Terhi Koulumiehen blogi

Matalapalkka-alojen tasoja tarkistetaan Helsingissä

 

Viime vuonna keskusteltiin vilkkaasti siitä, ovatko lastentarhanopettajien palkat ajan tasalla. Päiväkoteihin on ollut vaikea saada koulutettua henkilöstöä. Lastentarhanopettajat ovat kouluttautuneet yliopistossa, mutta heidän palkkansa ei ole vastannut korkeaa koulutustasoa, heidän kokonaisansionsa ovat jäävät esimerkiksi luokanopettajien ansioista.

 

Kaupungilla on pulaa paitsi päiväkotien henkilöstöstä, myös sosiaalityöntekijöistä varsinkin lastensuojelussa sekä vanhusten kotihoidon työntekijöistä. Alhainen palkkaus on yksi syy työntekijäpulalle ja siksi palkkojen korotuksia on jatkettava. Niinpä kaupungissa on sovittu, että myös muihin varhaiskasvatuksen tehtäviin, kuten lastenhoitajille, perhepäivähoitajille ja varhaiskasvatuksen esimiehille tuodaan myös korotuksia. Samaa pohdittiin lisäksi sosiaalityön ja kotihoidon erilaisiin tehtäviin sekä useille muille palkkakuopassa oleville ammattiryhmille.

 

Naisten matala palkkataso liittyy työmarkkinahistoriaan. En ole aiemmin tiennytkään, että vuonna 1945 valtioneuvosto teki palkkasääntelypäätöksen, jossa asetettiin ohjepalkat kaikille aloille, naisen palkan piti olla 70 % miehen palkasta. Päätös oli voimassa monta vuotta. Ennen tuota palkkasääntelyä naisten palkat olivat tosin vielä huonommat, joten tavallaan se oli parannus aiempaan. Aikoinaan miehillä oli perheenelättäjän rooli ja palkkaerot koettiin luonnollisina. Palkkaerottelusta tuli lainvastaista 1960-luvulla.

 

Samoihin aikoihin suomalainen hyvinvointivaltio alkoi laajentua voimakkaasti. Silloin syntyi paljon uusia työpaikkoja terveydenhoitoon, koulutukseen ja päivähoitoon. Ne työllistivät jo silloin ja yhä edelleen erityisesti naisia. Yksityiset yritykset maksavat työntekijöidensä palkat liiketoimintansa tuloista, joten menestyvä yritys voi maksaa isompaa palkkaakin. Julkisiella sektorilla palkat kustannetaan yhteiskunnan kukkarosta eli veronmaksajien taskusta ja niiden kustannukset näkyvät suoraanveroprosentissa. Siksi rakenteellisten palkkaepäkohtien korjaaminen on hidasta.

 

Helsinki on nyt alkanut kiinnittää aiheeseen yhä enemmän huomiota. Tällä hetkellä kaupungin henkilöstöosastolta kerrotaan, että kunta-alalla on saatu naisvaltaisille hoiva-aloille palkankorotuksia useampaan ammattiryhmään sekä ns. järjestelyerän muodossa että kaupungin pakkakehityssuunnitelmassa.

 

Kaupunki on päättänyt korottaa mm. lastentarhanopettajien palkkoja 175 euroa/kk tämän vuoden alusta alkaen ja korotukset koskivat yli 2000 henkilöä. Päiväkodinjohtajien palkkoja korotettiin noin 198 euroa/kk 170 henkiön osalta. Perhepäivähoitajien ja lastenhoitajien palkankorotukset ovat pienempiä, 19-25 euroa/kk, mutta korotukset koskevat yli 2500 henkilöä.

 

Yli 600 sosiaalityöntekijälle on palkkakehitysohjelmassa kirjattu palkankorotuksia järjestelyeränä 55-224 euroa/kk henkilö kohti. 1.9.2019 palkkakehityssuunnitelmassa on sosiaalityöntekijöille kohdistettu noin sadan euron palkankorotus. Sosiaaliohjaajien palkkausta parannetaan 65-108 euroa/kk.

 

Kotihoidon tehtäviin on suunnattu palkankorotuksia 1700 henkilölle 38-189 euroa/kk henkilöä kohti. Terveydenhoitajalle neuvola- ja perhetyöhön, kouluihin ja sairaahoidon tehtäviin sekä hammashoitajille ja toimintaterapeuteille kohdistuu yli 500 henkilölle palkankorotuksia 21-109 euroa/kk. Alle sadan euron korotuksia kohdistuu tänä vuonna mm. ruokapalveluhenkilöstölle. Palkankorotuksia tulee myös koulusihteereille, vahtimestareille, virastomestareille, toimistopalvelutehtäviin ja assistenteille yli 600 henkilölle 22-352 euroa/kk henkilöä kohti.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Entäs heidä lomarahoja, pitäisikö palauttaa se osuus joka viimehallitus heiltä vei.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Hoiva-alojen palkkoja tarkistetaan Helsingissä"

Alaspäin.

Käyttäjän terhikoulumies kuva
Terhi Koulumies

Eli jos valtakunnallisesti on tehty kilpaiailukykysopimus, niin eikö sitten yksittäinen kaupunkikaan saa käynnistää omaa palkkaohjelmaa ja päättää mistään korotuksista? Ok.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tarkoitin luonnollisesti kokoomuksen käytäntöjä mitä tarkoittaa palkantarkastaminen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset