Terhi Koulumiehen blogi

Kaikki blogit puheenaiheesta Kasvu

Yritäjyys luo työpaikkoja

Kansantalous ei ole sama asia kuin meidän yksityisihmisten talous, mutta siinäkin tietyt lainalaisuudet pätevät: tuloja on hyvä olla menoja enemmän. Lainaakin saa edullisemmin, kun talous on tasapainossa.

Talous on kuitenkin vain työkalu. Kestävän tulevaisuuden kannalta keskeistä on taata meille kaikille toimivat palvelut ja tasa-arvoiset lähtökohdat ponnistaa elämään. Tämä taas vaatii vastuullista valtion taloudenhoitoa, jotta raha riittää kaikkeen hyvään. Kansantalouden holtittomasta taloudenpidosta maksavat viime kädessä lapsemme ja lapsenlapsemme.

Helsinki ei saa tyhjentää muuta Suomea

Tuoreen aluekehitysselvityksen mukaan Suomessa on 20:n vuoden päästä vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere ja Turku. Tämä ennuste on pelottava, eikä sen saa antaa toteutua.

Suomi on taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Tulevaisuus näyttää synkältä.

SUOMI ON TALOUSHISTORIANSA SYVIMMÄSSÄ LAMASSA.

Lehdissä, television uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa sekä hallituksen suulla on kehuttu viimeaikaista taloudellista kehitystä. Talous on kasvanut keskimäärin 2.6 %:a vuodessa kahtena viime vuonna.  On jäänyt huomaamatta, että Suomen kansantalous on vieläkin taloushistoriansa syvimmässä lamassa. Jotta asia selviäisi, katsokaamme ensin kuvion avulla, kuinka Suomessa aikaansaatu tulo on kehittynyt pitemmällä ajanjaksolla. Vieressä olevassa kuviossa on vuodesta 1860 lähtien Suomessa aikaansaatu reaalinen tulo.

Suomi tarvitsee kaupunkiministerin

Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2018 ennakkoluvut väestönlisäyksen osalta Suomen kunnissa ja luvut vahvistavat trendiä Suomen kahtiajaosta. Tutkija Timo Aro on onnistunut hyvin visualisoimaan, kuinka Suomi on entistä vahvemmin jakaantunut kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Manner-Suomen 311 kunnasta vain 59 yli positiiviseen tulokseen väestönlisäyksessä.

Brändätään Skandinavia!

Brändätään  Skandinavia myös koulutukseen!

Tornionlaakson neuvosto kokosi koulutuksenjärjestäjiä yhteen 23.11.2018 Tornioon Lappian Yritystalolle.

Miksi Suomi alisuoriutuu kansainvälisillä kuluttajamarkkinoilla?

Olen seurannut harmistuneena uutisia Amerin todennäköisestä myynnistä kiinalaisille. Kaupan myötä lähes viimeiset suomalaisyrityksien omistamat kansainväliset kuluttajabrändit olisivat valumassa ulkomaalaisomistukseen. Amer on ollut virkistävä poikkeus omistaen mm Atomicin ja Wilsonin ja ajoittaisista vaikeuksista huolimatta on ollut yritys, joka on pystynyt johtamaan kansainvälistä kuluttajaliiketoimintaa menestyksekkäästi.

Miksi suomalaisyritykset eivät uskalla kasvaa ja investoida?

Suomen 2020-luvun kilpailukyvylle luo mustan varjon yritysten kasvuhalukkuuden vähyys, joka ilmenee tuotannollisten sekä erityisesti T&K-investointien matalana tasona. Talouselämä uutisoi viime perjantaina kuinka teollisuuden investoinnit ovat jo alkaneet laskea parin hyvän vuoden jälkeen.

Hallituksen toimet ovat vain pieni juonenkäänne työllisyyden paranemisessa

Nyt kun Suomen työmarkkinoilla ovat selvät nousukauden elkeet, on alkanut spekulaatio siitä, mikä Suomen on vetänyt ylös. Jos asiaa hieman yksinkertaistaa, jokainen joka kehuu, kuinka heidän oma porukkansa on tehnyt oikeita päätöksiä nousun aikaansaamiseksi, puhuu hieman turhan suurella suulla. 

”Tekoäly tuo kasvua ja tuottavuutta” ?

Rohkenen epäillä, että tekoäly puree pääasiassa vain rutiiniasioissa, siis rationalisoinnissa. Luovuus ja innovaatiot ovat todellisen kasvun moottoreita. Siihen ei tekoälystä ole.

Tuottavuus? Töiden aloituskynnys laskee, kilpailu lisääntyy, palveluiden hinnat laskevat ... 

Kasvua ja tuottavuutta peruutuspeilin avulla?

 

 

Malmin kentän kohtalo siirtää katseen ympäryskuntiin

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen Malmin lentokentän säilyttämiseksi. Eduskunta ei äänestänyt asiasta, sillä puhemies katsoi vastaehdotuksen olevan sisällöltään perustuslain vastainen

20 vuoden ajan Helsingin kaupunki on halunnut rakentaa asuntoja kentälle. Kun liikenneministeri Merja Kyllönen sai Finavian luopumaan toiminnasta, asia saatiin peruuttamattomalle uralle. Kiitorata-alueiden vuokra-aikaa valtiolla olisi ollut jäljellä, mutta ministeri päätti siten kuin asia sopi hänen maailmankatsomukseensa. 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä