläisen WC:n hinnalla saa jo kymmeniä hehtaareita sopivasta paikasta.

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Kepu tietenkin haluaisi myös turpeen polttoa, mutta se on fossiilinen polttoaine ja ylipäätään suot pitäisi säilyttää, ne ovat tärkeä ja harvinainenkin ekosysteemi.

Petri Hämäläinen

[Ympäristötieto] + [liike- ja tuotantotalouden ymmärtäminen] - [viherideologinen epärehelllisyys] = hyvä lopputulos

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Turha tuota on pistää pelkästään kepun piikkiin. Ihan vastaavaan osaoptimointiin tuntuvat kykenevän kaikki puolueet. Joten minä yritän omalta vaatimattomalta osaltani vaikuttaa kepun touhuihin. Yrittäkäähän te muutkin tehdä jotain omien puolueidenne sisällä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei hätä ole tämän näköinen. Suon suojeleminen on, jos mahdollista, vielä helpompaa kuin metsän suojeleminen. Sen kun ostaa suon ja ei tee sen jälkeen mitään. Suohehtaari ei montaa satasta maksa, joten aivan pienen helsinkiläisparkkipaikan hinnalla saa jo kohtuullisen kokoisen mäkäräplantaasin. Valintakysymyksiä.

Mitä taas rekkaralleihin tulee, niin sitä syntyy jopa ydinvoimalassa. Jos rakentaa ydinvoimalan, vaikka Hanhikiven, pitää tehdä noin miljoonan kuution maansiirtotyöt. 30 kuutiota rekkaan, niin saadaan 33 300 rekallista. Ydinvoimalan rakentamispäätöstä ei kyllä tulla koskaan hyväksymään noin tiheään rakennetulle alueelle. Edes tuulivoimalaa ei hyväksytä, vaan haitat mieluummin ulkoistetaan.

Pellettien ja puiden maantiekuljetuksille on kyllä vaihtoehtojakin. Esimerkiksi merikuljetus, junakuljetus, sisävesikuljetukset, erilaisten kuljettimien käyttö ja edellisten yhdistelmät. Ei se silti välttämättä tarkoita, että niitä pitäisi kuljettaa, mutta mahdollisuuksia siis on.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kyllä jotkut muutkin haluavat kuin kepun poliitikot:

https://www.verkkouutiset.fi/energiateollisuus-kau...

Ymmärtääkseni suot eivät Suomessa ole kovin harvinaisia. Turvetuotannon piirissä on rapiat 6 %.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Taitaa turpeen polttoa kannattaa myös jokunen kokoomuslainen https://www.vapo.com/uutishuone/ajankohtaista/2138...

Turve on fossiilinen polttoaine vain, koska se on poliittisesti sellaiseksi päätetty nimetä. En tiedä, onko tilanne muuttunut kouluvuosiltani, mutta silloin ainakin biologian kirjat kertoivat, että Suomen soiden turvekerros kasvaa noin millimetrin vuodessa. Suomen soista noin 0,7 % on varattu turvetuotantoon. Turvekentän pinnasta ei nosteta ainakaan enempää kuin 10 cm. vuodessa. Turvevarantomme siis kasvaa noin 30 % vuodessa. Mikäs onkaan kivihiilen kiertonopeus?

Suot eivät myöskään ole harvinainen ekosysteemi. Ne ovat Suomen toiseksi yleisin ekosysteemi.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Turvesuo kasvaa millin vuodessa. Sitten suo poltetaan taivaan tuuliin, ja jos ennallistaminen onnistuu, alkaa uudestaan kasvu millin vuodessa. Nielu ennen ja jälkeen polttoa on sama, mutta ilmakehän co2 lisääntyi. Turve on ’fossiilinen’ polttoaine.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #50

Sentin vuodessa tykittää uutta turvetta:

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/su...

Eivät tietenkään kaikki suot noin nopeasti kasva, mutta jotain kuitenkin. Siitähän tässä on kysymys, lisääntyykö suoturpeen määrä vai ei. Nyt se lisääntyy. Öljyn määrä taas ei lisäänny vaan vähenee.

Toinen argumentti osittaiselle turpeenkäytölle on se, että osa soista tuottaa hyvin paljon metaania. Niiden käyttäminen pienentäisi merkittävästi päästöjä, joskin luontoarvoja menetettäisiin. Sitten on sellaisia rajatapauksia, jotka tuottavat paljon hiilidioksidia, mutta ne ovat yleensä ihmisen aiheuttamia (suopeltoja). Nekin kannattaisi joko polttaa, tai nostaa vedenpintaa niin paljon, ettei lahoamista tapahtuisi syvemmällä.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #52

Kiitos, Jussi mielenkiintoisesta linkistä. Koulussa aikoinaan opetettiin, että keskimäärin turvetta tulee milli vuodessa. Silläkin kasvulla uutta turvetta syntyisi noin kolmannes enemmän kuin nyt käytetään. Ja eihän läheskään kaikkea nostettua turvetta edes polteta, vaan käytetään maanparannusaineena, eläinten kuivikkeena, kasvualustoina ja ennen kaikkea kaupunkien ja asintoalueiden viherrakentamisessa.

Jos tosiaan turvetuotannon piirissä olevien soiden turvemassa kasvaa sentin vuodessa, niin mellään olisi jopa varaa kymmenkertaistaa turvetuotantomme. Siihen ei ole tarvetta, mutta linkkaamasi artikkelikin sen osoittaa: turve on uusiutumaton luonnonvara vain, koska se on poliittisella päätöksellä sellaiseksi nimetty.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Ydinvoima on parempi vaihtoehto kuin metsien kaataminen sähkönlähteeksi"

Kansa saa tietysti ihan vapaasti valita ruton ja koleran välillä.

Totuus on kuitenkin se, että niin kauan kuin yhteiskuntaamme ohjaa talousjärjestelmä, jossa tuotannon lähtökohtaisena motiivina on voiton maksimoiminen, ei mikään teknologia tule pelastamaan maapallon elinkelpoisuutta.

Paljonko maksaa uusi maapallo?

Maapallon elinkelpoisuuden tuhoaminen on taloudellisesti kannattavaa

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Hehheh.

Mankalasysteemiä on nyt vaikea sanoa voiton maksimoimiseksi. Lähinnä yvllä on muitakin arvoja joista osa on arvokkaampia kuin tuulivoiman voiton maksimoiminen.
Huoltovarmuus, omavaraisuus ja tasainen tuotanto luo myös arvoa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Helsingillä on muitakin vaihtoehtoja kuin pelletti.

Espoo on vähentänyt tällä vuosikymmenellä khk-päästöjään korvaamalla kivihiiltä maakaasulla. Seuraava vaihe voisi olla korvata fossiilinen kaasu uusiutuvalla kaasulla, kuten biokaasulla, jonka siirtäminen onnistuu kaasuverkostoa pitkin.

Lupaava uusi tekniikka maalämmön tuottamiseen on geoterminen lämpövoimalaitos, jota ST1 pilotoi Otaniemessä. Julkisuudessa olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että voimala tulee teknisesti olemaan onnistunut, mutta sen kaupallinen kannattavuus on vielä kysymysmerkki.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@28. Olisi se ihan hyvä, jos maa ei liikkuisi jatkuvasti. Sillä mitä syvemmälle porataan, sitä enemmän on riskejä sille, että reikä menee poikki jossain kohtaa. Sen lisäksi maassahan syvemmillä kerroksilla on eri pitoisuuksia, mitä ei voida käyttää lämpönä.

Kannattavinta on kuten Islannissa on todettu, että geoterminen kannattaa, jos lämpöä saadaan mahdollisimman läheltä maan pinnalta.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Islannissa on todettu, että geoterminen kannattaa, jos lämpöä saadaan mahdollisimman läheltä maan pinnalta."

Toki niin, mutta viime vuosina poraustekniikka on kehittynyt huimin harppauksin, joten entistä syvempien reikien tekeminen on mahdollista. (Hieman paradoksaalisesti, alkuperäisenä ajurina tässä kehityksessä on ollut tarve pumpata fossiilista öljyä yhä vaikeammin tavoitettavista esiintymistä.)

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

"Tulevaisuudessa rekat toisivat Helsinkiin puupellettejä jatkuvalla syötällä ympäri maata ja varmasti ulkomailtakin. Arvion mukaan voimaloihin pitäisi kuskata puuta poltettavaksi 40 rekkalastillistä päivässä. Siis 40 rekkaa päivittäin! Siinä ei ole mitään järkeä. Se merkitsee myös valtavaa määrää kaadettua metsää. On ympäristörikos kaataa ja polttaa tuhkaksi puu, jonka kasvamiseeen on mennyt vuosikymmeniä tai satoja vuosia. Vanha puu on poltettu hetkessä, eikä tehty tuho ole hyväksyttävässä mittakaavassa siihen, että puuainesta tarvitaan jatkuvasti lisää."

Tuo oli täyttä asiaa ja myös totta vaikka se puun polttaminen heti rajusti kiistetään siitä tienaavien toimesta. Ei tarvitse muuta kuin mennä vierailemaan joidenkin puulämpölaitosten varastolaaneilla niin näkee heti, että priima ainespuuta on pinoissa ellei ole vielä ehditty hakettaa.
Puun kaupallisteollisen polton lopettaminen onkin yksi metsäteollisuuden ja ilmansuojelun ihmisen vallassa olevista tarpeellisista toimista-
Kukaan ei edelleenkään estäisi metsäteollisuuden jalosturarvoisen puun käyttöä eikä myöskään klapien tai risuhakkeen kotitalouskäyttöä, mutta metsäteollisuuden uuneihin vain sen oma vihoviimeinen jäte, josta ei saada edes ligniittiä ulos.

Helsingin kaupungin hake ja pellettihankkeesta Koulumies on myös oikeassa. Se on erittäin luonto-ja ilmastovastainen hanke missä ei kyllä järki kelloja soittele.

Helsingin pitäisikin pikavauhdilla hommata sekä kaukolämpöön suunniteltuja moduuli reaktoreita, että CPH käyttöön tarkoitettuja moduulireaktoreja yhteensä noin 2 GW tehosta. Ylijäämäsähkö voidaan aina myydä vientiin tai valtakunnan gridiin missä on koko ajan ollut noin 25% tuontitarve.
Tuulivoiman Helsingin kaupungin pitäisi jo ajatuksenakin kuopata täysin ja heti

Käyttäjän MKujala kuva
Markus Kujala

Keravan biovoimallalla kuluu talvella noin rekkakuorma tunnissa haketta ja turvetta. Tehoa tulee 72,5MW.
Kyllä toi Helsingin 440MW aika paljon autoja vaatii.
Pellettiä tarvitaan vähän vähemmän, mutta kallistahan se on.
Ja sitä suunnitteilla 100MW verran.

Ja tosiaan varsinaisesti metsää ei polttoaineeksi kaadeta.
Vaan biovoimalassa palaa pääasiassa metsäteollisuuden sivutuottetta. Kuorta, sahanpurua, metsätähdettä(oksat, latvukset, harvennus puuta) ja kantomursketta.

Mutta vähän epäilyttää miten puupolttoaine tulee riittämään pääkaupunkiseudulle. Vähän haasteita on saatavuuden kanssa ollut jo tänäkin vuonna.
Käy helposti niin, kuin pelletille. Lähes ilmaisesta sahanpurusta alettiin tekemään edullista polttoainetta. Mutta innostuttiin kasvattamaan tuotantoa niin isolle, että raka-aineen hinta nousi reilusti.
Jatkaisivat vaan hiilen polttoa, kunnes keksivät jonkun selkeästi
paremman ratkaisun. Esim. Ydinvoimalla toimivan.
Onhan se kaupungille tyhmää luopua 100miljoonan vuosi tuotoista. Samalla rahalla sais varmasti parempia ympäristö vaikutuksia, kun vaihtamalla hiili puuhun. Mutta näissä ympäristö asioissa harvoin järki voittaa tunteet.

Danie LStenberg

Hyva Terhi
Mikali jatkat tata linjaa niin Hyva. Meilla on toinen ongelma ja se on vihreat ja ne jotka kasittamattomasta syysta heita aanestavat. He puhuvat niin paljon soopaa ylipaatansa milla saastettaisiin luontoa.
Kiitos kirjoituksestasi

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Voit olla huoleti, Terhi. Suomessa ei tulevaisuudessakaan kaadeta metsää polttamistarkoituksessa. Yksittäisiä puita toki, jos niillä ei ole tukkipuuarvoa tai käyttöä prosessiteollisuudessa.

Metsänkasvatus Suomessa tähtää ennen kaikkea sahatavaran kasvatukseen. Jotta metsä tuottaisi mahdollisimman paljon tätä kalleinta ja hiiltä pitkäksi aikaa sitovaa puutavaralajia, on metsää harvennettava 1 - 3 kertaa kiertoaikana.

Ensiharvennus tuottaa energia- ja kuitupuuta, toinen harvennus jo vähän tukkiakin. Ja katso: jäljelle jäävä puusto järeytyy ja sitoo itseensä hiiltä, joka päätyy sitten kattotuoleiksi, kaapin oviksi ja puukon kahvoiksi. Eikä kuitupuukaan pelkkää vessapaperin raaka-ainetta ole, vaan yhä enenevissä määrin eristemateriaaleja, pakkausmateriaaleja ja muita muovinkorvikkeita.

Hakekattilaan ja saunapuiksi päätyvät latvukset, ylijäreät tyvet, lahon syömät kuuset, hyönteisten vahingoittamat rungot, haarautuneet ja liian kierot yksilöt, puulajit, joilla ei ole muuta kaupallista arvoa sekä ensiharvennusten tuottamat rääpäleet. Lisäksi polttoon menee sahateollisuuden pinnat ja muut jätteet sekä vaikkapa huonekaluteollisuuden pilalle menneet erät, jopa sellun keiton sivuvirrat.

Puun polttaminen ei vaaranna metsiä eikä kilpaile sahojen kanssa samasta puutavarasta, vaan tukee kokonaisvaltaista metsänhoitoa. Siinä muutetaan energiaksi se osa puustosta ja puutavarasta, joka muutenkin nopeimmin maatuisi ja vapauttaisi hiiltä ilmaan.

Kirjoitat:
"Silloin kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lisätä pellettien käyttöä energiavoimaloissa, ei täysin ymmärretty metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hidastajina."

On tietysti surkeaa, jos Helsingin päättäjien luonnontieteellinen osaaminen on tuota tasoa, mutta hyvä päätös syntyi sentään puutteellisinkin tiedoin. Muualla Suomessa tämä asia onkin tiedetty jo pitkään. Siksi meillä on osattu harjoittaa sellaista metsätaloutta, joka on lisännyt puumassan määrää metsissämme.

"Puut sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ilmasta ja torjuvat siten ilmastonmuutosta. Niiden pitäisi päin vaston antaa kasvaa!"

Hiilen sidonnan kannalta ei ole puiden lukumäärä ole ratkaisevaa, vaan puumassan määrä, ja se on kasvanut Suomessa viimeiset 50 vuotta - ja kasvaa edelleen.

Harvennushakkuilla saadaan puusto kasvamaan. Sivutuotteena saadaan uudistuvaa energiaa, jonka hiili poltettaessa toki vapautuu joitain vuosia nopeammin kuin lahotessaan metsässä. Polttamatonkin puu vapauttaa hiilivaransa aikanaan, louhimatta jätetty kivihiili ei koskaan.

Puun kuljettaminen Helsinkiin on tietysti logistisesti haasteellista, mutta ei onneksi sen haasteellisempaa kuin kivihiilen kuljettaminen.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Olipa hyvä kommentti.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että puun polttaminen ei ole paras ratkaisu Helsingissä.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Hyvään johtamistapaan ei kuulu se, että omistaja puuttuu omistamansa osakeyhtiön toimintaan, vaan sen tekee omistaja nimeämä hallitus. Mutta kun se niin tekee, lopputulos on usein tämä, kuten kirjoittaja sanoo:

"Silloin kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lisätä pellettien käyttöä energiavoimaloissa, ei täysin ymmärretty metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hidastajina." Ei taidettu energiantuotannosta mitään muutakaan ymmärtää, kun katselee kokousta, jossa päätös tehtiin. Se oli lähinnä uskonnollinen hurmiokokous.

Mutta Helsingin valtuusto siis teki 2015 tuon ns. 20-20-20 päätöksen, jota nyt sen omistama Helen on toteuttamassa juuri kuten omistaja haluaa. Nämä energiapuolen satojen miljoonien eurojen järeät energiainvestoinnit tehdään 50 vuoden aikajänteelle, joten siitä ei tule mitään, jos päättäjän mieli muuttuu kuin tuuliviiri 2-4 vuoden välein. Pitkäjänteisyys on arktisen Helsinginkin energianhuoltojärjetelmän kulmakivi.

Noin muuten olen kirjoittanut energia-aiheesta kolme blogia, joista yhdessä käsittelen Helsingin vihreää kerskaulutusta liittyen energian tuotantoon. Kommenteissa on lisää asiaa liittyen myös tähän tehtyyn päätökseen ja sen toteuttamiseen. Ja päätöksiä pitää tehdä niiden, jotka ymmärtävät asioita.

http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26502...

Pari muuta käsittelee Suomen tason ja globaalia tilannetta.

http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26507...

http://jyrkiitkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26531...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Maailmassa on yksi osavaltio (Kanadan Ontario), joka on yli kaksi kertaa Suomen kokoinen väestöltään ja sähkönkulutukseltaan. Juuri nyt siellä on talvinen keskipäivä. Sähkön tuotannosta on ydinvoimaa 62% ja vesivoimaa 21%. Tuulella 12% ja kaasulla 4%. Hiiltä ei yhtään.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Eikä myös yhtään puuta tilastossa, vaikka Ontariossa kasvaa puuta enemmän kuin Suomessa. Myös metsät ovat kunnossa eikä tarvitse tehdä tilastovalehtelua kasvusta ja propagandaa prosenteilla. Ontarionkin metsänkäyttö menee korkeampaan jalostukseen. Paperiksi, Selluksi ja Rakennustarvikkeiksi.
Suomen loppuunkalutuista ja pilatuista metsistähän ei enää oikeastaan löydy kuin sellu ja polttopuuta!

Jussi Saari

Tilastointi mättää jossakin jos on selluteollisuutta muttei bioenergiaa koska nämä kulkevat jo prosessin tarpeista (ligniinin poltto keittokemikaalien regeneroinnin yhteydessä) käsi kädessä. Ja mitä tehdään Ontariossa hakkuutähteille; onko se oikeasti parempi jättää metsään lahoamaan josta hiili päätyy ilmakehään joka tapauksessa 10-20 vuodessa kuin kerätä pois ja polttaa?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Siinä viimeisessä prosentissa on bioenergia, joten voi siellä muutama klapi olla...

Jussi Saari

Kirjoitus on täynnä asiavirheitä bioenergiasta. Taustalla tuntuu olevan käsitys siitä että kun poltetaan pellettiä tai haketta, sitä varten on kaadettu metsää, mutta näinhän ei ole. Metsää kaadetaan sen verran kuin metsäteollisuus tarvitsee, ja puusta käytetään tukkina sen minkä voi (arvokkain tuote), kuitupuuna se mikä on liian pientä sahoille (toiseksi arvokkain), ja energiapuuna se mikä ei kelpaa edes sellutehtaalle. Lisäksi poltetaan kuorta, puruja ja lastuja. Järeää runkopuuta palaa vain siltä osin kuin se on lahovian tms syyn vuoksi kelvotonta.

Tällä hetkellä meillä on metsissä harvennusrästejä, ja monien sahojen pihoilla puru- ja kuorikasat kasvavat. Ja lahoavat hiilidioksidiksi joka tapauksessa.

Tämä ei ole mitenkään ydinvoimaa vastaan, mutta asiavirheiden korjaamiseksi bioenergian osalta.

Kai Häppölä

"AARGH", ymmärrän palautteen, entä miten lopputyön kävi? Copy-paste mielipiteitä liikkuu eri yhteyksissä enemmän kuin ehtii alas ampua!

Kai Häppölä

Kiitos Terhille keskustelun avaamisesta! On haasteellista seurata näiden tietäjien keskustelua. Ilmaston muutos on tosiasia. Tosiasioita voi olla vaikea mieltää, jos niihin suhtaudutaan uskontona eikä nähdä tarpeelliseksi hankkia ja arvioida tietoa.
Pitkäjänteisyyttä päätöksissä tarvitaan, mutta on muistettava, että tieto kasvaa ja täsmentyy, eikä virheellistä tietoa pidä hyväksyä pitkäjänteisyydestä kiinni pitäen?
Hiiltä polttamalla syntyy hiilidioksidia CO2! Metsää, vihreyttä niin vedessä kuin maalla on syytä hyödyntää. Yhteyttämisessä sidotaan hiiltä! Fossiiliset hiilivarat, niin öljyn kuin kaasunkin suhteen tuottavat poltetun puun tavoin hiilidioksidia ja pienhiukkasia, kaasu eli ns. hiilivedyt vähemmän! Niiden korvaaminen samalla tavalla poltettavaksi ns. uusiutuvilla hiililähteillä eli puuta polttamalla tai jalostamalla sitä biopolttoaineeksi ei tee siitä päästötöntä, vaikka sitä poliittisessa jargonissa sellaiseksi väitetään.

Päästöjen näkökulmasta kaikki polttaminen tuottaa hiilidioksidia + pienhiukkasia, lukuunottamatta vedyn polttamista, josta saamme vettä H2O. Sähkön tuottaminen tuulella, virtaavalla vedellä ja ydinvoimalla on päästötöntä. Toki ydinvoiman nykyteknologia synnyttää radioaktiivista jätettä. Samaan kategoriaan päästöttömänä voidaan nostaa maalämmön hyödyntäminen lämpöpumpputeknologialla.

Ilmastomuutoksen torjumisen kannalta voi olla järkevää ottaa nykyisen teknologian pienydinvoimalaitokset käyttöön odottaessamme fissioydinvoiman ja pienoisaurinkojen päästötöntä tulevaisuutta.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Se on Häppölä todella surullista, että päätöksiä tehdään ilmastouskonnollisista lähtökohdista. Aurinko on hiipumassa ja ollaan kovaa vauhtoa menossa kohti 1600- ja 1800-luvun kaltaisia suuri kuolonvuosia.

Päätöksenteossa ei misään nimessä saa tuudittautua uskoon lämpenemisestä, koska CO2 on varsin heikko kasvihuonekaasu. Pitää ottaa huomioon myös pahin skenario, koska nyt parhaillaan pienen jääkauden jälkeen alkanut auringon aktiivinen vaihe, Modern Maximum, on ohi ja aurinko tulee erityisen passiiviseen tilaan vuodesta 2020 n. vuoteen 2053.

Auringon säteilyvoimakkuuden vaihtelu ei ole kovin suuri, mutta kosmisen säteilyn vaikutuksesta tapahtuva pilvisyyden vaihtelu voimistaa auringon vaikutusta lämpötilaan. Kasvanut pilvisyys ja kasvanut lumipeite heijastavat auringon säteilyä ja viilentävät maapalloa.

Samanaikaisesti Atlantin valtameren pinta viilenee Atlantin oskillaation (AMO) takia yli 30 vuodeksi. Atlantin oskillaation pituus on n. 63-66 vuotta, jakautuen näin: 1900-30 viileää, 1930-60 lämmintä, 1960-95 viileää, 1995 - lämmintä. Seuraava viileä vaihe alkaa lähivuosina ja sitä kestää n. vuoteen 2055 asti.

Näiden luonnollisten ja syklisten ilmiöiden yhteisvaikutuksesta ilmasto viilenee 0,8 - 1,2 celsiusastetta (satelliittimittaus). Kylmin jakso koetaan vuosien 2038-40 tienoilla. Ihmisen vaikutus tähän vaihteluun (climate variability) on mitätön.

Ei romuteta siis Suomen energianhuoltojärjestelmää poliittisista syiden takia.

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/jos-tama-kesa...

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Suomen sähköomavaraisuusvaje on niin suuri, että sitä ei kateta ilman uutta ydinvoimaa valmistuipa keskeneräinen ikuisuusprojekti Olkiluoto 3 tai ei valmistu.

"Murska-arvio Suomen sähkön toimitusvarmuudesta: sähkövaje uhkaa vuonna 2020"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201711052200511414

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Hannu Rautomäki, sähkön riittävyys Suomessa heikkenee entisestään, kun Helsinki lopettaa Hanasaaren myötä 240 MW sähköntuotantoa ja 2029 Salmisaaren myötä 170 MW ja siirtyy sähköä kuluttavaan lämmitysjärjestelmään. Ja sähköähän nuo muut lämmitysjärjestelmät syövät sitä enemmän mitä kylmempi on. No toki hiililaki sallii valtion oman Fortumin Meri-Porin hiililauhdelaitoksen käytön ns. tehoreservin puitteissa, joten sieltä saa huonolla hyötysuhteella tuotettua hiilisähköä tai muualla tuotettua turvesähköä Helsinkiin kylmimpää aikaan, kun Helsingin omat lämpökattilat hehkuvat punaisina.

Nykyisin Helsingissä tuo Salmisaaren ja Hanasaaren sähkö syntyy kantakaupungissa, jossa sähkönkulutus on suurin, mikä on merkittävä tekijä, kun ajatellaan Helsingin energianhuollon varmuutta. Kun sen lisäksi kantakaupungissa tarvitaan eniten myös lämpöä, on erinomainen asia, että lyhyen kovan talvisen sähkönkulutuksen aikana sähköä ja lämpöä syntyy yhtä aikaa eniten juuri siellä, missä eniten tarvitaan.

Nyt sitten Fingrid joutuu investoimaan miljoonia euroja siihen, että se saa syötettyä Helsingin kantakaupunkiin riittävän määrän sähköä myös kylmimpään talviaikaan ja nuo kustannukset maksavat suomalaiset sähkön kuluttajat.

Helsinkiläiset puolestaan maksavat kymmenien, ellei yli 100 miljonan euron energiatunnelikustannukset, jotta saavat siirettyä lämpöä esim. Salmisaarta korvaamaan tulevasta Vuosaaren uudesta hakelämpökattilasta kantakaupunkiin. Ja eivät nuo pitkät siirtoyhteydet ainakaan energianhuollon varmuutta paranna. Se kun ei pyöri vihreä hajautettu lämpöpumppukaan ilman sähköä hetken vertaa.

Mutta niinhän kaupunginvaltuustossa todettiin 2015, että maailman pelastaminen on poliittisessa päätöksenteossa nykyisin tärkein asia, ei liiketalous eikä mikään muukaan vaikkapa energiahuoltovarmuuteen liittyvä asia. jos näin on, palelkoon helsinkiläiset jossakin vaiheessa ja ilman sähköäkin voi kokea pelastavansa maailmaa, kute Pohjois-Korea tekee kaiken aikaa. Siinä muuten onkin hommaa, kun vuoteen 2030 mennessä maapallolle syntyy noin miljardi päästöjen tuottajaa entisten lisäksi ja nekin päästöt on Suomen kyettävämaapallon johtavana kansana hoitamaan.

https://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/videos/18...

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Eräiden piirien on viimein ymmärrettävä se, että nykytilanteessa aurinkovoimasta, tuulivoimasta, ja bioenergiasta puhuminen on silkkaa haihattelua ja utopiaa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Energialla tehään muutokset ja päästöt.Työ tehään energialla. Tee työ sillai, että ei tule päästöjä.Osaatko tehä työn toisenlaisella energialla, millä nyt työ tehään?Muutos tehään energialla kuten kasvit muuttaa laitteissaan auringon energian kemialliseksi eli tulee muutos ja päästöt

Käyttäjän AskoVuorinen kuva
Asko Vuorinen

Kummankin Loviisan voimalan reaktorin teho on 1500 MW, josta 500 MW saadaan sähköä ja 1000 MW pumpataan mereen. Rakentamalla sinne viides turpiinin sähköä saadaan enää 140 MW, mutta kaukolämpöä 140 asteen lämpötilassa 1300 MW. Tällä lämmöllä Pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä voidaa tuottaa 60 % (7 TWh).

Lämmön hinta Helsinkiin tuotuna on noin 32 euroa megawattintunnilta. Se on noin puolet kaukolämmön myyntihinnasta. CO2-päästöä ei ydinkaukolämmöstä synny, joten kaukolämmön CO2-päästöt vähenevät 70 % noin 3,6 miljoonasta tonnista yhteen miljoonaan tonniin CO2.

Loviisan muuttaminen kaukolämpöä tuottavaksi voidaan tehdä vuoteen 2025 mennessä. Samalla Helsingin seudun hiilivoimalat voidaan poistaa käytöstä siihen mennessä. Miniydinvoimalaitoksia jodutaan odottamaan ainakin vuoteen 2040 asti. Jos niittä jäädään odottamaan, Helsinki ei tule hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Hiilineutraalisuutta ei voi saavuttaa myöskää biovoimalla, vaikka kaikki kaukolämpölaitokset kävisivät bioenergialla. Pääkaupunkiseudun puut ei siihen riitä vaan 12 TWh:n kaukolämmön tuottamiseen tarvitaan 6 miljoonaa kiintokuutiota puuta, jonka polttamisesta syntyy CO2-päästöjä noin 5 miljoonaa tonnia CO2.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Arvelisin, että SMR tekniikka on kaupallisesti saatavilla 2020-luvun loppupuolella. Riittääkö siitä Suomelle, on kiinni tämän hetken päätöksistä. Jos kaikki paukut laitetaan tuuleen ja bioon, olemme jälkijunassa, kun mahdollisuus tulee.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ja Loviisan muuttaminen Helsingin kaukoksi on hyvin monen mutkan takana.

Ensinnäkin pitää Loviisan systeemiä muuttaa ja silloin sähköteho putoaa.

Loviisan aika alkaa olla loppupuolella. Vaikka sitä jatketaankin todennäköisesti, niin silti investointi suhteessa elinaika ei ehkä ole niin järkevä.

Matka loviisasta hkin on pitkä, jouduttaisiin todennäköisesti lämmittää sitä kerran matkalla.

Tarkoitan vain sitä, että ei se ihan näin vain onnistu. Vaikka sinänsä ihan hyvä idea.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen Vastaus kommenttiin #80

Tämä Loviisan kaukolämpöasia Helsingin suuntaan on kyllä jo perusteellisesti laskettu ja pohdittu, eikä ole havaittu ainakaan tilaajan puolelta riittävän kokonaiskannattavaksi.

Fortumin pitäisikin keskittää voimansa saadakseen luvat ja vanhojen laitostensa uusimisprojektit mahdollisimman nopeasti käyntiin.
Siinä yhteydessä jäähdytysveden lämpökäyttöä voitaisiin suunnitella uudestaan.

Helsingin ei kuitenkaan , kuten ei koko maankaan, tarvitse pitää mitään kiirettä hyvin operoitujen ja pienellä suhteellisella päästömäärällä toimivan hiilivoimansa alasajoa, sillä kyllä se kaikissa olosuhteissa sekä taloudellisesti, että kokonaispäästöllisesti puuvoiman voittaa mennen tullen.

Sensijaan olisi oikeasti alettava suunnittelemaan sekä kaukolämpö, että sähköntuotanto moduuliydinvoimaa vaikka sulasuola reaktoreilla, jotka ovat kaupunkikelpoisia ja rakenteellisesti täysturvallisia.

Kaasuvoimalat ovat halpoja rakentaa joten sellaista pitäisi olla huippuvoimareservinä ja mieluiten tietysti niin, että Inkoossa olisi se valtamerikokoinen LNG terminaali josta sitä sitten voidaan jaella erilaiseen kuluttajainfraan ja maan pienempiin LNG terminaaleihin lyhyellä kuljetusmatkalla.
Tuo terminaali pitäisi olla jonkun muun kuin monopoliyhtiö Gasumin hallinnassa.

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Mainitsemasi puumassan polttamisen aiheuttamien päästöjen lisäksi metsistä katoaa pitkäksi aikaa koko tuon hetkessä poltetun puumäärän hiilensidonta sekä lisäksi ainakin suomalaisen metsänhoidon tyylillä avohakkuilla rikottu metsäpohja josta silloin tehdään voimakas hiilidioksidin päästäjä sitojan sijasta.

Puumateriaalin poltto on luvalla sanoen ja kaikilla rationaaleilla perusteilla kaikkein ilmasto ja luontohaitallisin energiavaihtoehto, mutta Kepu hallituksen ykkösprojekti!?

Terhi Koulumiestä sensijaan jopa voisin harkita äänestäväni tämän terveen energia-ajattelun vuoksi sillä energia asia on niin suuri kokonaisvaikutukseltaan yhteiskuntaan että jos se on hyvä niin muita asioita voidaan jo katsoa isommalla sihdillä.

Käyttäjän ppauto kuva
Janne Pirinen

Tsernobylin voimalaa suunniteltiin aluksi 25 kilometrin päähän Kiovasta. Neuvostoliiton STUK oli kuitenkin sitä mieltä että 110 km olisi parempi etäisyys miljoonakaupunkiin. 2 kilometriä voimalasta sijaitsi Pripjatin kaupunki. Kaukolämpöä oli näppärästi saatavilla.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Miten grafiittihidasteinen, vuodelta nakkisota, reaktori liittyy kaukolämpöön?

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Missä tästä keskustelusta on kansanedustajat, ministerit, tiedeneuvojat, Helsus-tietäjät, tieteenpäivät, professorit, yliopistonrehtorit ja muut?

Vai onko niin että heidän tietonsa ei riitä tällaiseen keskusteluun?

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Lienee niin, kuin Kahelin epäilee, eli tällaisen teknisen keskustelun yksityiskohtiin jää helposti kiinni ja numerotieto ja vaihtoehdot eivät sovi väittelyn tempoon. ja poliitikot ovat periaatteessa väittelyautomaatteja, jotka maalailevat isolla pensselillä ja viime vuosituhannen jämätököteillä. Viherpesu on hiukan nuorempaa, mutta siinäkin turvaudutaan pastissitekniikkaan.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Eivät tiedä eivätkä ymmärrä. Poliitikot ja nk. asiantuntijatkin seuraavat yleensä enemmistön ajattelua ja tyrmäävät kaikki toisinajattelijat!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ilmeisesti et tarkoita tätä Puheenvuoron keskustelua, koska täällä ei paljon keskustella. Täällä pikemminkin ollaan varmoja omasta oikeassa olemisesta ja muiden halveksittavuudesta. Jos joku yrittää ymmärtää myös toisia näkemyksiä, hän huomaa nopeasti olevansa väärässä paikassa.
Jos taas kyse on yleisestä energiakeskustelusta, niin kansanedustajat ja ministeritkin edustavat kansaa. Siis suurimmalta osalta puuttuu fysiikan ja matematiikan ymmärrys, joten ei heillä voikaan olla omaa, perusteltua mielipidettä.
Tiedeneuvoja taas ilmeisesti tietää jostain erityisalasta, jos siitäkään. Sama pätee professoreihin ja rehtoreihin. Se, että ymmärtää yhtä alaa, ei tarkoita, että ymmärtäisi toista alaa tai kokonaisuuksia.
He taas, jotka energia-alasta ymmärtävät enemmän, eivät tule yleiseen keskusteluun kuin pakotettuna, sillä sen myöntäminen, että ei ole varma, ei ole hyväksyttävää. Kaikkea sanomaasi voidaan joko vääristellä tai käyttää itseäsi vastaan.
Tähän on tultu.

Käyttäjän JuriLaurila kuva
Juri Laurila

Pakko tunnustaa, että ensiksi Terhin ymmrtämättömyys metsätalouden tavoitteista aiheutti jonkinasteista "metsäahdistusta" ja meinasin jo kertoa hänelle metätalouden perusasioista. Mutta onneksi muut jo sen tekivätkin. Presidentin uudenvuoden puhe mielessä päätin kuitenkin yrittää ymmärtää Terhiä ja sitä, mitä hän yrittää sanoa. Ja onhan se ihan järkevää, kun ei kiinnitetä huomiota epäolennaisiin asioihin.

Helsinkiä ei missään nimessä pidä puulla alkaa lämmittämään. Helsingin alueen (energia)puuvarannot ovat tähän täysin riittämättömät. Siellä jouduttaisiin hakkaamaan kaikki puistotkin paljaaksi ja sittenkin puuta riittäisi vain hetkeksi. Jos energiapuu tulisi sivutuotteena, kuten muuallakin, ei edes keskustan alue taitaisi pysyä lämpimänä. Eli Terhi on täysin oikeassa. Ei puuta vaihtoehdoksi!

Turve on maailman ehkä ainoa karttuva fossiilinen raaka-aine. Kuten kaikissa muissakin raaka-aineeseen pohjautuvissa, senkin hyödyntäminen aiheuttaa ympäristövaikutuksia ja pienentää sitä hiilivarastoa, josta se otetaan. Nykyiset savukaasupesurit ja muu teknologia mahdollistaa hyödyntämisen siten, ettei vapautuva hiilidioksidi kuitenkaan piipusta mene taivaalle. Mutta ei siis turvetta, koska se on päätetty fossiiliseksi.Kivihiiltä ei fossiilisilla kannata korvata, joten jätetään ne kokonaan pois laskuista.

Tuulivoimaloita mahtuisi merialueelle. Tosin kivihiilen korvaamiseksi tarvittaisiin myllyjä melkoinen rivistö kaupungin edustalle. Ja jostain kai pitäisi niiden raaka-aineetkin kaivaa. Tämä ei taas ole hyvä, koska jälleen vaikutetaan ympäristöön.

Aurinkoenergiakin olisi hyvä vaihtoehto, mutta senkin laajamittainen lisääminen kaipaisi mineraaleja ja metalleja, eli käytännössä kaivosten lisäämistä. Koska nekin tuottavat aina vaikutuksia ympäristölle, pitää harkita tarkkaan kannattaako niitä vaihtoehtona.

Yhtenä vaihtoehtona olisi tietysti ympäristöjärjestöjen vaihtoehto. Lopetetaan kuluttaminen. Kyllä kai nykyaikana jo sen verran hyviä vaatteita osataan tehdä, ettei Helsinkiin lämpöä välttämättä tarvita. Tämä olisi ehdottomasti puhtain ratkaisu, mutta saattaa siinä olla pieni haaste hyväksyttää se paikallisella väellä.

Ydinvoima olisi hyvä, jos Vihreät hyväksyisi sen puhtaana, päästöttömänä energiana ja hyväksyisivät myös uraanin talteenoton kaivoksissamme. Puolueen nuoriso-osasto onkin jo ilmeisesti sen hyväksynyt, mutta fossiilit haraa vastaan.

Summa summarum. Ei lämmitetä Helsinkiä biomassalla, kuten Terhi kirjoittaa. Ei puuhakkeella tai pelleteillä, eikä muullakaan muualta tuotavalla biomassalla. Ehkä paska ja biojäte kannattaa hyödyntää syntysijoillaan kuitenkin. Ja tehdään päätös pohtien kaikilta osin myös sitä, mitä se realistisesti vaatii koko tuotantoketjulta. Samalla saamme helsinkiläisten malliesimerkin, jota muut voivat sitten ilolla toteuttaa omissa hankkeissaan ilman pääkaupungin viherpopulistien tuomitsevia kommentteja.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Täällä on taas kerran kovasti laskeskeltu jos mitä vaihtoehtoja. Joku ehdottaa, liki 50 vuotta vanhasta Loviisan ydinvoimalasta johdettaisiin mereen menevää 30-asteita lauhdevettä Helsingin lämmitämiseen.

Hyvä idea sinänsä, mutta se vaatisi aikamoiset tekniset muutoksen 50 vuotta vanhaan neuvostoliittolaiseen ydinvoimalaan niin, että Helsinkiin saataisiin johdettua 90-120 -asteista vettä, joka vastaa Vantaan joen vesivirtaamaa. Ja vesihän pitää vielä palauttaa 45-asteisena Loviisaan. Ja sitten sen varalle, että Loviisa menee pikasulkuun -20 asteen pakkasilla, on Helsingissä pidettävä 100 % varavoimaa, jotta kaupunki ei jäädy, jos vian korjaamien kestää useamman päivän tai viikon. Loviisan kaukolämpövedessä ei ole säteilyä, eli semmoinen on höpöpuhetta.

Sitten on muistettava, että kun Loviisasta tehdään kaukolämpövoimala, se tuottaa sähköä sitä vähemmän, mitä kylmempää on ja lämpöä eniten tarvitaan. Muutoksen myötä Loviisasta katoaisi noin 250-300 MW sähköntuotantoa ja kun kaikki fossiiliset laitokset Helsingistä puretaan, valtakunnasta katoaa n. 900 MW sähkötehoa lisää, jos Vuosaarikin lopetetaan. Missä se tämä Loviisasta ja Helsingistä katoava yli 1000 MW sähköä sitten tehdään? Suomessa tarvitaan läpi vuoden enemmän sähköä kuin lämpöä ja Loviisa on tehty tätä perustuotantoa ajatellen, kuten muutkin ydinvoimalat. Lyhyt talvinen sähkön lyhytaikainen huipputarve on järkevintä tyydyttää tuottamalla sekä sähköä ja lämpöä siellä, missä molempien tarve on yhtäaikaa suurimmillaan. Toki jos ja kun thoriumlämpölaitoksia tehdään Helsinkiin, jossakin on tuotettava Helsingistä poistuva 900 MW sähköteho tuon lyhyen talvisen suuren kulutuksen ajan erillistuotannossa. Ja kunnon sähköpiuhat on vedettävä Helsinkiin, jotta paikkaan jossa kuluu 10 % koko valtakunnan sähköstä, saadaan siirrettyä sitä sähköä riittävästi.

Uusi kaukolämpöydinvoimala Loviisaan tai lähemmäksi Helsinkiä olisi hyvä juttu. Se ei vaan seuraavan 10 vuoden aikana valmistu, vaikka päätös sen rakentamisesta tehtäisiin tänään ja hiililakihan astuu voimaan jo 2029.

---------------

Sitten on puhuttu hakkeesta. Lasketaanpa pikkasen lisää.

Kyllähän sitä haketta palaa ja kumipyörä kulkee, kun pelkästään Hanasaaressa palaa noin 100 tonnia tunnissa hiiltä. Siitä voi erilaisia korvaavia määriä arvioida. Hiilen lämpöenergia-arvona voi käyttää arvoa 7 MWh/t.

Hakkeen lämpöenergiasisältö on 2-4 MWh/t eli yhtä hiilitonnia kohti tarvitaan 1,7..3,5 tonnia haketta. Jos suhde on 2, niin haketta tavitaan 200 tonnia tunnissa, kun myös sähkö korvataan hakkeella. Hakerekka vetää 40 tonnia, eli 5 rekkaa tunnissa ja 120 rekkaa/vrk.

Hanasaaressa pelkkä lämpöteho saadaan 70 t/h hiilellä. Eli 140 t/h haketta. Vuorokaudessa sitä tarvitaan 3360 tonnia. 40 tonnia rekkaan eli 84 rekkaa vuorokaudessa. Jotkut ovat varmaan laskeneet rekkamäärän 40/vrk vain yhdelle blokille, mutta niitä on Hanaaaressa kaksi.

Koivuhalkojen lämpöarvo on 1 MWh/motti. Kun Hanasaaren koko kattilateho korvataan koivuhaloilla, niitä palaa 700 mottia tunnissa. Eli yhdessä tunnissa metrin korkuinen ja metrin levyinen koivuhalkopino, jonka pituus on 700 metriä. Eli liki 17 km pitkä halkomottipino vuorokaudessa.

Lisäys 8.1.2019

Kovasti huonosti lämpöpumput myyvät Helsingin uudisrakentamisessa! Viime vuonna kaukolämmön liittymisteho Helsingissä oli 80 MW, joka vastaa pelkästään liki koko Salmisaaren uutta pellettikattilaa! No eihän sitä tietenkään täyttä kaukolämmön liittymistehoa tarvita kuin -27 C pakkasella, mutta silloin se on tuotettava, kun sähkön tarvekin on valtakunnassa suurimmillaan.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/734143-m...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ydinvoima on ainoa vaihtoehto jos fossiilisista halutaan eroon.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Jarmo Makkonen, ei oikein näytä muu maailma pyrkivän hiilestä eroon. Saa nähdä miten se Suomen ja Helsingin maailmanjohtajuus toimii, eli jääkö joku noista rakenteilla ja suunnitteilla olevista 2400 hiilivoimalasta rakentamatta vai ammummeko me vain itseämme polveen purkamalla maailman tehokkaimpia ja puhtaimpia voimaloita pois.

http://klimatsans.com/2018/09/01/2-400-nya-kolkraf...?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset