Terhi Koulumiehen blogi

Kaikki blogit puheenaiheesta Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutusta palautettava takaisin maaseudulle

"Kaupunkiin muuttaneet pärjäävät parhaiten" uutisoi Helsingin Sanomat 27.2.2019. Lehti oli pyytänyt Tilastokeskuksesta tietoja, miten nuoret asuvat kotonaan eri puolilla suomea. HS:n mukaan kotiin jäävillä ei ole syytä lähteä. Monilla jääjistä ei ole intoa tai kykyjä jatko-opintoihin, otsikko huutaa.

Opetuksen ahdinko jää soten varjoon

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana päivähoidon, opetuksen ja koulutuksen rahoitusta on leikattu merkittävästi. Leikkaukset koskevat kaikkia asteita ja nousevat yhteensä 1,5 miljardiin euroon. Leikkausten seurauksena kasvatuksen ja opetuksen laatu on kärsinyt. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen määrä on vähentynyt merkittävästi, jolloin kaikki eivät saavuta riittävää ammattitaitoa.

Toisen asteen koulutuksesta

Peruskoulun ysiluokkalaiset tekevät juuri nyt yhteishakupäätöksiä.
Toisen asteen koulukseen siirtyminen on yksi elämän tärkeistä nivelvaiheistä. Nuoret tekevät koko koulutusuraansa koskevia suuria valintoja. Tänä päivänä onneksi lähes kaikki peruskoulun päättäneistä nuorista sijoittuvat toisen asteen koulutukseen.

Lasten mahdollisuuksien tasa-arvoa vahvistetaan 

Mahdollisuuksien tasa-arvo on Suomen koulutuksen kehittämisen kivijalka. Jokaisen lapsen on varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksessa löydettävä oppimisen ilo ja opittava riittävät tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen opintoihin. Ja koulutuksen kautta myöhemmin työpaikkaan tai yrittäjyyteen. Yhdenkään lapsen tai nuoren perhetausta, asuinpaikka tai varallisuus ei saa yksin määrittää sitä mitä hänestä voi tulla tai mitä voi opiskella.

 

Englanninkielinen ylioppilastutkinto - miten se pitäisi järjestää?

Opetusministeriö on selvittänyt englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämistä.  Englanninkielisen yo-tutkinnon tarkoituksena olisi edistää opiskelijoiden liikkuvuutta, parantaa kielitaitoa ja ennen kaikkea parantaa vieraskielisten asemaa toisen asteen koulutuksessa. Toissijaisina tavoitteina on edistää suomalaisen ylioppilastutkinnon kansainvälistä arvostusta, edistää aivotuontia sekä koulutusvientiä.

 

Ammattilukion kunnianpalautus

Suomi on muuttunut paljon kymmenessä vuodessa. Kun minä olin ysiluokkalainen vuonna 2007, hain opiskelemaan Rovaniemen ammattilukioon leipuri-konditiittoriksi. Silloin ammattilukio oli alati kasvava ja suuressa suosiossa. Onnekseni tulin valituksi, sillä ammattilukion käyminen on elämäni parhaita päätöksiä. Tuolloin tuntui, että koulun menestys ei voi kuin jatkua. Mutta nyt kun koulutuksesta leikataan, on sekä ammattilukion että nuorten tulevaisuus uhattuna.

15-19-vuotiaita tai yli 64-vuotiaita ei kannattaisi enää lukea työvoimaan

Monissa kansantaloudellisissa tilastoissa ja valtiontalouden kestävyyden arvioinneissa kiinnitetään huomiota työttömyysasteen lisäksi työllisyysasteeseen. Nämä eivät ole toistensa komplementteja, koska työttömyysastetta laskettaessa huomioidaan vain työttömät työnhakijat ja työllisyysasteen komplementissa kaikki työelämän ulkopuolella olevat ikänsä perusteella työvoimaan kuuluvat henkilöt. Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan

Eläke- ja koulutuspolitiikasta sukupolvipolitiikkaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö on puuhannut opiskelijavalintauudistusta. Julkista keskusteluakin asiasta on yritetty aika ajoin aloittaa, mutta esimerkiksi populistinen aloite eläkkeiden sitomisesta indeksiin rohmusi samanaikaisesti mediatilaa.

No, miksi minä en – eivätkä viisaammatkaan – ymmärrä populistista eläkealoitetta? Eläkkeiden sitominen indeksiin kyllä nostaisi eläkkeitä, mutta ei kaikkein köyhimpien eläkeläisten osalta. Takuu- ja kansaneläkkeen tasoon ei indeksiin sitominen vaikuttaisi. Köyhän asialla ei tässä olla, vaikka keskustelusta näin voisi ymmärtää.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä