Guggenheim Helsinkiin?
Guggenheim-säätiö on ehdottanut, että Helsinkiin perustettaisiin uusi, säätiön franchising-tyyppinen modernin taiteen museo. Kaupunginvaltuusto käsitteli aihetta keväisessä kokouksessaan ja melkeinpä kaikki valtuutetut halusivat museon Helsinkiin. Nyt kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on sanonut olevansa varma, että museo aloittaa Helsingissä viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.
Sinänsä Guggenheim on omasta puolestani tervetullut Helsinkiin, jos hankkeen rahoitus saadaan järjestettyä sellaiseksi, ettei veronmaksajien tarvitse sitä kustantaa. Eli jos rahat saadaan kasaan yksityisiltä yrityksiltä tai säästämällä kaupungin muista kulttuurimenoista tarpeeksi. En tiedä onnistuuko se.
Museon perustaminen maksaisi luultavasti n 200 miljoonaa euroa, minkä lisäksi museo joutuisi maksamaan jenkkien pääkonttoriin jokas vuosi lisenssimaksuja kymmeniä miljoonia euroja. Guggenheim on amerikkalainen bisnes, joka ei tuota säätiön pääkonttorille koskaan tappiota vaan pienemmät haaramuseot kattavat häviönsä itse. AIkaisemmin jotkut Guggenheimin filiaalit ovat tuottaneet niin paljon tappiota, että ne on pitänyt lopettaa. Edes Pietarin taidepiirit yhdessä Las Vegasin bisnesmiesten kanssa eivät saaneet museotaan kannattamaan.
Kaupunginvaltuuston keväisessä kokouksessa monet valtuutetut toivoivat, että Guggenheim toisi Helsingille lisää verorahoja, kun ulkomaiset turistit ryntäisivät paikalle ihailemaan modernia taidetta. Epäilen kyllä vakavasti, että sellaiset motiivit eivät vetoa suuriin turistimassoihin. Guggenheimin kannattajat vetoavat siihen, että Espanjan Bilbaon turistimäärät kasvoivat sen jälkeen, kun sinne rakennettiin Guggeheim. Siihen liittyy kuitenkin pieni, mutta todella vakava väärinymmärrys vertailussa Helsinkiin.
Toisin kuin Bilbao Espanjassa, Helsinki on Suomen pääkaupunki. Tietenkään monet matkailijat eivät ennen ole löytäneet tietään Bilbaoon vaan suuntasivat lomalle esimerkiksi pääkaupunkiin Madridiin tai Aurinkorannikolle. Sen sijaan käytännössä kaikki Suomessa käyvät turistit tulevat jo nykyään pääkaupunkimme Helsinkiin! Bilbao-esimerkkiä pitäisi verrata siihen, miten Keravan turismille kävisi, jos Guggenheim perustettaisiin sinne. Tottakai Keravan-matkailu lisääntyisi nykyiseen verrattuna.
On myös toinen syy, miksi Helsinkiä ei voi Guggenheim-hankkeessa verrata Bilbaoon. Sattui niin, että Bilbaon museo avattiin samana vuonna, kun Euroopassa lievennettiin lentoliikenteen sääntelyä ja poistettiin esteitä halpalentoyhtiöiden tieltä. Moniin kaupunkeihin, kuten Bilbaoon, avattiin uusia polkuhintaisia lentoreittejä. Kyllähän sen arvaa miten kävi, kun brittinuoret saivat mahdollisuuden lentää Espanjaan bilettämään parilla kymmenellä eurolla. Luultavasti heitä veti sinne modernin taiteen janon sijasta muunlainen jano.
Guggenheim-selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Jos kaupunginvaltuusto saa hankkeen taloudesta luotettavat selvitykset ja varmuuden, ettei museo lisäisi veronmaksajien kuluja kaupungissa, toivotan Guggenheimin lämpimästi tervetulleeksi tänne. Muuten olen sitä mieltä, että kuntien pitää keskittyä ydintoimintaansa eli peruspalveluiden tuottamiseen asukkailleen. Päättäjien tärkein tehtävä on järjestää kaupunkilaisille sosiaali- ja terveyspalveluja ja laadukasta opetusta lapsille, eikä rakentaa kalliita monumentteja.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
100% samaa mieltä, jos joku haluaa museon, ts. taidenäyttelyn, niin sitten maksaa sen mitä se maksaa. Kaupunki voi osoittaa tontin, käypää korvausta vastaan, hinnassa voidaan huomioida taidenäyttelyn ja rakennuksen vaikutus kaupungin talouteen ja imagoon, mutta ilmaiseksi ei edes tonttia pidä antaa/vuokrata, yhtäkään latia taikka senttiä ei verorahoja siihen pidä laittaa, vaikka keski-iän ylittäneet naiset sanoisivat mitä, heidän harrastuksiaan tuetaan jo nyt aivan suhteettomasti muiden vastaaviin verrattuna.
Täsmälleen samaa mieltä tällä kertaa.
Puhut todellakin järjen sanoja.
Kiitos niistä, Terhi Koulumies.
Haluanpa tässä toistaa oman kirjoitukseni tammikuulta: http://ylepola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58585-guggenheim-tampereelle
"Nyt on Tampereella etsikkoaika. Tällainen Guggenheim on kiireen vilkkaa saatava myös Pirkanmaalle, ja mikä olisikaan sen luonnollisempi paikka kuin Tampere. Särkänniemen kupeessa se olisi mitä parhainta bisnestä ja todellinen talousruiske koko maakunnalle! Näinhän eilisissä uutisissa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja vakuutteli kulttuuriväen kuoron säestämänä. Miljoona kävijää vuodessa on helppo juttu, ja sillä tuo Guggenheim on niin hyvää bisnestä, että tavalliselle tallaajalle jää vain kysymys milloin ja missä pääsee jonottamaan osakeantia.
Lasketaanpa vähän. Tampereen lähialueella asuu helposti runsaat kolmesataa tuhatta ihmistä. Jos jokainen käy ihan vain kaksikin kertaa vuodessa ihailemassa eturivin nykytaiteilijoiden ulostamia hengentuotteita, tarvitsee turisteja houkutella paikalle enää alle puoli miljoonaa. Sehän on Tampereelle paljon helpompaa kuin Helsingille, koska täällä lentää Ryanair aivan kivenheiton päähän Pirkkalaan. Mieletön bisnes odottaa, Tampere toimikaa!"
JOTEN tältä pohjalta olisin Rva Koulumiehen kanssa hyvinkin samoilla linjoilla... :D
Tuolla saimaalla on jo eräässä saaressa Guggenheim.
Tein sen sinne asettamalla pahvilappuun kirjoitetun 'Guggenheim'-kyltin rispaantuneen laavun ylle.
Maksoi vajaa pari kymppiä. Bensat ja eväät laskettu tuohon.
Jostain kumman syystä henkilökohtainen elämys oli suurempi kuin voi nämä kultturellien kalkkunoiden brändätyt pönötyskeskukset tuottaa.
Kuten monessa muussakin asiassa, Guggiksen suhteen näyttäisi siltä, että ensin valitaan puoli (puolesta/vastaan) sitten etsitään argumentteja oman mielipiteen tueksi.
Olet ymmärtänyt Bilbaoefektin aivan oikein ja Kerava tai Tampere ovat hyviä esimerkkejä. Jos joku pikkukaupunki saisi G-museon se olisi valtava kilpailuvaltti - toisiin Suomen kaupunkeihin verrattuna.
Helsingissä kilpailuetu on kai lähinnä Tallinan ja ehkä rahtusen Tukholman suhteen.
Eikös Helsingissä jo ole nykytaiteen museo? Montako niitä pitäisi olla?
Veit sanat suustani. Mitä Kiasmalla enää tehtäisiin? Toisaalta se on kyllä semmoinen rumiste Mannerheimin patsaan vieressä, että joutaisikin purettavaksi. Näyttää lähinnä siltä, että siellä on joku keskeneräinen rakennustyömaa kaiken aikaa.
Olet ryhtynyt rankkaan taisteluun! Vastassasi on nimittäin Helsingin Sanomat, joka näyttää kamppailevan Guggenheimin puolesta viimeiseen palstamillimetriin.
Terhi K :"Kaupunginvaltuusto käsitteli aihetta keväisessä kokouksessaan ja melkeinpä kaikki valtuutetut halusivat museon Helsinkiin. Nyt kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on sanonut olevansa varma, että museo aloittaa Helsingissä viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.
Sinänsä Guggenheim on omasta puolestani tervetullut Helsinkiin, jos hankkeen rahoitus saadaan järjestettyä sellaiseksi, ettei veronmaksajien tarvitse sitä kustantaa. Eli jos rahat saadaan kasaan yksityisiltä yrityksiltä tai säästämällä kaupungin muista kulttuurimenoista tarpeeksi. En tiedä onnistuuko se. "
Toivottavasti "kaupungin kulttuurimenoista säästäminen" ei tarkoita ainakaan kaupungin todella hyvien leikkipuistojen hiekkalaatikkojen hiekkakustannuksista säästämistä.
Olen kerran vieraillut Kiasmassa ns. "kutsuvierasryhmän" mukana, ja kun opas alkoi joskus kierroksen puolivälissä selittää seinille ripusteltujen epämääräisten maaliroiskeiden kohdalla, kuinka ne esittävät sitä tai tätä hienoa taidesuuntaa, aloin miettiä, olenko kenties itse hullu vai ovatko nämä kaikki muut. Kun kierroksen lopulla päädyimme "seinille", joille oli mielestäni ripustettu vain töhrimällä aikaansaatua pornografiaa, tein päätöksen, etten enää koskaan vieraile Kiasmassa. Mitä muuta Aivazovskin tai Halosen tai Järnefeltin ihailija voisi ajatella, puhumattakaan Edelfeltistä, joka vain "halusi maalata sen valon, joka maailmassa oli".
"Mitä muuta Aivazovskin tai Halosen tai Järnefeltin ihailija voisi ajatella, puhumattakaan Edelfeltistä"
Aivazovski on minunkin suosikkini. Ja Repin. Me voisimmekin tähän Sinun luetteloosi lisätä pitkän liudan nimiä Repinistä Westerholmin kautta Zorniin ja siitä Keskieurooppalaisiin mestareihin. Taidamme olla maalaistolloja? Sen sijaan mitä haluaa tämä mukakulturelli hienostokerma? Lisää Ars95:ssä esitettyjä pissakukkia. Niiden ihailuun ei minusta tarvita Guggenheimeja. Riittää että urinoi talvella hankeen.
Ykä L :"Me voisimmekin tähän Sinun luetteloosi lisätä pitkän liudan nimiä Repinistä Westerholmin kautta Zorniin ja siitä Keskieurooppalaisiin mestareihin. Taidamme olla maalaistolloja? Sen sijaan mitä haluaa tämä mukakulturelli hienostokerma? Lisää Ars95:ssä esitettyjä pissakukkia."
Niin voisimmekin lisätä. Ja varmaankin olemme tästä syystä maalaistolloja. Henk.koht. tuijotin esim. vanhan venäläisen taiteen museossa Aivazovskin Yhdeksättä aaltoa kyyneleet silmissä, kuten olen tuijottanut myös Edelfeltin Kaukolanharju auringonlaskun aikaan –maalausta tai Firenzessä näkemääni jäljennöstä Michelangelon Pietà-veistoksesta.
Ars95 -käsitetaiteesta Ateneumissa sen sijaan pidin pissakukkineen kaikkineen. Oli hauskaa, kun saattoi syventyä taiteeseen ilman tungosta, kun suurin piirtein suurin osa kutsuvieraista oli ahtaunut Ateneumin portaisiin tms. perustettuihin tarjoilunurkkauksiin, joissa tarjottiin ilmaista skumppaa ja cocktail-paloja.
Jos guggenheim päätetään tehdä, jotain hyötyä voitaisiin saada aikaan sijoittamalla se muualle kuin keskustaan - näin saataisiin kenties edes hieman Bilbao-efektiä esimerkiksi Kontulaan.
Helsingin ja Bilbaon vertailu ei ikävä kyllä ole ihan noin yksioikoista pääkaupunkistatuksellakikkailua
Et ole oikeassa siinä mielessä, että Guggis on kuin onkin hyvä keino nostaa Helsingin näkyvyyttä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Muita esimerkkejä: Disneylandit, Olympialaiset; Barcelona ehkä parhaimpana ja Ateena huonoimpana, F1-kisat ja Wimbledonin tennisturnaus.
Helsingin näkyvyys matakakohteena on kuitenkin kansainvälisesti aika heikko, valittettavasti. (Näkyvyys tosin on ollut nousussa.) Esimerkiksi, jos vertaillaan risteilymatkailijoita itämerellä,Helsingin osuus on pienin verrattuna muihin itämeren kaupunkeihin. Tilaa siis on.
Olet oikeassa siinä mielessä, että Bilbaossa, ja Espanjassa yleensä, on suurempia matkailun vetovoimatekijöitä kuin Suomessa (lue, Aurinko ja biitsi), kun taas Helsinki on vain ja ainoastaan kaupunkilomakohde. Se riittääkö yksi uusi Guggis nostamaan Helsinkiä matkailijoiden lomakohdelistalle - niin tuskin. Siihen tarvitaan myös muita panostuksia, joista yksi on Helsingin keskustan hintatason laskeminen.
Mitä tulee halpalentoyhtiöihin, niin nehän eivät tunnetusti ole kadonneet mihinkään vaan lentävät jopa Helsinkiin asti. Ja ne Brittinuoret yhä lentävät myös sen muun janon merkeissä, kuten myös tavalliset ihmiset toisissa merkeissä. Se, että Bilbao olisi tuolloin ollut jotenkin oikeaan asiaan asialla, on varmaan totta, mutta ei kuitenkaan riitä selittämään sitä miksi ilmiö on jatkunut. :D
Mitä tulee Guggiksen kannattavuuteen niin oma veikkaukseni on, että Guggis ei tule koskaan keräämään omilla pääsymaksuillaan siihen satsattuja investointeja. Sen kannattavuus tulee ilmi oikeastaan vain, jos mukaan lasketaan eksternaalit vaikutukset kuten nousseet verotulot ja työpaikat ympärillä.
Helsingin satama veloittaa risteilyaluksilta kaikista suurimpia pääsymaksuja, muistaaksen kymmeniätuhansia enemmän kuin kilpailevat satamat, mikäli halutaan panostaa turistien määrään, niin pienennetään näitä maksuja, esimerkiksi pysyvästi alle keskitason, seuraus on välitön ja vieraat varakkaita, itämerellä on monta satamaa ja vain muutama "must", eikä Helsinki kuulu siihen sarjaan oli Guuggeli tai ei. Minä en ole koskaan, en yhtä ainoata kertaa, vienyt yhtäkään turistia ateneumiin, oopperaan, kiasmaan, kaupunginteatteriin enkä kansallisteatteriin ja olen ajanut kuitenkin taksia vuodesta 97 Helsingissä, nyttemmin Vantaalla.
Turistit menevät stockmannille, espalle, aleksille, liikemiesvieraat ovat kiinnostuneita yökerho, ruoka ja huora(erityisesti aasialaiset ja venäläiset) tarjonnasta.
Kannattaa panostaa shoppailun, ruoka ja yökerho tarjonnan tasokkuuteen, hinnalla ei ole mitään merkitystä, vain sillä että on hyvää. Helsinki ei voi kilpailla baltian maiden, Puolan ja Venäjän kanssa viinan tms. hinnalla, köyhät halpalentäjät eivät tänne tule muutenkaan.
Hotellitarjonta on myöskin yksi tekijä joka tehokkaasti estää matkailun, kun kaupunki muutti fennon ja martta hotellin pakolaisten vastaanottokeskuksiksi loppui järkevän hintaisten ja tasoisten hotellihuoneiden tarjonta, minä matkaillessani pidän rajana n 40-50e/yö, omalla wc/suihkulla, keskustassa. Näillä kriteereillä olen onnistunut yöpymään useassa kaupungissa, Tukholmassa ja Helsingissä pitää yöpyä laivassa jos haluaa kohtuu hinnalla nukkua. Omenahotellit ovat onneksi tulleet tilalle, mutta kilpailun puuttuessa taitavat veloittaa kipurajalle nekin, eikä edes respaa ole.
Keskustan alueella ei yksinkertaisesti ole edes vapaita huoneita vaikka hotellien hintataso on järjetön, ainakin omalla rahalla matkaavalle palkansaajalle. Turistit, lue venäläiset, joutuvat yöpymään pahimmillaan Järvenpäässä ja ajelemaan sitten autolla stockmannille, ei se heitä kyllä varmaankaan haittaa, saattavat ajaa välin taksillakin, vaikka juna lähtisi vierestä.
Hintatasosta vielä, ajatellaampa nuorten suosimaa Ibizaa. Hotelli ja lennot ovat suht edullisia. Hotellien hinnat lähtevät 25:stä eurosta, Eivissassa hieman kalliimpaa. Yökerhojen sisäänpääsyliput maksavat 25-60e, juomat noin 10e/lasi/pullo, taksit eivät juuri Suomen hinnoista poikkea, bussit kulkevat kerran pari tunnissa läpi yön(2-5e), ainakin turistiaikaan. 25euron hotellista on 35-40euron taksimatka Eivissaan, Eivissasta on noin 15euron taksimatka suurimpiin yökerhoihin, jotkja eivät siis ole edes keskustassa. Melkoisen arvokasta siis, mutta suosittua, halpaa ja hyvää kun ei ole.
Olipas mukava lukea järjellinen kannanotto tähän asiaan. Guggenheimit ja mitkä muut tahansa ovat toki hienoja juttuja jos niissä käy tarpeeksi porukkaa ja se ei mene tulonsiirtona kuntalaisilta modernin taiteen ystäville.
Yleensä siinä kuitenkin tuppaa käymään niin että kaikki hankkeet jotka tuottavat mukavasti ovat yksityisten hallinnassa ja kaikki jotka tekevät tappiota vuodesta toiseen kaatuvat kunnan hoteisiin.
Guggenheimiin menevän rahan suhteen on huomioitava että se on niin suuri panostus, että pelkästään Helsingin kulttuurimäärärahoista ei taitane onnistua kyllä mitenkään. Vaikka hanke aloitettaisiin huomenna, niin siihen pitäisi sitten lyödä sitten yli 20 miljoonaa euroa joka vuosi että valmista tulisi vuosikymmenen loppuun mennessä, siis jos seuraamme Pajusen visiota.
Kuten musiikkitalon tapauksessa näimme, yksityisillä rahoittajilla on ikävä taipumus vetäytyä kun hankkeen eteneminen on tökkinyt riittävän pitkään.
Saisiko alennusta kustannuksissa, jos Helsinki nimettäisiin Helsinki-Guggenheimiksi kuten urheiluseurat sponsorinsa mukaan?
Ei verovaroja tähän, siis ainakaan valtion, hesalaiset saavat itse maksaa egotrippinsä tällä kertaa.
Bilbaon Guggiksen tärkein vetovoima on itse museo, taide tulee kaupanpäälle. Kävin siellä syksyllä ja oli kuin olisin tullut Helsinkiin. Siisti keskikokoinen kaupunki jossa ihmiset puhuivat outoa (baski)kieltä ja olivat hyvin tehokkaan tuntuisia. Sadesää kruunasi Hesafiilikseni.
Jo olisi takeita, saada yhtä mahtava museorakennus kuin Bilbaossa hommassa olisi paljonkin järkeä.
Turha toivo kai Hesassa, jossa juuri pilattiin mahtava sauma musiikkitalon kohdalla. No, sopiihan se laatikko luterilaiseen otsasi hiessä sinun on leipäsi hankittava- maailmankuvaan.
Guggenheim-selvityksen tekee itse Guggenheim säätiö ja Helsingin Kaupunki maksaa 1,7 miljoonaa euroa selvityksestä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011082114236650_uu.shtml
Aika sairasta...
Kokoomuksen Lasse Männistö oli jo käynyt Bilbaossa ja esitti valtavan ylistyslaulun Guggenheimin puolesta. Kävikö hän siellä noilla museoprojektiin varatuilla veronmaksajien rahoilla, siihen en saanut vastausta.
Ehdotin Männistölle, että koska aivan lähivuosina hänen kotikaupunkinsa Helsinki joutuu pistämään 10.000- 30.000 julkisen sektorin työntekijää (naista) kävelemään, niin olkoon siinä performanssia ja modernia taidetta ihan liiankin kanssa.
Perustettakoon Helsinkiin sen sijaan Hursti- Wursti center, missä Heikki Hursti jakaa leipää eläkeläisille, työttömile ja lapsiperheille. Tuo keskus kuvaa hyvin modernin Suomen tilaa, kun suuri osa kansasta on pistetty kerjuulle ja joutuvat he ulkomaalaisten kanssa tappelemaan leivänkannikoista.
Kallion leipäjonolle kun ei tunnu löytyvän uusia tiloja, jos niitä nyt tosissaan etsitäänkään.
Koulumies:
"Sinänsä Guggenheim on omasta puolestani tervetullut Helsinkiin, jos hankkeen rahoitus saadaan järjestettyä sellaiseksi, ettei veronmaksajien tarvitse sitä kustantaa. Eli jos rahat saadaan kasaan yksityisiltä yrityksiltä tai säästämällä kaupungin muista kulttuurimenoista tarpeeksi. En tiedä onnistuuko se."
En näe miten sellainen mitenkään onnistuisi. Museon 100-200 miljoonaa vaativat väistämättä sekä yksityistä että julkista rahoitusta. Lisäksi eräitä museosta hyötyjiä olisivat Helsingin kaupunki ja Valtio verotulojen muodossa, joten minusta hanketta pitää ja kannattaakin tukea myös julkisin varoin. Bilbaon museo on rakennettu julkisella rahalla ja sen toimintaa tuetaan julkisin varoin (30% käyttökuluista). Silti museo kerrannaisvaikutuksineen tuottaa moninkertaisesti enemmän verotuloja kuin sen tukemiseen menee. Bilbaon rakennus (126 milj.€) on jo maksanut itsensä takaisin. Ja kun mukaan lasketaan taidehankinnat (kokoelma 32 milj.€) on koko museo teoksineen kaikkineen maksanut itsensä takaisin laskutavasta riippuen 2010-2014.
(http://www.scholars-on-bilbao.info/fichas/MUSEUM_NEWS_The_Bilbao_Effect.pdf)
Se on sitten eri asia onnistuuko sama Helsingissä. Bilbao-efekti on ollut monen tekijän summa, samaa ihmettä ei voi sellaisenaan siirtää Helsinkiin. Sen toistaminen on hyvin vaikeaa, muttei lainkaan mahdotonta. Bilbao-efekti on herättänyt paljon kiinnostusta tutkijoiden piirissä, ja sen syistä ja seurauksista on runsaasti akateemista tutkimusta. Kaupunginvaltuutettu Koulumiehellä on tieteellinen koulutus, joten olisi varmaan luottamustoimen kannalta perusteltua tutustua tutkimustietoon Bilbaosta ja lähteä muodostamaan omaa informoitua kantaa vasta sitten: http://www.scholars-on-bilbao.info/index.php
Koulumies:
"Museon perustaminen maksaisi luultavasti n 200 miljoonaa euroa, minkä lisäksi museo joutuisi maksamaan jenkkien pääkonttoriin jokas vuosi lisenssimaksuja kymmeniä miljoonia euroja."
Ainakaan Bilbaossa ei makseta tuollaisia lisenssimaksuja, mistä sinä nuo vuotuiset kymmenet miljoonat olet saanut?
Tietääkseni Bilbao maksoi aikoinaan 13,3 milj.€ Guggenheim-säätiölle 20 vuoden lisenssistä. Miksi muka Helsinki maksaisi kymmeniä miljoonia vuosittain? En taida uskoa sinua.
Koulumies:
"Guggenheim on amerikkalainen bisnes, joka ei tuota säätiön pääkonttorille koskaan tappiota vaan pienemmät haaramuseot kattavat häviönsä itse. AIkaisemmin jotkut Guggenheimin filiaalit ovat tuottaneet niin paljon tappiota, että ne on pitänyt lopettaa. Edes Pietarin taidepiirit yhdessä Las Vegasin bisnesmiesten kanssa eivät saaneet museotaan kannattamaan."
Bilbao toki kattaa tappionsa itse, miksipä Guggenheim-säätiön niitä pitäisikään maksaa. Bilbaon museon vuotuisista kuluista 70% katetaan pääsylippu-, ravintola-, kahvila-, tuotemyynti- ja sponsorituloista sekä loput 30% julkisella rahoituksella. Silti museo kerrannaisvaikutuksineen tuottaa alueelle monin verroin enemmän verotuloja kuin se kuluttaa, koska sitä katsomaan tulevat käyttävät rahaa paljon muuhunkin.
Koulumies:
"Toisin kuin Bilbao Espanjassa, Helsinki on Suomen pääkaupunki. Tietenkään monet matkailijat eivät ennen ole löytäneet tietään Bilbaoon vaan suuntasivat lomalle esimerkiksi pääkaupunkiin Madridiin tai Aurinkorannikolle. Sen sijaan käytännössä kaikki Suomessa käyvät turistit tulevat jo nykyään pääkaupunkimme Helsinkiin! Bilbao-esimerkkiä pitäisi verrata siihen, miten Keravan turismille kävisi, jos Guggenheim perustettaisiin sinne. Tottakai Keravan-matkailu lisääntyisi nykyiseen verrattuna."
Was?
Suomessa vieraili vuonna 2010 noin 6,2 miljoonaa ulkomailta tullutta matkailijaa (luvussa ei kv risteilymatkustajat, http://www.stat.fi/til/rajat/2010/rajat_2010_2011-06-15_tie_001_fi.html). Heistä läheskään kaikki eivät käyneet Helsingissä!
Nyt kaupunginvaltuutettu kyselemään parempia tietoja niiltä joilla asiantuntemusta ja tilastoja on. Sinä olet luottamustoimesi vuoksi osaltasi (vähäisessä) vastuussa Helsingin elinkeinoelämän ja matkailun kehittämisestä. Matkailu tuo Suomeen ja Helsinkiin RAHHAAA. Sille olisi käyttöä täälläpäin. Ja kasvunvaraa on ja paljon. Perustiedot tästä:
Työ- ja elinkeinoministeriö: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2839
MEK: http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/%28Pages%29/Perustietoja?opendocume...
Helsingin kaupungin Matkailu- ja kongressitoimisto: http://www.visithelsinki.fi/Suomeksi/Media/Tutkimuksia.iw3
Tilastokeskus: http://www.stat.fi/til/rajat/2010/rajat_2010_2011-06-15_tie_001_fi.html
Koulumies:
"On myös toinen syy, miksi Helsinkiä ei voi Guggenheim-hankkeessa verrata Bilbaoon. Sattui niin, että Bilbaon museo avattiin samana vuonna, kun Euroopassa lievennettiin lentoliikenteen sääntelyä ja poistettiin esteitä halpalentoyhtiöiden tieltä. Moniin kaupunkeihin, kuten Bilbaoon, avattiin uusia polkuhintaisia lentoreittejä. Kyllähän sen arvaa miten kävi, kun brittinuoret saivat mahdollisuuden lentää Espanjaan bilettämään parilla kymmenellä eurolla. Luultavasti heitä veti sinne modernin taiteen janon sijasta muunlainen jano."
Ryyppäävät brittinuoret olikin aivan uusi selitys Bilbao-efektille. Bilbaossa tai akateemisessa maailmassa ei taideta olla asiasta aivan samaa mieltä. Bilbaoon vuosittain tulevista matkailijoista kyllä merkittävä valtaosa kertoo ensisijaiseksi kohteekseen Guggenheimin. Ja tämä on ihan tutkimukseen perustuva kiistaton tosiasia.
Bilbaosta on saatavilla paljon tutkimustietoa, eikä tilastoja tarvitse vedellä hatusta. Ja olisi hyvä tutustua myös tietoihin Suomen ja Helsingin matkailusta. Ja pohtia vaikka missä määrin Guggenheim-projekti toteuttaa TEM:in matkailustrategiaa tälle vuosikymmenelle (tukee hyvin), ja paikkaisiko se osaltaan Suomen matkailun heikkoa kohtaa: Suomi ei ole tunnettu. Ja kun ei ole tunnettu niin ei tiedetä tulla. Mites siitä Bilbaosta tulikaan tunnettu?
Guggenheim aivan varmasti lisäisi matkailua Helsinkiin (ei ainakaan vähentäisi). Kysymys on siitä kuinka paljon se lisäisi ja millainen konsepti lisäisi mahdollisimman paljon. Bilbaon Guggenheim on ollut häkellyttävä menestys, mutta sitä menestystä ei voi noin vain suoraan kopioida Helsinkiin. Siksi päättäjien kannattaa hyvin tarkkaan perehtyä Bilbaon menestyksen tekijöihin ja toisaalta monien muiden epäonnistuneiden projektien virheisiin. Helsingin Guggenheimilla on mahdollisuudet olla menestys tai flopatessaankin edes tyydyttävä.
Pääkaupunkiseudun 30 suosituimman käyntikohteen joukossa on 9 taidemuseota, jotka keräsivät vuonna 2008 lähes miljoona kävijää. Helsingin Guggenheim saisi melko helposti 200-300 000 vuotuista kävijää jo Guggenheim-nimellä. Asiantunteva kuratointi, korkeatasoiset näyttelyt ja näyttelyiden vaihtuvuus (kaikki todennäköistä koska Guggenheim) houkuttelisivat kävijöitä muualtakin lähialueilta mm. Pietarista, Tallinnasta ja Tukholmasta, ja kasvattaisivat kävijämääriä. Ja jos rakennuksesta sattuisi tulemaan ikoninen mestariteos (epätodennäköistä, mutta mahdollista) houkuttelisi se tulijoita vieläkin kauempaa. Mutta pidän Bilbaon saamaa miljoonaa vuotuista kävijää epärealistisena: ihan mutu-spekulaationa 200-300 000 helposti, 300-400 000 vaatisi melkoisia onnistumisia. Vertailun vuoksi Tukholman Moderna Museet kerää yli 600 000 vuotuista kävijää.
Esimerkkejä Bilbao-efektin reunaehdoista: http://www.scholars-on-bilbao.info/scci.php?id=209&t=11&var=s
Koulumies:
"Guggenheim-selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Jos kaupunginvaltuusto saa hankkeen taloudesta luotettavat selvitykset ja varmuuden, ettei museo lisäisi veronmaksajien kuluja kaupungissa, toivotan Guggenheimin lämpimästi tervetulleeksi tänne. Muuten olen sitä mieltä, että kuntien pitää keskittyä ydintoimintaansa eli peruspalveluiden tuottamiseen asukkailleen. Päättäjien tärkein tehtävä on järjestää kaupunkilaisille sosiaali- ja terveyspalveluja ja laadukasta opetusta lapsille, eikä rakentaa kalliita monumentteja."
Juu, sosiaali- ja terveyspalvelujahan ne matkailijat vasta tulevatkin katsomaan. Ovathan nekin toki tärkeitä palveluja asukkaille, mutta päättäjät joiden mielestä niiden menojen järjestäminen on heidän _tärkein tehtävänsä_ pitäisi mielestäni vaihtaa uusiin. Minusta kun tärkeämpää olisi ensin miettiä kaupungille tulonlähteitä kustantamaan niitä menoja.
Mitä luulet: jos Bilbaossa oltaisiin aikoinaan laitettu 150 miljoonaa sosiaali- ja terveyspalveluihin (kuten jotkut silloin halusivat) eikä Guggenheimiin (kuten tehtiin) - niin kuinka monta matkailijaa olisi tullut niitä sosiaali- ja terveyspalveluja ihailemaan?
Nyt siellä on museo joka *tuottaa verotuloja*, ei kuluta niitä kuten sosiaali- ja terveyspalvelut tuppaavat tekemään.
Itse pidän Helsingin Guggenheimia mahdollisuutena, en rahareikänä. Odotan kiinnostuneena tulevaa selvitystä.
Erinomainen kommentti... Säästit minulta kirjoittamisen vaivan.
Odotan myös innolla selvitystä. Helsinki kilpailee kiinnostavuudesta mielestäni Tallinnan, Pietarin ja Tukholman kanssa. Tähän asetelmaan vaikuttaa sen lisäksi, mitä Helsinki tekee, se mitä kilpailijat tekevät. Uskon Guggenheimin lisäävään kiinnostavuutta, jolloin kokonaiskiinnostus laskee hitaammin tai nousee nopeammin.
Yksityisen rahan merkitys hankkeelle on suuri, sillä on se toki niin, että kaikkea hyvää ja kaunista ei voida toteuttaa rajallisien resurssien vallitessa.
Guggenheim on markkinointi-investointi Helsingille ja uskon sen positiiviseen vaikutukseen. Kokonaisuutena emme voi täsmällisesti tietää sen onnistumisesta. Kuten kaikessa markkinoinnissa, tämäkin on arvaus - mutta varsin hyvä sellainen.
Yksi hieman yksinkertaisen oloinen kysymys tähän väliin: miksi emme ennemmin panostaisi siihen, että tekisimme jo olemassaolevat 'seinämme' niin kiinnostaviksi, että _ne houkuttelisivat ne turistit tähän maahan ja sen pääkaupunkiin?
Onko taikasana kiinnostavuudelle (taas) uusi kallis pytinki? Vai auttaisiko, jos nykyisten pytinkien näyttelyiden tasoon ja markkinointiinkin panostettaisiin edes ne muutamat miljoonat, jotka nyt käytetään Guggiksen hankeselvitykseen?
Kunhan ihmettelen.
Kiitos hyvästä kommentista.
Rajanveto julkisen ja yksityisen välillä on vaikeaa. Helsingin Energia esimerkiksi tahkoaa kaupungille tulosta niin paljon, että monia palveluita rahoitetaan sillä. Toisaalta vaikka kaupunki voisi saada tuloja perustamalla kadunvarsiin tuhansia kunnallisia nakkikioskeja, niin se ei mielestäni silti kuulu julkisen sektorin tehtäviin. Yritysten pitäisi saada pyöriä yksityissektorilla ja julkisen puolen saada sitten tuloista omaan toimintaansa osanen veroina.
Kannatan siis periaatteessa mallia, jossa julkinen sektori hoitaa vain sellaisia tehtäviä, jotka sille ehdottomasti kuuluvat, eikä paisuta toimintaansa kaikille mahdollisille aloille. Eli peruspalvelut kunnalla, ei "kaikkea hyvää kaikille"-tyyppistä massiiviorganisaatiota.
Jos Bilbaon museon mallin jollain onnenkantamoisella voisi kopioida tänne, niin eiköhän se onnistuisi ainoastaan yksityisten firmojen ja oikeiden liikemiesten vetämänä. Kaupunki voisi omalta osaltaan lakkauttaa muita museoitaan, karsia kulttuuritukiaan ja kohdistaa niistä osan tuohon museoon, mutta siihen raja on parasta vetää.
Guggenheimin ja Helsingin Energian vertailu ei ehkä ihan nyt ole sopivaa. Siinä missä HE myy sähköä ja kattaa toimintansa lähinnä myymällä sähköllään, Gukkiksen tarkoitus on vetää matkailijoita Helsinkiin, jotka sen lisäksi, että käyvät museossa, jättävät veromarkkoja ja luovat työpaikkoja Helsinkiin.
Aattelliseen keskusteluun en lähde, mutta ikävä kyllä matkailuala, maailman nopeiten kasvava "teollisuudenala" muuten (UNWTO), on vähän tälläinen, että kannattavan kehityksen turvaamiseksi tarvitaan julkisen tahon tukea.
Syyt tälle ovat varmaan ensisijaisesti yritysten pienessä koossa, ja siinä että megasuuria investointeja, jotka vetäisivät suuria matkailijamassoja puoleensa, ei pienillä yrityksillä oikeastaan ole varaa tehdä. Lisäksi matkailijat reissatessaan eivät yleensä käytä vain yhden yrityksen palveluja vaan hajauttavat ne eri yrityksille, jolloin suuren investoinnin kattaminen on vähän vaikeaa, ellei mahdotonta, koska pakostakin osa investoinnin tuotoista valuu niin sanotuille "free ridereille".
Nakkikioski vertauksesi ontuu siinä mielessä, että nakkikioskin kiinnostavuusarvo kansainvälisenä attraktiona on nolla, vaikka niitä olisi tuhat, kun taas Guggiksen arvo on vähän enemmän. Sama kuin vertaisi risumajaa ja pilvenpiirtäjää toisiinsa.
Aivan samaa mieltä rahoituksesta. Olemme jo viime vuosina rakentaneet lähes kaikille taiteenaloille omat luksuspalatsit, joten nyt lama-aikana olisi tälle kierteelle laitettava piste.
Ei ole olemassa mitään moraalista perustetta rahoittaa tällaista toimintaa verovaroin taikka tukea sitä näilleä eikä edes ostaa käyttöä maksua vastaan.
Hanke on hyvä toteuttaa 100% yksityisin varoin ja talon on tultava toimeen omillaan eikä myöskään minkään julkisen tahon tule antaa sitoumuksia kuten takuita museon puolesta.
Guggenheim Katajanokalle, Aallon sokeripalan tilalle.
Samaan saumaan purettakoon Kiasma, ja tilalle A.Ehrnroothin puistikko.
Aallolla on yksi hyvä säilytettävä rakennus, Erottajan maanalainen WC.
Kiitokset Terhi Koulumiehelle puheenvuorosta, joka herättää toivoa siitä, että Helsingin kokoomuksessa olisi vielä jäljellä järjen valoa. Ylipormestari Pajunen on julkisen esiintymisensä pohjalta hurahtanut aivan käsittämättömästi hankkeeseen, jonka rahoitusta ei ole ratkaistu.
Terhi Koulumies sanoi jo perusteluiksi kaiken olennaisen, joten voin vain toivoa, ettei 1,7 miljoonan euron selvitysmaksuja enempää hassata asiaan enää. Nekin tulisi pyrkiä perimään takaisin arvostelukyvyttömiltä päätöksentekijöiltä, mielellään osallisten nimet julkistaen, samoin kuin valtuustossa puolesta ja vastaan äänestäneiden, jotta äänestäjien kuluttajan suoja toteutuisi.
Perustetaan Terhin kertoman mukaisesti Guggenheim Keravalle, jolloin turistit matkustaisivat sinne Helsingin kautta ja Suomeenkin jäisi muutama ylimääräinen dollari. Keravan kaupungin johto voisi ostaa idean Pajuselta.
Joku pajunen tai joku muu ns. taiteen ystävä voisi perustella mulle miksi se taide täytyy eristää jonnekin seinien sisään? Siis sellaisten seinien, jotka on varattu sille taiteelle. Tää Guggis on vain yksi ilmiö muiden joukossa. Siihen ilmiöön hurahtaneet tietysti käyttäytyvät loppuun asti ihan kuin mentäisiin aina vaan isolla, eikä tietenkään loppua ole näkyvissä. Tällaiset on aina vaarallisia projekteja, niissä köyhtyy helposti muutkin kuin asianosaiset hurahtajat.
Veikkaan että on turhaa edes kuvitella mitään Helsingin ja Vantaan yhdistämistä kun Stadissa hurahdellaan nykyään aivan kaikkeen auringonlaskun hapatukseen joka on hyvin suurella todennäköisyydellä enää kusetus jossa vikana pöytään jääneet maksaa laskun.
Ja Terhille kiitos tervepäisestä kirjoituksesta.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 31 kommenttia