Helsingin punavihreä politiikka leviää koko maahan hallitusohjelmassa

Luin hallitusohjelman ensin Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen näkökulmasta. Näyttää siltä, etteivät helsinkiläiset ole saamassa tällä vaalikaudella juuri mitään muuta kuin entistä isomman maksajan roolin.

 

Esimerkiksi hallitusohjelman linjaus hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä toteutuu pääkaupungissa jo nykyään laskennallisena mitoituksena. Toisin kuin monessa muussa kunnassa, lapsiperheillä on koko ajan ollut Helsingissä oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon, vaikka lapsen kumpikin vanhempi ei olisikaan töissä. Lisäksi Helsingissä on jo ennestään korkea osallistumisaste toisen asteen koulutukseen ja kaupunginvaltuuston tuore päätös sen oppimateriaalien maksuttomuudesta. Sosiaali- ja terveystoimeen ja päiväkoteihin palkattaisiin lisää henkilökuntaa jo nyt heti, jos halukkaita työntekijöitä vain löytyisi jostakin. Pisara-rataan tai Design-museoon ei ole tulossa rahoitusta.

 

Olin siis aika pettynyt hallitusohjelmaan. Sitten tajusin, että sitä pitääkin ajatella ihan päinvastaisesta näkökulmasta. John F. Kennedy totesi virkaanastujaispuheessaan: Älä kysy, mitä maasi voi tehdä sinun hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi. Sen sijaan, että kysyisi, mitä hallitus aikoo tehdä helsinkiläisten hyväksi, pitää kysyä, mitä helsinkiläiset punavihreät aikovat tehdä muun Suomen hyväksi.

 

Totta tosiaan. Näyttää siltä, että helsinkiläinen vihervasemmisto on antamassa muulle maalle jotakin sellaista, mitä muu maa ei haluaisi ottaa vastaan. Jotta hallitusohjelmasta on saatu sopu aikaan, punavihreä kupla on joutunut kompensoimaan aikaansaamaansa haittaa muulle maalle. Käytännössä se on joutunut lupaamaan Keskustalle massiiviset maatalous- ja aluepoliitiiset tuet suurten kaupunkien veronmaksajien kukkarosta. Ja vielä maakuntahallinnon kaupan päälle. Eikä ihme.

 

Hallitusohjelma näyttääkin kovin tutulta meistä helsinkiläisistä. Sen teemat on käsitelty perinpohjaisesti viime vuosina Helsingin kaupunginvaltuustossa. Tässä lyhyt yhteenveto:

 

Paperittomien edut

 

Paperittomia ovat maassa laittomasti oleskelevat ulkomaalaiset, kuten kielteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, jotka eivät suostu poistumaan maasta. Helsingin kaupunginvaltuustossa päätettiin vuonna 2017 punavihreiden äänin 45-39 tarjota heille ns. välttämätön hoito, mikä merkitsi laajempaa oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin veronmaksajien kustannuksella. Aikaisemmin heillä oli ollut oikeus vain kiireelliseen hoitoon eli hoitoon, jota ei voi siirtää ilman sairauden pahenemista. Samalla valtuusto vahvisti maassa laittomasti oleskeleville myös oikeuden hätä- ja kriisimajoitukseen sekä oikeudelliseen neuvontaan.

 

Tämä linjaus löytyy nyt hallitusohjelmasta. Siinä todetaan, että välttämätön hoito turvataan kaikille paperittomille ja turvapaikanhakijoiden yleistä oikeudellista neuvontaa parannetaan. Lisäksi turvataan paperittomille oikeus perusopetukseen ja selvitetään paperittomien lasten oikeus päiväkotipaikkaan.

 

Sukupuoli ongelmana

 

Sukupuoleen liittyvät kysymykset ovat olleet Helsingissä hyvin näkyvä teema viime vuosina. Punavihret ovat ajaneet sukupuolivaikutusten arviointia osaksi kaikkea kaupungin päätöksentekoa ja Vasemmistoliitto on tehnyt aloitteen mm. sukupuolitietosen budjetoinnin aloittamiseksi kaupungissa. Feministinen puolue on ajanut kaupungin palveluille sukupuolivaikutusten arviointia. Hyvältä kuulostavia asioita, mutta kun nykyään pitää arvioida vaikutuksia vähän kaiken osalta ja aivan kaikessa toiminnassa alkaen ympäristö- ja lapsivaikutuksista, niin se tekee hallinnosta tarpeettoman raskasta. RKP:n kaupunginvaltuutettu teki aloitteen jopa katujen lumenpoiston sukupuolivaikutusten arvioinnista. Auraako kaupunki ensin miesvaltaisille työpaikoille johtavat kadut?

 

Punavihreiden aloitteesta päätettiin mm. sukupuolineutraalien wc-tilojen käyttöönotosta Helsingin palvelupisteissä, minkä jälkeen sukupuolineutraalisuus on laajentunut liikuntatilojen ja koulujen pukuhuoneisiin. Päätökset liittyvät ajatteluun, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi ja että myös sellaisille kaupunkilaisille, jotka kokevat olevansa muuta kuin mies tai nainen, on tarjottava mahdollisuus yksityisyyteen. Osa sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenistä tuskailee, että lautakunnan kokouksissa puhutaan nykyään koko ajan jostain sukupuoleen tai seksiin liittyvästä.

 

Myös tämä politiikka on nyt siirtymässä valtakunnalliselle tasolle. Hallitusohjelmassa todetaan, että sukupuolivaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin. Samoin siinä säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan ja intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan.

 

Maksuton ehkäisy

 

Viime vuonna Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tarjota maksuttoman ehkäsyn alle 25-vuotiaille nuorille. Kaupunki tarjoaa naisille joko maksuttoman kierukan tai ehkäisykapselin tai vuodeksi maksuttomat ehkäisypillerit tai ehkäisyrenkaan. Päätöksen tarkoitus oli torjua epätoivottuja raskauksia. Ikävä kyllä linjaus sälyttää vastuun ehkäisystä sovinistisesti naisten harteille, vaikka tasa-arvon nimissä pitäisi olla selvää, että ehkäisy on yhtä paljon sekä miesten että naisten vastuulla. Lisäksi monet nuoret naiset kokevat jo nykyään, että heitä painostetaan käyttämään hormonaalista ehkäisyä, vaikka he saavat siitä hankalia sivuoireita. Lisäksi hormonaalinen ehkäisy ei suojaa lainkaan sukupuolitaudeilta kuten kondomit. Tautien torjunnanhan pitäisi olla nykyään tärkeämpää kuin huomattavasti harvinaisempien teiniraskauksien torjunnan.

 

Hallitusohjelma on laajentamassa tämän koskemaan koko Suomea. Toteutetaan valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille ja päätetään kokeilun vakinaistamisesta.

 

Yksityisautoilun vastustaminen ja pyöräilyn edistäminen

 

Helsinki on kaupunkina vihamielinen yksityisautoilua kohtaan. Parkkipaikkoja on heikonlaisesti, ajonopeuksia on alennettu, megakalliilla uudella Kruunusilloilla ei saa ajaa autoilla, joitain katuja on suljettu autoilta kokonaan. Kaupunki tuputtaa pyöräilyä ratkaisuksi ihmisten liikkumistarpeeseen. Pyöräteitä rakennetaan lisää ja ne aurataan lumesta talvella, vaikka viereiset jalkakäytävät ja ajotiet ovat auraamatta. Helsingissä on rakennettu myös parkkipaikattomia kokonaisia uudiskohteita ja pyritty luomaan uusia, lähes autottomia kaupunginosia. Punavihreät esittivät kaupungin henkilöstölle työmatkapolkupyörien käyttöönottoa ja henkilöstölle myönnettiin viime vuonna kaupunkipyöräetu.

 

Ilmankos hallitusohjelma näyttää niin tutulta. Siinä linjataan, että liikenteen päästöjen vähentämiseksi tehdään toimia, jotka vähentävät liikennesuoritteita ja edesauttavat siirtymistä kestävämpään tapaan liikkua ja vapautua fossiilisista polttoaineista. Käynnistetään liikenteen vero- ja maksu-uudistus, joka vähentää päästöjä. Fossiilisten polttoaineiden verotusta kovennetaan. Säädetään laki, joka mahdollistaa ruuhkamaksut. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta. Selvitetään rakentamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi autopaikkanormeja, edullisemman asumisen edistämiseksi.

 

Joukkoliikenteen pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettua matkasuoritetta halutaan kasvattaa selvästi. Laaditaan kävelyn ja pyräilyn toimenpideohjelma. Laaditaan pyöräteille laatunormisto. Korotetaan joukkoliikennetukea vuosittain kymmenillä miljoonilla. Edistetään työmatkapyöräilyä. Työsuhde-etuja muutetaan niin, että aletaan tukea enemmän työmatkapyöräilyä ja julkisen liikenteen käyttöä autoilun sijaan. Yhdyskuntarakenteen tulee suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkiseuduilla. Kävelyn ja pyöräilyn infraan osoitetaan miljoonia euroja rahoitusta.

 

Ihmisten elintapojen kontrollointi

 

Punavihreille on ollut Helsingissä ominaista pyrkiä sanelemaan, mitä muut ihmiset saavat syödä. Vuonna 2010 kaupunginvaltuusto päätti punavihreiden aloitteesta, että koululaisilta kiellettiin liharuuan syöminen kerran viikossa ja että kasvsruokaa tarjottii koululaisten ensisijaisena lounasvaihtoehtona joka päivä. Tänä vuonna vihervasemmisto päätti vaatia kaupungin virkamiehiä laatimaan ohjelman, jolla maito- ja lihatuotteiden käyttöä vähennetään 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä kaupungin ruokailuissa. Se tarkoittaisi maito- ja lihatuotteiden radikaalia vähentämistä mm. koululaisilta, päiväkotilapsilta, hoivakotien vanhuksilta ja laitoksissa sekä työpaikkaruokailijoilta. Punavihreät perustelivat päätöstä sillä, että kasvis- ja vegaanruoka on ilmastoystävällisempää ja keskustelussa todettiin, että esimerkiksi hyönteiset voivat olla parempi uusi proteiininlähde lihan tilalle.

 

Ei ole siis yllätys, että ilmastoystävällinen ruokapolitiikka esiintyy vahvana hallitusohjelmassa. Hallituspuolueet haluavat päivittää kansallisen luomustrategian. Hallitusohjelmassa edistetään uusien ruokaan liittyvien innovaatioiden, tuotantoteknologioiden ja kasvipohjaisten tuotteiden kehitystä. Laaditaan kouluruuan kehittämisohjelma ja lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvispainotteisen ruuan osuutta. Laaditaan kansallinen ilmastoruoka-ohjelma, joka tähtää kulutetun ruuan ilmastojalanjäljen pienentämiseen. Kiristetään verotusta muiden ”väärien” elämäntapojen kuten alkoholin, tupakan, virvoitusjuomien ja mahdollisesti sokerin osalta.

 

Perintä ja ulosotto

 

Jostain syystä punavihreiden sydäntä ovat lähellä ihmiset, joka eivät maksa laskujaan. Vihervasemmisto on ajanut Helsingissä sitkeästi sitä, että kaupunki luopuisi käyttämästä perintätoimistoja saatavien kuten maksamattomien asiakasmaksujen ja palvelumaksujen karhuamiseen. Vasemmistoliitto on pitänyt yksityisten yritysten toimintaa epäeettisenä ja ongelmallisena mm. siksi, että ”perinnät kasvattavat taloudellisissa vaikeuksissa olevien asiakkaiden maksutaakkaa kohtuuttomasti”.

 

Hallitusohjelmasta löytyykin nyt kirjaus, että arvioidaan maksuhäiriöitä, perintäkuluja ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet. Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat ja selvitetään ulosottokaaren muutostarpeet.

 

Huumeidenkäyttäjien asunnot

 

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat olleet Helsingissä kuuma peruna. Aikoinaan kaupunkilaiset olivat tyytymättömiä Töölössä sijaitsevan Sininauhasäätiön asuntolaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Asuntola koettiin ongelmaksi, koska se edustaa Asunto ensin-periaatetta, jossa asuntolassa asuakseen. Esimerkiksi narkomaanin ei tarvitse situtua päihteettömyyteen, vaan huumeiden käyttöä voi siellä jatkaa. Poliisi kertoi rikollisuuden lisääntyneen asuntolan lähistöllä. Aihe nousi tänä vuonna pinnalle uudestaan, kun Suutarilaan päätettiin antaa lupa päihteiden käyttäjien asuntolalle samalla Asunto ensin-periaatteella, jossa asukkaan ei tarvitse sitoutua päihteettömyyteen. Kyseinen asuntola sijaitsee ala-asteen koulurakennuksen vieressä, mutta mitä pienistä lapsista, jos voi etsiä koteja aktiivisille huumeidenkäyttäjille.

 

Tämäkin kiistakysymys on esillä hallitusohjelmassa, siihen on kirjattu, että mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumista edistetään ja Asunto ensin-periaatteesta pidetään kiinni.

 

Piikityshuoneet

 

Punavihreät tekivät Helsingissä kiistellyn aloitteen, että kaupungin pitäisi järjestää huumeidenkäyttäjille piikityshuoneita, joissa narkomaanien olisi turvallista käyttää suonensisäisiä huumeita. Kuten arvata saattaa, aloite todettiin virkamieskäsittelyssä lain vastaiseksi. Kaupunki ei siitä lannistunut, vaan päätti esittää valtiolle uuden pilottilain säätämistä, joka mahdollistaisi piikityshuoneet.

 

Nopealla lukemisella näyttää siltä, että tämä viimeisin punavihreiden projekti ei sisältyisi hallitusohjelmaan. Ei kun hetkinen… odottakaas… Mitä tuolla lukeekaan? Juu, kyllä vain. Hallitusohjemaan on kirjattu:

”Päivitetään päihdestrategia, uudistetaan huumehoitoa ja huumeidenkäytön haittoja laatimalla uusi periaatepäätös huumausainepolitiikasta ja uudistetaan päihdelainsäädäntö.”

 

Älkää ymmärtäkö väärin – minä olen itsekin ollut mukana hyväksymässä osaa näistä päätöksistä, kuten sukupuolineutraaliutta koulutiloissa ja liikuntapaikoissa. Se vain osoittaa, että Helsinki on kokonaisuudessaan punavihreä kaupunki. Vai ovatko nämä esiin nostamani teemat olleet näkyvästi esillä esimerkiksi Kempeleen kunnallispolitiikassa tai Virroilla?

 

terhikoulumies
Kokoomus Helsinki

Olen Kokoomuksen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Helsingistä, kaupunginhallituksen jäsen ja Uudenmaanliiton maakuntavaltuutettu.
Lue lisää: www.terhikoulumies.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu